Muinainen Suomi

Kaisa Nurhonen kirjoitti:Eräs esi-isäni sai perimätiedon mukaan liikanimen röykkö eli oli Röykkö-Pekka. Mikä on sisäsavolaisen liikanimen oikea selitys?

Röyköset = turkikset. Toivosen etymologisen sanakirjan mukaan. Onko tietoa, harrastiko hän turkisten muokkaamista?

Kaisa Nurhonen kirjoitti:Turkisten muokkaamista ei ole tullut esille. Pitää ryhtyä etsiskelemään ja kyselemään, onko siinä torpassa ollut nahkuria Pekan jälkeen.

Röykkääminen taitaa olla ääntä kuvaava verbi. Liittyisikö se johonkin työtapaan?
Tuota turkiksiin liittyvää sanaa en ole löytänyt muualta kuin Y.H. Toivosen etymologisesta sanakirjasta.
Luulen, että johonkin työtapaan se lisänimi liittyi. Ainakin savolaisilla on ehtymätön sanojen luomiskyky.

Röykkäämisestä muistelen kuulleeni. Ennen koneaikaa oli mies ollut jotain rakennuspohjaa tekemässä, oli röykännyt maapohjaa (jollain juntalla?). Röykkääminen oli kovaa työtä, vaati voimia.

Röykkö- sanoja näyttäisi olevan myös Karjalan kielessä:
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karja ... B6ykky&l=1
Röykätä:
1. jysäyttää, pamauttaa; jyskää, paukkaa.
röykätä. Uhtua | röykkäi ambui. Suoj | išköy röykkeäy kulakol. Säämäj
2. tulvahtaa, ryöpsähtää.
tävved ńiitud röykkäi vetty. Säämäj

Röykkö= röykkiö, kasa, parvi:
1. röykkiö, kasa.
kivi- t. puuröykkö. Suistamo | röykkö halko- t. kivikasa (harv.). Vitele
2. parvi.
(kalat ovat kutuaikana) yhtes röykös (uud.). Salmi

Nettihaku vihjaa myös saamen sanakirjaan.