Muinainen Suomi

Kaisa Nurhonen kirjoitti:Sodankylässä asui Callo-Kallaanvara-nimisiä henkilöitä. Onko takana jokin saamenkielen sana? Jountuuko Kallavesi samasta sanasta, siitä kun lauletaan"...Kallasta juopi, Lentävä kalakukko"?

Jossain näin Kallo-sukua yhdistetyn saamen 'ukkoa' merkitsevään sanueeseen (mahdollisesti Sodankylän historia -teoksessa):
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... e_id=12971

Kaisa Nurhonen kirjoitti:Liittyykö sanaan myös jumalainen merkitys kuten ukko-sanaan vai onko sana neutraali? Mistä kirjasta löytyisi vanhasta suomalaisesta uskonnosta kertovaa aineistoa? En tarkoita kristinuskoa. Saamelaista vanhasta uskosta olisi myös mukava saada vihje.

Saamen jumala ei muistaakseni ollut Ukko, vaan pikemminkin Äijä.

'Ukko' ja 'äijä' ovat molemmat kiertoilmaisuja. Lännessä näytetään käytetyn äijää, idässä ukkoa: http://muinainensuomi.foorumimme.com/viewtopic.php?f=4&t=544
Koska kansanrunot kerättiin pääasiassa idästä, niin 'Ukko' on nykyaikana tunnetumpi nimi. Muitakin kiertoilmaisuja on voinut olla, ainakin jos vertailukohdaksi otetaan karhun lukuisat vaihtoehtonimet.

Saamelaisten uskonnosta löytyy paljon tietoa mm. Itkosen kirjoista "Suomen Lappalaiset". Myös esimerkiksi Schefferuksen Lapponiassa on hyviä aikalaiskuvauksia mutta ne tuppaavat olemaan vähän epätäydellisiä ja värittyneitä.
Saamelaisten jumalista tulee ensivaikutelma että onpa sekava soppa: jumaluuksia on paljon, tehtävät tuntuvat usein epäselviltä ja päällekäisiltä. Pienten yhteisöjen uskonnot ovat olleet vaikutuksille hyvin alttiita ja niistä on tallentunut kirjoihin ja kansiin vain yksi tuokiokuva. Jumaluuksia on naapurikansoilta omaksuttu lisää ja entisiä pikkuhiljaa unohdettu tai ne ovat muuttuneet epäselviksi - etenkin kun ei ole ollut mitään pyhiä kirjoituksia. Lisäksi on käytetty erilaisia kiertoilmaisuja jotka ovat olleet erilaisia eri paikoissa, itse jumalienkin nimet ovat voineet vaihdella kylän tai kielialueen mukaan. Todennäköisesti tilanne on ollut suomalaisten ja skandinaavien muinaisuskontojen suhteen samantapainen ja meillä on jäljellä vain eräänlainen "hajonnut perhealbumi" josta suurin osa valokuvista on kadonnut.

Yhteenvetona saamelaiset ovat palvoneet ainakin aurinkoa, tuulta/myrskyä ja kylänjumalaa/esi-isiä. Synkretisimi naapurikansojen ja myöhemmin kristinuskon kanssa on sitten vaihtelevasti muuttanut jumaluuksien nimiä, kuvauksia jne tai tuonut uusia.

Nyt vasta hoksasin, miksi Callo vaikuttaa niin tutulta. Tämähän on vähän kuin sen karkkulaisen Oinaan kanssa. Callo/Kallo löytyy Satakunnan Mouhijärveltä, joka kuuluu Sastamalaan kuten Karkkukin:

Kansalaisen karttapaikka antaa kylälle nimeksi Yliskallio, mutta vanhoissa asiakirjoissa se on aina Yliskallo. Kallo-järvikin löytyy ihan vierestä ja se on varmaan antanut kylälle nimen eikä mikään "kallio".



edit. järven vieressähän on suuri kallio nimeltään Mäenpäänkallio. Jospa sittenkin järvi olisi nimitetty kallion mukaan. Kallion täytyy olla huomiota herättävä ilmestys. Hmmm...kallo vai kallio?

sumu kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Saamen jumala ei muistaakseni ollut Ukko, vaan pikemminkin Äijä.

Äijä ja ämmä liittyvät perämeren nimi valikkoon ,ovat ilmeisen myöhään nimettyjä mikähän lie taustalla.Olisiko kalansaalis kuitenki turvattu varmuudeksi muistamalla useampia tahoja jos ainoalla jumalalla sattu olemaan vaikkua korvassa

Näin oli. Äijä oli mahtava. Mutta äijä oli myös virolaisilla rinnakkaisjumala, ja väitän edelleen, että myös saameilla. Kokonaiskuva lienee se, että äijä hallitsi koko Itämeren alueella lähtien Länsi-Virosta aina Perämeren rannoille asti.

putkonen kirjoitti:Nyt vasta hoksasin, miksi Callo vaikuttaa niin tutulta. Tämähän on vähän kuin sen karkkulaisen Oinaan kanssa. Callo/Kallo löytyy Satakunnan Mouhijärveltä, joka kuuluu Sastamalaan kuten Karkkukin:

Kansalaisen karttapaikka antaa kylälle nimeksi Yliskallio, mutta vanhoissa asiakirjoissa se on aina Yliskallo. Kallo-järvikin löytyy ihan vierestä ja se on varmaan antanut kylälle nimen eikä mikään "kallio".

edit. järven vieressähän on suuri kallio nimeltään Mäenpäänkallio. Jospa sittenkin järvi olisi nimitetty kallion mukaan. Kallion täytyy olla huomiota herättävä ilmestys. Hmmm...kallo vai kallio?

Selasin ruotsalaista keskustelupalstaa, jossa luulajansaamen äidinkielekseen ilmoittanut kirjoittaja kertoi, että gallo (heittomerkki siinä oli jotenkin lisäksi) tarkoittaa luulajansaamessa kiveä. Löytyy tuostakin kuvasta mm kiviranta. Gallo - kallio - kivi, ei maallikosta aivan älyttömältä vaikuta.

jussipussi kirjoitti:Selasin ruotsalaista keskustelupalstaa, jossa luulajansaamen äidinkielekseen ilmoittanut kirjoittaja kertoi, että gallo (heittomerkki siinä oli jotenkin lisäksi) tarkoittaa luulajansaamessa kiveä. Löytyy tuostakin kuvasta mm kiviranta. Gallo - kallio - kivi, ei maallikosta aivan älyttömältä vaikuta.

Eli sekä kallo että kallio! Vaikuttaisi hyvinkin loogiselta tämän maallikon mielestä. Mitä sanoo tähän foorumin kielitiede-osasto? Löytyyhän Mouhijärveltä muutakin saame-nimistöä, esim. Uotsola. Mitä muuten tarkoittaa sana 'Mouhi'?

Onko muinaisella metsästäjällä tullut Mouhijärvellä hiihtäessä hiki ja nimennyt järvet sen mukaan? No Paskalammi yläreunassa on jo ihan toinen juttu ja siihen ei kaivata etymologisia selityksiä

Lisää Mouhijärven nimistöä.

Maallikon horjahteleva selitys: suksiva saamelainen oli juovuksissa

putkonen kirjoitti:Nyt vasta hoksasin, miksi Callo vaikuttaa niin tutulta. Tämähän on vähän kuin sen karkkulaisen Oinaan kanssa. Callo/Kallo löytyy Satakunnan Mouhijärveltä, joka kuuluu Sastamalaan kuten Karkkukin:

Kansalaisen karttapaikka antaa kylälle nimeksi Yliskallio, mutta vanhoissa asiakirjoissa se on aina Yliskallo. Kallo-järvikin löytyy ihan vierestä ja se on varmaan antanut kylälle nimen eikä mikään "kallio".



edit. järven vieressähän on suuri kallio nimeltään Mäenpäänkallio. Jospa sittenkin järvi olisi nimitetty kallion mukaan. Kallion täytyy olla huomiota herättävä ilmestys. Hmmm...kallo vai kallio?

Googlasin nimeä Yliskallo, ja löytyihän se, ei niinkään kaukana Kallojärvestä.

htpp://mapcarta.com/13607304

Hm... osoite ei näytä toimivan. Sinne pääsee myös, ainakin minun koneessani, googlaamalla Yliskallo ja valitsemalla sitten Yliskallo Map - Finland - Mapcarta.

putkonen kirjoitti:Kansalaisen karttapaikka antaa kylälle nimeksi Yliskallio, mutta vanhoissa asiakirjoissa se on aina Yliskallo. Kallo-järvikin löytyy ihan vierestä ja se on varmaan antanut kylälle nimen eikä mikään "kallio".

edit. järven vieressähän on suuri kallio nimeltään Mäenpäänkallio. Jospa sittenkin järvi olisi nimitetty kallion mukaan. Kallion täytyy olla huomiota herättävä ilmestys. Hmmm...kallo vai kallio?

Yliskallo oli käytössä kylän nimenä ainakin jo 1810 (Lähde: Mouhijärven rippikirja 1810).

Pitäisiköhän muotoa Yliskallio verrata ruotsalaiseen pitäjännimeen Svennevad. Siitä oli 1300-luvulla käytössä nimi Svinevadh, joka on selitetty (villi)sikojen kahlaamoksi. Ajan mittaan asukkaille kävi kuten monelle Varkauden ihmiselle myöhemmin: paikkakunnan nimi ei tuntunut oikein "siistiltä". Varkaudessa vanha nimi säilyi, Sikakahlaamossa ei. Kallokin saattaa kotiseudun nimenä tai sen osana joitakuita hirvittää. (Svennevadista lisää tietoa Wikipediasta.)

Korkeista paikoista ja jumalista puheenollen, Olympoksen omituinen suomalaisvastune on Kyöpelinvuori. Jotenkin se on jäänyt mieleen, olisivatko 40- ja 50-lukujen satukirjat jättäneet jäljen johonkin muistikerrokseen :)

Kalevanserkku kirjoitti:Pitäisiköhän muotoa Yliskallio verrata ruotsalaiseen pitäjännimeen Svennevad. Siitä oli 1300-luvulla käytössä nimi Svinevadh, joka on selitetty (villi)sikojen kahlaamoksi. Ajan mittaan asukkaille kävi kuten monelle Varkauden ihmiselle myöhemmin: paikkakunnan nimi ei tuntunut oikein "siistiltä". Varkaudessa vanha nimi säilyi, Sikakahlaamossa ei. Kallokin saattaa kotiseudun nimenä tai sen osana joitakuita hirvittää. (Svennevadista lisää tietoa Wikipediasta.)

Svennevad Sekä Yliskallosta että Sikakahlaamosta (plåtsmed Henric Larsson, född 1737 Haddebo bruk Svennevad) löytyy Putkos-esi-isiä. Kiitos Svennevadin nimen historiasta! Olen aina olettanut nimen viittaavan Sven-nimeen, mutta Sikakahlaamo on ehdottomasti tyylikkäämpi esi-isän kotiseudun nimeksi. No niin, esi-isä-kokoelmissani onkin sitten jo rantaruåttalainen Villisikakarju (Galt) ja pläkkiseppä Sikakahlaamosta. Saastamalassa ja Vammalassa ...

Kalevanserkku kirjoitti:

putkonen kirjoitti:Nyt vasta hoksasin, miksi Callo vaikuttaa niin tutulta. Tämähän on vähän kuin sen karkkulaisen Oinaan kanssa. Callo/Kallo löytyy Satakunnan Mouhijärveltä, joka kuuluu Sastamalaan kuten Karkkukin:

Kansalaisen karttapaikka antaa kylälle nimeksi Yliskallio, mutta vanhoissa asiakirjoissa se on aina Yliskallo. Kallo-järvikin löytyy ihan vierestä ja se on varmaan antanut kylälle nimen eikä mikään "kallio".



edit. järven vieressähän on suuri kallio nimeltään Mäenpäänkallio. Jospa sittenkin järvi olisi nimitetty kallion mukaan. Kallion täytyy olla huomiota herättävä ilmestys. Hmmm...kallo vai kallio?

Googlasin nimeä Yliskallo, ja löytyihän se, ei niinkään kaukana Kallojärvestä.

htpp://mapcarta.com/13607304

Hm... osoite ei näytä toimivan. Sinne pääsee myös, ainakin minun koneessani, googlaamalla Yliskallo ja valitsemalla sitten Yliskallo Map - Finland - Mapcarta.

osoitteessa on pikku fiba: htpp->http ja sitten toimii.

Kaisa Nurhonen kirjoitti:Liittyykö sanaan myös jumalainen merkitys kuten ukko-sanaan vai onko sana neutraali? Mistä kirjasta löytyisi vanhasta suomalaisesta uskonnosta kertovaa aineistoa? En tarkoita kristinuskoa. Saamelaista vanhasta uskosta olisi myös mukava saada vihje.

Anna-Leena Siikala: Suomalainen šamanismi
Anna-Leena Siikala: Itämerensuomalaisten mytologia

Lars Levi Laestadius (toim. Juha Pentikäinen): Lappalaisten mytologian katkelmia
Juha Pentikäinen: Saamelaiset - Pohjoisen kansan mytologia

Kaisa Nurhonen kirjoitti:Kyöpelinvuori on tuttu koulukaupungistani Suonenjoelta, mutta googlettamalla tuli esiin vain tien alikulkutunneli.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1020 http://noidankoto.blogspot.fi/2012/02/v ... relle.html
Kyöpelinvuori oli luudalla lentelevien noitien asuinpaikka. Noitaperinne oli aika vahva, minulla oli lapsena pahvista tehty iso pääsiäisnoita, jonka vaatteet olivat kreppipaperista. Naimattomaksi jääminen, jolloin joutui Kyöpelinvuorelle, oli hyvin pelottava asia.

Mikkelin seudulla (Laitiala 2) on sijainnut tila, jonka nimi on ollut Kööpeli eli Kyöpeli. Ruotsin ajan kirjurit tallensivat tilan nimeksi Köpeli. Mikkelin historian mukaan (Wirilander) Kööpeli eli Kyöpeli tarkoitti kodinhaltijaa tai aavetta, kummitusta, lähteenä Kotiseutu 1914 s.92.
Kyöpeli on kivikautinen asuinpaikka. Löytöpaikka sijaitsee Taavelin maantien varrella sijaitsevalta Köpelin tilalta noin 700 m länsilounaaseen, metsämaalla, jota on äestetty. Muinaismuistorekisterissä kerrotaan lisää:

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... =492010053