Muinainen Suomi

Alempi jokivarsi on jo kuntakeskuksien osalta käsitelty. pl Kolari, joka on saanut nimensä Pekka Kolarin mukaan, siinä ei ole epäselvää.

Muoniosta mainitsi joku aiemmissa ketjuissa, että nimi juontuisi suomen muona sanasta. Voi ollakin, mutta mitenkäs tämä sopisi: Muonnja, johdettuna sanasta Muonnjajavri (Munnijärvi).

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... rra&styles
=normal&lang=fi&tool=siirra&hakutulos=Munnij%C3%A4rvi%7C301050.902+7657931.403&lang=fi

Algusta löytyy vain eteläsaamesta ja akkalansaamesta lähes muonnjaa vastaava sana:

http://kotus.fi/algu/index.php?t=sanue& ... e_id=69331

Akkalan saamessa sana on tarkoittanut pakkasta. Sopisi hyvin tuolle seudulle tai minne vain pohjoiseen. Olisiko tuo todennäköinen Muonio nimen selvitys. Mahdollinenhan se varmaan on. Voisiko sana olla substraatti paleokielestä tai vanhemmasta saamen kielestä? Voihan tuo olla aivan nykysaameakin, mutta ei vain löydy algusta.

Paikannimikirjassa esitetään, että Muonio ja sen tapaiset paikannimet (Muonnikurkkio) sisältäisivät saamelaisten muinoin käyttämän säätermin, jota ei käytetä enää nykyisin.
Pakkanen + poutasää = pakkaspouta?

jussipussi kirjoitti:Akkalan saamessa sana on tarkoittanut pakkasta. Sopisi hyvin tuolle seudulle tai minne vain pohjoiseen. Olisiko tuo todennäköinen Muonio nimen selvitys. Mahdollinenhan se varmaan on. Voisiko sana olla substraatti paleokielestä tai vanhemmasta saamen kielestä? Voihan tuo olla aivan nykysaameakin, mutta ei vain löydy algusta.

Ei ole substraattia. Tämä on näköjään sukua mordvan sanalle *mańəŋ "selkeä sää" (= sama merkitys kuin eteläsaamessa), vaikka Álguun tieto ei olekaan ehtinyt. Tästä päästään melko helposti merkitykseen "pakkanen", eteenkin pohjoisessa.

Mutta täsmääkö merkitys ensinkään? Isompia paikannimiä harvemmin annetaan sääilmiöiden mukaan.

Pystynen kirjoitti: << Tämä on näköjään sukua mordvan sanalle *mańəŋ "selkeä sää" (= sama merkitys kuin eteläsaamessa), vaikka Álguun tieto ei olekaan ehtinyt. Tästä päästään melko helposti merkitykseen "pakkanen", eteenkin pohjoisessa.

Mutta täsmääkö merkitys ensinkään? Isompia paikannimiä harvemmin annetaan sääilmiöiden mukaan.

Pohdiskelua... Jos jokin säätyyppi olisi tyypillinen nimenomaan tietyssä paikassa, niin voisi kai siitä rakentaa paikannimen.
Ei taida olla "Muonni"-nimistä säidenhaltijaa? Muonninmarkkinoita olisi hyvä pitää jäällä, kun on selkeä talvisää, pakkasta hiukan muttei liikaa...
Ganander:
Munnu silmän Tytteriä. Jonkinlainen silmälääkäri, ilmeisestikin naispuoliseksi ajateltu haltija.
"Munnu silmän tyttäriä,
höyhenes panuttaria,
tuuwwos hyytä Pohjolasta,
Jäätä kylmästä kylästä..."
(Mythologia Fennica)
"Munnu" oli siis kylmyydellä silmiä parantava haltija. Voisiko sellaisen myyttiolennon palvonta liittyä johonkin pohjoiseen paikkaan?

E. Sofia kirjoitti:"Munnu" oli siis kylmyydellä silmiä parantava haltija.

Tuntematta asiaa ollenkaan uskaltaisin epäillä että "Munnu" on tässä kylmän, ei silmän, tytär. Senat ovat menneet luultavasti vain hieman sakaisin, joko lausujalla tai kirjurilla.

Onkohan suomalaisella ruokaa merkitsevällä muona sanalla ja Muoniolla jotakin yhteistä, vai onko samalta näyttävä ulkoasu vain sattumaa?

Kinaporin kalifi kirjoitti:

E. Sofia kirjoitti:"Munnu" oli siis kylmyydellä silmiä parantava haltija.

Tuntematta asiaa ollenkaan uskaltaisin epäillä että "Munnu" on tässä kylmän, ei silmän, tytär. Senat ovat menneet luultavasti vain hieman sakaisin, joko lausujalla tai kirjurilla.

En minäkään tunne asiaa. Gananderilta lainasin. Hän sanoo Munnua "silmälääkäriksi". Tulee mieleen vanhan kansan ajatus tietynlaisesta "silmällä" katsomisesta. Pahaa silmää pelättiin, mutta oliko Munnulla parantava katse? Ganander kertoo myös, että tämä Munnua huudettiin avuksi, kun eläimiä kuohittiin. Miten se toiminto sitten liittyisi Muonioon?

Munnu oli runon mukaan yksi Pohjolan tyttäristä. Tässä Mythologica Fennicasta runonpätkä kokonaisuudessaan:
"Munnu silmän tyttäriä.
Höyhenes panuttaria,
Tuuwwos hyytä Pohjolasta,
Jäätä kylmästä kylästä,
sillä hyyllä hyytele,
jäällä tuolla jäähyttele,
pistän hyyn hyppyseni,
jällä jäähytäm kätem,
Teen tulen tehottomaxi,
Walkian warattomaxi."
Teki tulen tehottomaksi? Tarvittiinko Munnua palovamman parantamiseen ja tulehduskivun lievittämiseen?

Mitä Munnu oikein teki? Miksi hänet sijoitettiin Pohjolaan?
Miten tämä haltija olisi liittynyt Muonioon?

Jään ja tulen yhdistäminen tuo mieleen skandinaavien Ginnungagapin, Kinahmin, paikan pohjoisessa jossa tuli ja jää kohtaavat. Ehkä siksi Munnu oli myös panutar, tulen tytär, jos nyt sitten oli myös kylmän tytär, kuten jotunille sopi?

Taavetti kirjoitti:Onkohan suomalaisella ruokaa merkitsevällä muona sanalla ja Muoniolla jotakin yhteistä, vai onko samalta näyttävä ulkoasu vain sattumaa?

Etymologisen sanakirjan mukaan sana "muona" johdetaan sanasta "månadsmat" eli kuukauden ruoka-annos. Se on kirjan mukaan melko myöhäinen sana. En keksi, miten se voisi Muonioon liittyä. .. Jos Muoniossa olisi ollut paikka, mihin armeija olisi toimittanut sotilaille kuukauden muona-annoksen ja se olisi haettu sieltä...
Silloin olisi kyseessä kuitenkin jo historiallinen aika ja tämä pitäisi näkyä jossain lähteissä. Tietääkö kukaan Muoniossa sijainneesta muona-annosten jakelupaikasta tai muonituspaikasta? Minä en.
Muonio-sana lienee vanhempi.

Lisää spekulaatiota:
Jos Muoniossa olisi asustanut skandinaaveja, sana voisi liittyä toiseen Odin-jumalan olkapäällä istuneista linnuista, Munin-nimiseen korppiin.
Odinin olkapäillä istui kaksi korppia. Joka aamu Odin lähetti ne kierrokselle katsomaan mitä maailmaan kuuluu. Toinen korppi toi päivän tietosanomat, mutta Munin-niminen korppi kertoi sielujen tuntemukset (intuitiot, muistot, tunteet). Skandinaavista mytologiaa.

Muonion nimenantajina tuskin olivat skandinaavit. Eiköhän nimen selitys löydy suomalais-ugrilaiselta puolelta. Pohdiskelen edelleen ajatusta Munnusta, pakkasen ja xxx-haltijattaresta.

Tulee mieleen:
Pakkanen + tuli = revontulet. Oliko revontulilla omaa haltijaa?

Pystynen kirjoitti:Ei ole substraattia. Tämä on näköjään sukua mordvan sanalle *mańəŋ "selkeä sää" (= sama merkitys kuin eteläsaamessa), vaikka Álguun tieto ei olekaan ehtinyt. Tästä päästään melko helposti merkitykseen "pakkanen", eteenkin pohjoisessa.

Mutta täsmääkö merkitys ensinkään? Isompia paikannimiä harvemmin annetaan sääilmiöiden mukaan.

Karttapaikasta löytyi 63 'pakkas' -alkuista paikannimeä (tosin en tiedä onko kaikkien takana sana 'pakkanen'), joten eikai se ihan mahdoton ajatus olisi. Muistaakseni Lemmenjoki on alkujaan 'lämmin joki' ja Iijokea on joskus arveltu 'yöjoeksi'. Miksei voisi olla myös 'pakkasjoki'.

Mutta tottahan se ettei tämäkään selitys mitenkään sataprosenttisen vakuuttavalta kuulosta.

Olaus Magnus Gothus kertoo Pohjoisten kansojen historiassaan skritifinnien (saamelaisten?) maasta, missä on pakkasen keskus. Joetkin jäätyivät. Jäällä pidettiin määräpäivinä markkinoita.

Muonion nimi oli aiemmin Muonionniska. Molempien nimi tulee Muonionjoesta. Se on pitkä joki...
Muonionjoki - Pakkasjoki?

Muonio on joskus yhdistetty sellaisten nimien kuin Filemon ja Salomon viimeiseen tavuun. Moonista tulisi Muonio aivan kuten esim. Laurista on kai jossain päin maata tullut Laurio.

Omasta puolestani pidän varsin mahdollisena sitä etymologiaa, jonka olen antanut jo edellä Tornio-ketjussa. Muonio tulisi sen mukaan lapin sanasta muon- tms, jonka merkitys on jonkinlainen henki yms. (Toivonen, SKES, sv. mana). Terho Itkonen on
tukenut saamen sanan ja suomen manan etymologista yhteyttä (Virittäjä 1989, s. 354).

Muonio olisi siis mana tai manala kuten Torniokin. Saamen sana olisi siis käännös Torniosta tai päinvastoin.

Kalevanserkku kirjoitti:Muonio on joskus yhdistetty sellaisten nimien kuin Filemon ja Salomon viimeiseen tavuun. Moonista tulisi Muonio aivan kuten esim. Laurista on kai jossain päin maata tullut Laurio.

Omasta puolestani pidän varsin mahdollisena sitä etymologiaa, jonka olen antanut jo edellä Tornio-ketjussa. Muonio tulisi sen mukaan lapin sanasta muon- tms, jonka merkitys on jonkinlainen henki yms. (Toivonen, SKES, sv. mana). Terho Itkonen on
tukenut saamen sanan ja suomen manan etymologista yhteyttä (Virittäjä 1989, s. 354).

Muonio olisi siis mana tai manala kuten Torniokin. Saamen sana olisi siis käännös Torniosta tai päinvastoin.

Tuokin selitys, jossa nimi tulisi suomen mana-sanan saamelaisesta vastineesta, on mahdollinen:
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... e_id=40473

Tosin nimeämisperuste olisi hankala hahmottaa. Lisäksi -io-loppu vaatisi jonkin erillisen selityksen, vaikka sellaiseksi kai riittäisi esim. mallimatkiminen: onhan meillä Tornio, Kuopio, Savio, Paimio, Piikkiö ja monia samanlaisia paikannimiä.

jussipussi kirjoitti:Alempi jokivarsi on jo kuntakeskuksien osalta käsitelty. pl Kolari, joka on saanut nimensä Pekka Kolarin mukaan, siinä ei ole epäselvää.

Mistähän Pekka Kolari on otanut nimensä? Onko kyseessä aikojen tavan mukaisesti ammatti johdettu sukunimeksi, tai onko muita tietoja?

Taavetti kirjoitti:

jussipussi kirjoitti:Alempi jokivarsi on jo kuntakeskuksien osalta käsitelty. pl Kolari, joka on saanut nimensä Pekka Kolarin mukaan, siinä ei ole epäselvää.

Mistähän Pekka Kolari on otanut nimensä? Onko kyseessä aikojen tavan mukaisesti ammatti johdettu sukunimeksi, tai onko muita tietoja?

Ohesa linkki, joka vastaa joiltakin osin kysymykseesi. Ei tosin kerro nimenomaan Pekan sukunimen alkuperää.

http://www.orajarvi.net/kaikenlaista/kolari.htm

Keräsin yhteen ketjussa ilmenneet ehdotukset:

- saameen pohjautuvia oisivat pakkanen / selkeä sää ja manala.
- henkiolentoja Munin ja Munnu
- nimen pääte -mon
- suomen muona

Eipä juuri riitä tietotaito näiden paremmuutta arvioimaan. Sofialla oli järkevä selvitys muona-sanan nuoruuteen, että ehkä se on helpoin jättää laskuista. Miten noita muita voisi arvioida? Selvyyttä ei varmaan saada, mutta voisihan noita vielä hieman pohdiskella. Saamenkielen taito olisi suureksi avuksi arvioitaessa noita pakkanen ja selkeä sää merkityksiä. Mitä paikkoja meiltä löytyy, joissa pohjana on jokin henkiolento, vrt Munnu, Munin. Entä tuo -mon, onko se kielitieteen näkökulmasta käypä?

Pystynen tiesi, ettei muonnja ole substraattia. Perusteena tuo mordvasta löytyvä lähes sama sana. Vanha sanan pitäisikin olla, koska se löytyy enää vain etälä- ja akkalansaamesta.