Muinainen Suomi

Vanh(ahk)oissa runoissa käytetään Vapahtajan nimenä Jeesuksusen sijasta sanaa Kiesus. Ainakin Eino Leino käytti tätä nimeä: - - paasi seinässä pakisi, virkkoi kivinen Kiesus - -. Sana lienee ollut käytössä lähinnä Itä-Suomessa. Hiljattain näin jossain pohdittavan Kiesus-muodon etymologiaa. Sen arveltiin syntyneen seuraavasti: jeesus > jiesus > kiesus. Jiesuksesta olisi tullut Kiesus, koska kielessä ei ollut ji-alkuisia sanoja. Selitys ei ole aivan hassu alkuosaltaan, sillä ji-alkuiset sanat taitavat suomessa olla koko lailla nuoria ja pääosassa lainasanoja kuten jiiri. Voidaan kuitenkin kysyä, miksi [ji] olisi korvattu nimenomaan [ki]:llä, miksei korvaava konsonantti voisi olla vaikka [t] tai jokin muu.

On olemassa toinenkin selitysmahdollisuus. Luin Virittäjästä, jostakin vanhasta numerosta (60-luvulta?), että keskivepsässä suomen sananalkuista j:tä vastaa gj. Niinpä jumala on keskivepsäksi gjom-. Keskivepsän sanan loppua en uskalla tähän kirjoittaa, koska en sitä muista. (Ensi tavun vokaali o pro u oli kyseisen kirjoituksen pointti, sillä se selitti miksi muinaisislannissa oli sana Jómali, jolla siis tarkoitettiin bjarmien jumalaa.)

Niinpä ehdotan, että keskivepsäläinen munkki/lähetyssaarnaaja on levittänyt kristinuskoa itäiseen Suomeen ja tuonut tullessaan ei Jeesusta vaan Kiesuksen.

Kalevanserkku kirjoitti:Vanh(ahk)oissa runoissa käytetään Vapahtajan nimenä Jeesuksusen sijasta sanaa Kiesus. Ainakin Eino Leino käytti tätä nimeä: - - paasi seinässä pakisi, virkkoi kivinen Kiesus - -. Sana lienee ollut käytössä lähinnä Itä-Suomessa. Hiljattain näin jossain pohdittavan Kiesus-muodon etymologiaa. Sen arveltiin syntyneen seuraavasti: jeesus > jiesus > kiesus. Jiesuksesta olisi tullut Kiesus, koska kielessä ei ollut ji-alkuisia sanoja. Selitys ei ole aivan hassu alkuosaltaan, sillä ji-alkuiset sanat taitavat suomessa olla koko lailla nuoria ja pääosassa lainasanoja kuten jiiri. Voidaan kuitenkin kysyä, miksi [ji] olisi korvattu nimenomaan [ki]:llä, miksei korvaava konsonantti voisi olla vaikka [t] tai jokin muu.

On olemassa toinenkin selitysmahdollisuus. Luin Virittäjästä, jostakin vanhasta numerosta (60-luvulta?), että keskivepsässä suomen sananalkuista j:tä vastaa gj. Niinpä jumala on keskivepsäksi gjom-. Keskivepsän sanan loppua en uskalla tähän kirjoittaa, koska en sitä muista. (Ensi tavun vokaali o pro u oli kyseisen kirjoituksen pointti, sillä se selitti miksi muinaisislannissa oli sana Jómali, jolla siis tarkoitettiin bjarmien jumalaa.)

Niinpä ehdotan, että keskivepsäläinen munkki/lähetyssaarnaaja on levittänyt kristinuskoa itäiseen Suomeen ja tuonut tullessaan ei Jeesusta vaan Kiesuksen.

Ihan kelpo ehdotus. Etenkin koska Lapissa vaikea ji-alkuisuus on ohitettu sanomalla "iesus" ilman mitään alkukonsonanttia.

Pitää vielä miettiä, onko tuolle k-alkuisuudelle j:n korvaajana mitään rinnakkaistapauksia. Ja kuinka laajalti Kiesus-muotoa yleensä löytyy murteista ja vanhasta kirjasuomesta.

Nina Zaitsevan mukaan j->g' substituutio on ominaista vain keskivepsän itämurteille, esim. järv->g'ärv. Itämurteita puhutaan Vologdan alueen Babajevon ja Vytegran piireissä.

Ehkä pitäisi mennä hieman edemmäs kalaan. Tunnettu ilmiöhän on, että esim. Briteissä heppu tunnetaan nimellä Tšiisus ja Espanjassa Hesus (noin vähän suomalaistaen). Tunnettu ilmiö myös on, että lähetyssaarnaajilla on tapana visiteerata erinäisillä kaukomailla. Olisiko mahdollista, että Kiesus on jonkin keskiaikaisen etelämmästä Euroopasta saapuneen lähetystyöprojektin peruja? (Kirkkohistoriaa en osaa tarpeeksi arvioidakseni, kuinka uskottavaa tälläinen olisi.)

Pystynen kirjoitti:Ehkä pitäisi mennä hieman edemmäs kalaan. Tunnettu ilmiöhän on, että esim. Briteissä heppu tunnetaan nimellä Tšiisus ja Espanjassa Hesus (noin vähän suomalaistaen). Tunnettu ilmiö myös on, että lähetyssaarnaajilla on tapana visiteerata erinäisillä kaukomailla. Olisiko mahdollista, että Kiesus on jonkin keskiaikaisen etelämmästä Euroopasta saapuneen lähetystyöprojektin peruja? (Kirkkohistoriaa en osaa tarpeeksi arvioidakseni, kuinka uskottavaa tälläinen olisi.)

En kyllä itse vielä hylkäisi vepsäläisteoriaa tai yleisemmin teoriaa vepsänsukuisen kielen puhujien lähetystyöstä. Tampereen seudun paikannimissä on niin paljon merkkejä tästä, ks. Näsijärven Hornu-ketju. Hyvä esimerkki Vilppulasta:



Kirkkonenlahti ja Paasu- <- Spaso l. vapahtaja. Nimi on tuskin uudemman ajan perua, esim. savolaisen siirtolaisuuden jälkiä. Laksikin taitaisi viitata jonnekin Vepsän suuntaan?