Keskustelua muinaisesta Suomesta ja sen tutkimisesta.
http://muinainensuomi.foorumi.eu/
Lähetetty: 08 Loka 2013 15:45Lähetetty: 08 Loka 2013 16:53Lähetetty: 08 Loka 2013 17:33Historiantutkijat2) ovat sitä mieltä, että Yli-Satakunnan asutus
oli tullut Hämeen puolelta. Ensin tulivat Kuloveden ja Rautaveden
rantamaat eli nykyisen Karkun ja Tyrvään seudut asutuiksi.
Niitä seutuja nimitettiin Sastamalaksi;3) mutta tietämätöntä
on, milloin tämä nimi jo oli käytännössä. Sen synty ja merkitys
tuskin lieneekään enää varmuudella selvitettävissä.
Lähetetty: 08 Loka 2013 19:59Lähetetty: 09 Loka 2013 09:53putkonen kirjoitti:Tässä mainitaan, että "Yli-Satakunnan"asutus olisi tullut Hämeestä eli idästä. Tarkoitetaanko tässä nyt, että Sastamala luetaan Ylä-Satakuntaan? Oliko se muuten Unto Salo, joka puhui asutuksen levinneen Kokemäenjoen laaksoon lännen suunnalta.
Lähetetty: 10 Loka 2013 21:33ajvxyz kirjoitti:Tätä linkkiä hain
Satakunnan paikannimiä III Saastamala ja Sastmola sivu 88
http://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kirjasto/maakuntakirjasto/satakunta-sarja/5vVaVCn8D/Satakuntasarja15.pdf
t.ajvxyz
Lähetetty: 11 Loka 2013 14:38Sami Raninen kirjoitti:Asutus on hauska käsite: sanotaan, että suurimmassa osassa Suomea asui lappalaisia ennen kuin asutus syntyi.
Ei liene mitään syytä epäillä, että Ylä-Satakunta on ollut katkeamatta asuttua aluetta mesoliittiselta kivikaudelta lähtien. Rautakaudella esineellinen hautaustapa levisi alueelle lännestä, mutta alue oli tietysti asuttu jo ennen sitä.
"Asutus" tarkoittaa perinteisessä termistössä kiinteää maataviljelevää asutusta, jonka on katsottu olemuksellisesti eroavan "kiertelevistä lappalaisista". Todellisuudessa täysin sedentaarisen agraariasutuksen ja "kiertelevän" pyyntiasutuksen välillä on välimuotoja, joten kahtiajako ei voi olla noin yksiselitteinen.
Nykyisin tiedetään myös siitepölyevidenssin perusteella, että maata on viljelty Pohjois-Suomea ja Vienan Karjalaa myöten jo kauan ennen kuin kiinteä asutus perinteisen arkeologisen ja asutushistoriallisen kuvan mukaan syntyi. Kirjallisuudessa esiintyviä asutuskarttoja ei enää nykyisin kannata ottaa kovin kirjaimellisesti.
Lähetetty: 12 Loka 2013 02:11putkonen kirjoitti:Tässä satakunta-sarjan tekstissä mainittiin nimen Saastamala muuttuneen ehkä siitä syystä, että nimi ei kuulostanut kovin hienolta. Myöhemmin seutua alettiin kutsua Vammalaksi
Lähetetty: 12 Loka 2013 11:08Jaska kirjoitti:putkonen kirjoitti:Tässä satakunta-sarjan tekstissä mainittiin nimen Saastamala muuttuneen ehkä siitä syystä, että nimi ei kuulostanut kovin hienolta. Myöhemmin seutua alettiin kutsua Vammalaksi
TYRSK!
Ojasta allikkoon.
Lähetetty: 12 Loka 2013 18:11Kalevanserkku kirjoitti:Oliko se Aimo Hakanen, vai kuka, joka selitti aikanaan Vammalan vamman skandinaaviselta taholta lainatuksi maastotermiksi.
Kalevanserkku kirjoitti:Yksi mahdollisuus olisi tulkita Saastamalan jälkiosa -mala samaksi elementiksi joka esiintyy esim. nimessä Hattelmala, Maastotermi sekin. Tästä malasta kirjoitti aikanaan Virittäjässä Olli Nuutinen.
Lähetetty: 20 Loka 2013 21:58Oliko se Aimo Hakanen, vai kuka, joka selitti aikanaan Vammalan vamman skandinaaviselta taholta lainatuksi maastotermiksi.
Yksi mahdollisuus olisi tulkita Saastamalan jälkiosa -mala samaksi elementiksi joka esiintyy esim. nimessä Hattelmala, Maastotermi sekin. Tästä malasta kirjoitti aikanaan Virittäjässä Olli Nuutinen.
Toisaalta nimeä on pidetty myös yhdyssanana, jonka jälkiosa mala olisi ikivanha rantaa merkitsevä balttilaiskielistä omaksuttu lainasana. Sana esiintyy mm. latvian kielessä Riianlahden tunnetun ranta-alueen nimessä Jurmala, joka sananmukaisesti merkitsee merenrantaa. Suomessa lähialueilla esiintyviä Sastamalaan rinnastuvia yhdysnimiä voivat olla esim. Kahimala, Orismala, Rahkamala, Santamala, mahdollisesti Roismalakin.
Lähetetty: 21 Loka 2013 01:28Lähetetty: 03 Marras 2013 22:49Lähetetty: 03 Marras 2013 22:53Lähetetty: 04 Marras 2013 09:35juuret kirjoitti:Pieni lisäys edelliseen.
Ketjussa esiintyi myös nimet: Rahkamala, Santamala
Eli nimet ovat alunperin RAHKAMAA ja SANTAMAA
Lähetetty: 10 Joulu 2014 18:51Vammala-nimi juontuu epäilemättä Vammaskosken nimestä. Hakasen mukaan Vammaskoski on muinaisten kulkureittien solmukohtana saanut nimensä jo ennen kiinteää asutusta. Hän yhdistää nimen lukuisiin muihin pohjoismaisiin vamma-sanan sisältäviin paikannimiin, joissa vamma tarkoittaa tietynlaista ahtaumaa. Alun perin tällä sanalla on tarkoitettu mahalaukun osaa, ja siitä nimi on sitten siirtynyt vastaavanmuotoisten vesireittien ja muidenkin luonnonpaikkojen nimeksi. Vammalan vamma onkin Hakasen mielestä muinaispohjoismainen lainasana, joka viittaa Vammaskosken kapeikkoon, luonnolliseen vesistönylityspaikkaan.
Entinen museonhoitaja Esko Pietilä kannattaa puolestaan nimen yhdistämistä siihen vammas-sanaan, joka Lönnrotin sanakirjassa selitetään keihääksi tai seipääksi. Vesistön ylittämiseen tämäkin selitys liittyy: Vammaskoskessa on ollut seiväsrivistö johdepatona, jota pitkin lautta johdettiin veden yli aina silloin, kun jäät olivat vieneet sillan mennessään. Uuden sillan rakentaminen vei aikansa, ja sillä välin paikalliset talonpojat valtiovallan kieltelystä huolimatta harjoittivat lauttausta maksua vastaan. Pohjaan hakattuja ”vammaksia” ei poistettu lauttauksen tauottuakaan.