Muinainen Suomi

https://www.laakarilehti.fi/terveydenhu ... -kuollaan/
"– Normaaliajan trendistä lasketut kuolemien kasvun odotusarvot vuosille 2020, 2021 ja 2022 olivat 420, 840 ja 1260, kun verrataan vuosiin juuri ennen pandemiaa. Kuolemat kuitenkin lisääntyivät 2400, 3800 ja 9200:lla, jos 2022 loppuvuosi jatkuu samanlaisena. Lukujen erotukset ovat laskennallisia ylikuolemia.

– Tämä data perustuu vain Tilastokeskuksen ilmoittamaan kuolleisuuteen viikoittain. Kaikki ylimääräiset kuolemat eivät varmasti johdu covidista. Toisaalta esimerkiksi influenssa kuolinsyynä on laimentunut huomattavasti pandemian aikana, Jantunen sanoo.

Hän huomauttaa, että koronan tiedetään lisäävän kuolemien määrää sekä suoraan että välillisesti. Ihmisiä kuolee koronan jälkeen esimerkiksi veritulppiin tai infarkteihin. Mahdollisesti kuolemia lisää sekin, että muita sairauksia jää diagnosoimatta ajoissa, kun ihmiset eivät pääse tai uskalla mennä lääkärille."

Kuinka suurta vuoden 2022 ylikuolleisuus todella on? Ongelmia aiheuttaa se, että väestön keski-iän kasvaessa odotettu kuolleisuus kasvaa myös. Eli se, että joka vuosi kuolee enemmän ihmisiä kuin edellisenä vuonna, on "suoraa linjaa" eikä vielä ylikuolleisuutta.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009330947.html
"Suomen kuolleisuusluku tasaantuukin jonkin verran, kun siinä huomioidaan maamme alati ikääntyvä väestö. Silloin puhutaan ikävakioidusta kuolleisuudesta. Tilastokeskuksen mukaan ikävakioitu kuolleisuusluku osoittaa kuolleiden lukumäärän keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohden, kun ”ikärakenne pidetään laskennallisesti samana koko tarkastelujakson aikana”.

Tilastokeskuksen yliaktuaarin Markus Rapon mukaan ikävakioitua tilastotietoa tulisi käyttää vertaillessa kuolleisuuden määrää eri vuosien tai maiden välillä.
Vuonna 2021 ikävakioitu kuolleisuus nousi Suomessa 1,4 prosenttia edellisvuodesta.
Vuoden 2022 kasvuksi Gissler arvioi peräti 6,2 prosenttia.
– Se on yhden vuoden muutoksena merkittävä.

Tilastokeskuksen Rapo toteaa elinajanodotteen olevan myös sopiva määrite kuolleisuuden vertailuun vuositasolla, sillä se on niin ikään ikävakioitu.
– Elinajanodote ottaa huomioon esimerkiksi sen, että koronaan kuolleet ovat olleet keskimäärin yli 80-vuotiaita. Siinä vaiheessa odotettu elinaika on lyhyt verrattuna vaikkapa espanjantautiin, jossa kuolleissa oli paljon 20–30-vuotiaita, jolloin vaikutus elinajanodotteeseen oli paljon suurempi, Gissler havainnollistaa."