Muinainen Suomi

sumu kirjoitti:Nimen alkuperä kiinnostaa kinareen tai kuten vanhempi väki lausui kinarehenoja.Ilmeisesti seudun alkuperäistä nimistöä osa kylän taloista kantaa samaa nimeä,ylä juoksulla on kinareenkankaita ja nevoja./kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=336&map.y=543&e=343152&n=7102415&scale=8000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi

Kinarehenoja se on kansalaisen kartoissa vieläkin.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... n=&lang=fi

Taavetti kirjoitti:

sumu kirjoitti:Nimen alkuperä kiinnostaa kinareen tai kuten vanhempi väki lausui kinarehenoja.Ilmeisesti seudun alkuperäistä nimistöä osa kylän taloista kantaa samaa nimeä,ylä juoksulla on kinareenkankaita ja nevoja./kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=336&map.y=543&e=343152&n=7102415&scale=8000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi

Kinarehenoja se on kansalaisen kartoissa vieläkin.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... n=&lang=fi

Sanan perusmuoto on varmaankin Kinare, mikä näkyy Taavetin antamassa linkissä maatilan nimenä. Muu nimistö voisi olla johdosta tuon maatilan nimestä. Sanan merkitystä en tiedä, mutta se muistuttaa kovasti sukunimeä Skinnari ja siihen liittyvää ruotsin sanaa Skinnare, joka tarkoittaa nahkuria.

Uudella katsomisella kiinnittyi huomioni, että se on tosiaan Kinarehenoja, ei Kinareenoja, joka se olisi kai yleiskielisenä. Nimen muoto kertoo paikkakunnan taivutustavasta, jossa nimeen liitetään ylimääräinen tavu yleensä keskelle. Muina esimerkkeinä vaikka kiirehen, taipehen, eikä kiireen tai taipeen.

Paikannimikirjassa ei näitä käsitellä...
Nimen lähtömuoto olisi joko *kinareh tai *kinarehi, muuten ei tavulukua ja h:ta oikein voi selittää. Muistuttaako mitään murresanaa?

Katsoin taas karttaa, Kinare sijaitsee Lestijokivarressa, ilmeisesti Himangalla, keskustasta Kannuksen suuntaan, tai mahdollisesti Kannuksen puolellakin. Minulla on ohut käsitys sen alueen murteesta, joten en uskalla tarkemmin kertoa. Katsoin hakusanalla kiirehen, ja muutamia osumia sain. Osa Eteläpohjanmaalta, osa pohjoisesta, osa itärajan takaa. Keski-Pohjanmaalta ei osumia tullut, vaikka oletin löytyvän.

Hakusana kinare* Googlessa johti ruotsin ja englanninkielisiin sivustoihin lähinnä kaukoidän hotelleihin, suhteen ollessa englanninvoittoinen.
englanti
Kinare * - 32 700 000 tulosta
ruotsi
Kinare * - 262 000 tulosta

Kun alueella on muutenkin ruotsinkielisiä lainasanoja, olisiko kinare myös ruotsalaista alkuperää? Tai jotakin vanhempaa alueen kieltä? Ja mikä on kinare? Kinarehen haku johti vain Lestijoen maisemiin ja siellä Ympäristöhallinnon sivuille, jossa kerrottiin maan happamoitumisesta alueilla ja toimenpiteistä.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?co ... 775&lan=fi

Muoto kinarehen viittaa vanhaan kieliasuun, muistan vanhoissa teksteissä vastaavia nykykieltä pidempiä muotoja muitakin kuin aiemmin esittämäni. Kiirehen, aikehen, tarpehen, tuottehen, miettehen ja muutamia vastaavia. Ovatko ne jonkin alueen murretta vai runoilijan keksimiä jatkettuja sanoja? Sanan jatkamistahan on käytetty, että sävelen nuoteille saisi tavuja.

sumu kirjoitti:Ruotsalais lainat ovat enempikin tarve kaluissa kuten ranstakka, täkänä,kahaveli.Mutta paikan nimistössä ei ilmeisesti ole ruotsalais vaikutusta nimistössä on kylläkin nimiä jotka eivät kerro nyky ihmiselle mitään esimerkkinä hilju nimiset paikat jotka maaston muodoltaan ovat mäkiä joiden huipulla on pirunpelto.Samoin Meksi kartalla meksinkallio on nyt meren rannalla sijaitseva paikallisesti merkittävä maaston kohta.Myös riutta alkuisia nimiä on seudulla paljon mutta se on varmaanki yleisempi nimi ympäri suomea(kivi louhikko).Kallio missä sijaitsee lapinraunio on nimeltään mönkkösten kallio.

Tämä kahaveli on samaa jatkettua muotoa kuin kinarehe, meillä tosin muodossa kahveli, yleiskielessä haarukka niminen ruokailuväline. Sillä erolla tosin, että kahavelin lisätavu on keskellä, kinarehen lopussa.

Isäni suku on siltä suunnalta kotoisin, Kalajoelta, mutta minulla ei ole ollut tilaisuutta keskustella heidän kanssaan. Aivan luonnollisesta syystä, he ovat kuolleet ennen syntymääni. Joitakin sanoja heiltä on silti voinut siirtyä isäni ja hänen veljensä ja sisarensa puheisiin, mutta hekin ovat poistuneet keskuudestamme jo vuosikymmeniä sitten.

Taavetti kirjoitti:Hakusana kinare* Googlessa johti ruotsin ja englanninkielisiin sivustoihin lähinnä kaukoidän hotelleihin, suhteen ollessa englanninvoittoinen.
englanti
Kinare * - 32 700 000 tulosta
ruotsi
Kinare * - 262 000 tulosta

Kun alueella on muutenkin ruotsinkielisiä lainasanoja, olisiko kinare myös ruotsalaista alkuperää? Tai jotakin vanhempaa alueen kieltä? Ja mikä on kinare?

Jos ei muuta niin ainakin osuu lähelle monikkoa maannimestä "Kina". Ruotsi-signaali voi siis olla hämäystäkin.

Taavetti kirjoitti:Muoto kinarehen viittaa vanhaan kieliasuun, muistan vanhoissa teksteissä vastaavia nykykieltä pidempiä muotoja muitakin kuin aiemmin esittämäni. Kiirehen, aikehen, tarpehen, tuottehen, miettehen ja muutamia vastaavia. Ovatko ne jonkin alueen murretta vai runoilijan keksimiä jatkettuja sanoja? Sanan jatkamistahan on käytetty, että sävelen nuoteille saisi tavuja.

Jep, tälläiset h:lliset muodot ovat pääsääntöisesti nimenomaan arkaaisia verrattuna nykyasuihin. (Tosin ainakin alkuaan *k-loppuisissa sanoissa taivutus on mennyt reittiä *asek : *asegen > *aseh : aseen > *ase : aseen, ilman -ehe-vaihetta vaikka runoudesta kyllä löytyy myös muotoja kuten "asehen". Google löytää esim. virren 301.)

Skinnare-selitys kuulostaa toistaiseksi uskottavimmalta mutta tuosta kai odottaisi pikemmin geminaatallista asua *Kinnare. Suomessa olisi tarjolla kantasanaksi kina mutta tuo ei kuulosta kovin paikannimitermiltä ja vaatisi vielä parikin johdinpäätettä peräänsä.