Purjeen ikä Itämerellä

Suomessa noin 500 eaa.-1200 jaa.

Re: Purjeen ikä Itämerellä

ViestiKirjoittaja aikalainen » 12 Elo 2014 18:41

Kinaporin kalifi kirjoitti:Bågenholm liittää segla-sanaston vuotien tms. leikkaamiseen. Märkä vuotapurje taas tietysti painaa aika paljon, painopisteen karatessa ylös vene ei sitten pysy tuulessa pystyssä ilman painolastia. Takilankin pitää olla hyvin tukeva jo painon vuoksi.

Jos nyt mielikuvitus päästetään laukalle, ja kuvitellaan miten aiemmissa viesteissä esiin tuotua nahkaa tai tuohta käytettäisiin alkeellisen purjeen materiaalina, niin eräs mahdollinen tapa olisi juuri suikalointi. Tekniikka voisi olla vastaava kuin tuohikontin askartelussa, eli suikaleita suorakulmaisesti toisiinsa lomittaen.

Sopivaa materiaalia haettaessa keveys on tietysti etu, koska se mahdollistaa samalla painolla isomman pinta-alan. Yksinkertaisimmillaanhan soutuveneessä ei ole mitään purjetta, ja silti se liikuu kevyemmin myötätuulen suuntaan. Siihen verrattuna pienikin muutaman neliömetrin purje tuo pienehkön veneen menoon lisäpotkua. Jos alkuun on käytetty painavaa materiaalia, se on voinut myöhemmin korvautua keveämmällä, jolloin purjeen kokoa on voitu kasvattaa.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Purjeen ikä Itämerellä

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 12 Elo 2014 21:52

aikalainen kirjoitti:Jos nyt mielikuvitus päästetään laukalle, ja kuvitellaan miten aiemmissa viesteissä esiin tuotua nahkaa tai tuohta käytettäisiin alkeellisen purjeen materiaalina, niin eräs mahdollinen tapa olisi juuri suikalointi. Tekniikka voisi olla vastaava kuin tuohikontin askartelussa, eli suikaleita suorakulmaisesti toisiinsa lomittaen.

Olet aivan asian ytimessä. Bågenholm toteaa:"...segel...antas syfta på utskurna tygstycken och/eller djurhudar...Teorin har visst stöd i de bilder av rutmöntrade segel som finns på gotländska bildstenar och på s.k. Hedebymynt...Tanken är att seglens rutmönster återgår på flätade tyg- eller läderlängder." Tuohen suikalointia purjeen raaka-aineeksi ei kirjallisuudessa muistaakseni kukaan liene esittänyt, mutta se tosiaan on varsin perinteinen raaka-aine pohjolassa.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Purjeen ikä Itämerellä

ViestiKirjoittaja Jaska » 12 Elo 2014 23:45

Kinaporin kalifi kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Jos nyt mielikuvitus päästetään laukalle, ja kuvitellaan miten aiemmissa viesteissä esiin tuotua nahkaa tai tuohta käytettäisiin alkeellisen purjeen materiaalina, niin eräs mahdollinen tapa olisi juuri suikalointi. Tekniikka voisi olla vastaava kuin tuohikontin askartelussa, eli suikaleita suorakulmaisesti toisiinsa lomittaen.

Olet aivan asian ytimessä. Bågenholm toteaa:"...segel...antas syfta på utskurna tygstycken och/eller djurhudar...Teorin har visst stöd i de bilder av rutmöntrade segel som finns på gotländska bildstenar och på s.k. Hedebymynt...Tanken är att seglens rutmönster återgår på flätade tyg- eller läderlängder." Tuohen suikalointia purjeen raaka-aineeksi ei kirjallisuudessa muistaakseni kukaan liene esittänyt, mutta se tosiaan on varsin perinteinen raaka-aine pohjolassa.

Erinomainen idea aikalaiselta!
Punottu tuohi olisi varmasti kestävä tuulen aiheuttamaa repeämistä vastaan, eikä se silti olisi painolla pilattu. Raaka-ainekin on ollut yleistä.

Mutta vastatodiste lienisi se, jos tuohipurjeita tai ylipäätään isoja tuohipunoksia ei olisi löydetty mistään koko pohjoisesta Euroopasta. Ainakin suossa (= entinen vesistö) niiden luulisi säilyvän, ja Novgorodissa ovat säilyneet sopivissa oloissa jopa pienet tuohikirjeet.

Onko Samilla tai muilla antaa lisävalaisua punotun tuohen käytöstä?
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Purjeen ikä Itämerellä

ViestiKirjoittaja wejoja » 13 Elo 2014 09:36

Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Jos nyt mielikuvitus päästetään laukalle, ja kuvitellaan miten aiemmissa viesteissä esiin tuotua nahkaa tai tuohta käytettäisiin alkeellisen purjeen materiaalina, niin eräs mahdollinen tapa olisi juuri suikalointi. Tekniikka voisi olla vastaava kuin tuohikontin askartelussa, eli suikaleita suorakulmaisesti toisiinsa lomittaen.

Olet aivan asian ytimessä. Bågenholm toteaa:"...segel...antas syfta på utskurna tygstycken och/eller djurhudar...Teorin har visst stöd i de bilder av rutmöntrade segel som finns på gotländska bildstenar och på s.k. Hedebymynt...Tanken är att seglens rutmönster återgår på flätade tyg- eller läderlängder." Tuohen suikalointia purjeen raaka-aineeksi ei kirjallisuudessa muistaakseni kukaan liene esittänyt, mutta se tosiaan on varsin perinteinen raaka-aine pohjolassa.

Erinomainen idea aikalaiselta!
Punottu tuohi olisi varmasti kestävä tuulen aiheuttamaa repeämistä vastaan, eikä se silti olisi painolla pilattu. Raaka-ainekin on ollut yleistä.

Mutta vastatodiste lienisi se, jos tuohipurjeita tai ylipäätään isoja tuohipunoksia ei olisi löydetty mistään koko pohjoisesta Euroopasta. Ainakin suossa (= entinen vesistö) niiden luulisi säilyvän, ja Novgorodissa ovat säilyneet sopivissa oloissa jopa pienet tuohikirjeet.

Onko Samilla tai muilla antaa lisävalaisua punotun tuohen käytöstä?


Tuohi on kieltämättä hyvin säätä kestävä materiaali, jota käytettiin ennen vanhaan mm. hirsirakennuksissa kivijalan ja ensimmäisen varvin välissä eristeenä,
kuten myös katteiden eristeenä.

Purjeeksi punottu tuohi olisi kuitenkin neliömäinen, ehkä myös jäykähkö ja levymäinen riippuen siitä, miten kapeista suikaleista sen punoisi. Joissain tanskalaisissa ja norjalaisissa kivikaiverruksissa esiintyy muuten neliskulmainen levymäinen purje? Periaatteessa jäykähköäkin tuohipurjetta olisi helppo hallita kahdella skuutilla.
wejoja
 

Re: Purjeen ikä Itämerellä

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 13 Elo 2014 10:03

Jaska kirjoitti:Mutta vastatodiste lienisi se, jos tuohipurjeita tai ylipäätään isoja tuohipunoksia ei olisi löydetty mistään koko pohjoisesta Euroopasta. Ainakin suossa (= entinen vesistö) niiden luulisi säilyvän, ja Novgorodissa ovat säilyneet sopivissa oloissa jopa pienet tuohikirjeet.

Arvelisin että vanha tuohipurje on helposti kierrätetty esim. heinien tai muiden tavaroiden peitoksi, sitten sytykkeinä. Voisin muuten kuvitella että punotun tuohipurjeen purjehdusominaisuudet ovat varsin hyvät, siinähän ovat "jäykistävät latat" l. ristipunokset valmiina ja pelkän kangaspurjeen tehoton läpsytys on siten poissa. Purje lähenee siis kiinalaisten junkkipurjetta. Säilytys on tietysti hieman haasteellista.

http://en.wikipedia.org/wiki/Junk_rig
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Purjeen ikä Itämerellä

ViestiKirjoittaja Sami Raninen » 13 Elo 2014 10:10

Suomesta ei käsittääkseni ole löytynyt rautakautisia tuohipunoksia (muunlaisten tuohiesineiden jäännöksiä lienee jokunen). Novgorodissa tuohipunosesineitä on löytynyt kai paljonkin, mutta en ulkomuistista kyllä osaa sanoa, onko niitä jo vanhimmissa kulttuurikerroksissa.

Tuohipurjeista kertovaa etnografista tai arkeologista todistusaineistoa en tunne. Novgorodista tuskin ainakaan on tunnistettua tuohipurjelöytöä. Pohjois-Amerikasta näyttää olevan jotain tietoa seetripuun kuoresta punottujen purjeiden käytöstä. Seetri on seetri ja koivu on koivu, joten tästä ei kannata oikopäätä rientää tuohipurjeita koskeviin tulkintoihin.
Viimeksi muokannut Sami Raninen päivämäärä 13 Elo 2014 10:17, muokattu yhteensä 1 kerran
Sami Raninen
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 310
Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Paikkakunta: Turku

Re: Purjeen ikä Itämerellä

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 13 Elo 2014 10:24

sumu kirjoitti:Kuinka arvelette tuohipurjetta säilytetyn silloin kun se kelin vuoksi pitää laskea?

Rullalla? Näyttöähän meillä ei siis näistä purjeista ole, mutta idea on mielenkiintoinen ja sitä tukee segel-sanan etymologia.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Purjeen ikä Itämerellä

ViestiKirjoittaja wejoja » 13 Elo 2014 11:07

Kysymys ratkeaisi helposti kokeellisin tutkimuksin...
wejoja
 

Re: Purjeen ikä Itämerellä

ViestiKirjoittaja Fagus » 13 Elo 2014 19:54

Sami Raninen kirjoitti:Pohjois-Amerikasta näyttää olevan jotain tietoa seetripuun kuoresta punottujen purjeiden käytöstä. Seetri on seetri ja koivu on koivu, joten tästä ei kannata oikopäätä rientää tuohipurjeita koskeviin tulkintoihin.

Pienen yksityiskohdan korjaus: Pohjois-Amerikan puulaji lienee jättituija, Thuja plicata, tms. Seetri, Cedrus, kasvaa luontaisesti vain Afrikassa ja Aasiassa. Amerikanenglannin paikalliset nimet voivat hämätä, sillä termiä cedar käytetään myös tuijista ja muista samannäköisistä puista.
Fagus
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 614
Liittynyt: 17 Tammi 2014 18:19

Re: Purjeen ikä Itämerellä

ViestiKirjoittaja aikalainen » 13 Elo 2014 22:22

sumu kirjoitti:Itselle on tullut sellainen kuva tuohisista esineistä että ovat hyvinki jäykkiä,tuohi vuota taittuu ainoastaan yhdessä suunassa,pudottuna (palttinana)se ei ole kääritävissä enään,

Jotenkinhan se hypoteettinen tuohinen purje pitäisi saada kasalle. Helpointa olisi, jos menisi rullalle. Jos ei mene, niin sopii miettiä, saisiko sen jollain käsittelyllä notkistettua. Muussa tapauksessa tuohi täytyisi punoa sopivan kokoisiksi laatoiksi, joita sidotaan nahkahihnoilla päällekkäin, jolloin hihnojen kohdalta taittamalla laatat voi laskostaa nippuun.

Sami Raninen kirjoitti:Pohjois-Amerikasta näyttää olevan jotain tietoa seetripuun kuoresta punottujen purjeiden käytöstä.

Käyttivätkö niitä inkkarit vai varhaiset eurooppalaiset veneilijät?
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Purjeen ikä Itämerellä

ViestiKirjoittaja Sami Raninen » 14 Elo 2014 08:42

Ainakin luoteisrannikon intiaanit käyttivät noita jättituijankaarnapurjeita (Faguksen tarkennus puulajin nimen suhteen on epäilemättä oikea). En äkkiseltään löytänyt tietoa, tunsivatko he purjeen ennen eurooppalaisten tuloa.

Myös Kanadan itärannikon micmacit tunsivat "cedarin" kuoresta tehdyn purjeen. Pikaselvittelyjen perusteella jättituijaa kasvaa luonnonvaraisena vain länsirannikolla, joten ehkä "cedar" viittaa sitten tässä yhteydessä johonkin toiseen havupuulajiin.
Sami Raninen
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 310
Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Paikkakunta: Turku

Re: Purjeen ikä Itämerellä

ViestiKirjoittaja Sami Raninen » 14 Elo 2014 15:49

En valitettavasti tiedä asiasta mitään tarkempaa.
Sami Raninen
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 310
Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Paikkakunta: Turku

Re: Purjeen ikä Itämerellä

ViestiKirjoittaja aikalainen » 14 Elo 2014 17:49

sumu kirjoitti:
Sami Raninen kirjoitti:Ainakin luoteisrannikon intiaanit käyttivät noita jättituijankaarnapurjeita (Faguksen tarkennus puulajin nimen suhteen on epäilemättä oikea). En äkkiseltään löytänyt tietoa, tunsivatko he purjeen ennen eurooppalaisten tuloa.

Myös Kanadan itärannikon micmacit tunsivat "cedarin" kuoresta tehdyn purjeen. Pikaselvittelyjen perusteella jättituijaa kasvaa luonnonvaraisena vain länsirannikolla, joten ehkä "cedar" viittaa sitten tässä yhteydessä johonkin toiseen havupuulajiin.

Onko tietoa kuinka intiaanit kaarnan jalostivat,käyttivätkö samaan tapaan kuin euroopassa metsälehmusta.

Aiheesta löytyy kuvia kuuklaamalla hakusanalla 'cedar bark'. Ohessa pari näytettä:
kuva1
kuva2
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Purjeen ikä Itämerellä

ViestiKirjoittaja Kvenlander » 02 Maalis 2015 01:21

Kinaporin kalifi kirjoitti:Mastonjalka ei kuitenkaan ole yksiselitteinen maston edellytys, sillä Gösta tuo esille murteellisen segelträ-sanaston, jolla tarkoitetaan joko tuhtoa jossa on reikä pientä mastoa varten tai mastoa. Kyseessä olisi siis piittaan tuettu takila, tuhdolla tai ilman.

Gösta tuo tässä yhteydessä esille saameen borjjas, pårjas, suomen purje, liettuan bure ja latvian buras-sanaston jonka hän epäilee perustuvan saamelaiseen merenkulkuteknologiaan ja -sanastoon. Väittäisin itse segelträ-sanastonkin viittaavan siihen, että lehtipuu-purjeen käyttö olisi yleinen malli Skandinaviassa jo kauan sitten ja sanan merkitys saamessa, "tiheä pensas" tms. todistaa vähintään sen saamelaisen alkuperän puolesta.


"Segelträ" - Luin tänään Kalevalaa ja Väinämöinen lähtiessään Pohjolaan "kojsimaan" nosti purtensa "purjepuun". Onkohan kyseessä vanhakin suomen sana?

Ajattelin itseasiassa tulla ottamaan tähän keskusteluun osaa kysymällä, onko purjeen lisäksi muu purjehdussanasto kuinka vanhaa. Ei kai vain yksi sana, purje, voi määrätä taidon ikää. Käsitykseni mukaan iso osa purjehtimiseen liittyvää sanastoa on ruotsin perää, mutta tämä voi toki johtua herraskaisesta vaikutuksesta. Onhan se hienompaa "skuutata" kuin "jalustaa" purje. Ja "vendata" osoittaa paljon enemmän asiantuntemusta kuin "vastakäännös", puhumattakaan nyt "slööristä". Rikille ei taida olla kotimaista vastinetta ja se onkin lainattu englantiin asti, kuten styyrpuuri ja paapuuri (jotka ovat mielestäni nimenomaan purjehdussanastoa, soutaessa oikea ja vasen vielä toimivat jotenkuten). Myös masto on selvästi germaanilaina, mutta kuinka vanha. Varmaan nuori, koska sen tunnistaa monissa kielissä. Luulisi, että suomenkielisiltä talonpoikaispurjehduksen alueilta voi tarkistaa, onko sanasto omaperäistä vai ruotsilainaa.

Kuitenkin Väinämöisen purjepuu vähensi skeptismiä, koska Kalevalan runot kerättiin sisämaasta. Siellä tuskin purjehdittiin, vaan runojen termit ovat voineet säilyä muuttumattomina pitkän aikaa osana ulkoa oppimista. Onko muuta nimenomaan purjeen käsittelyyn liittyvää sanastoa tutkittu sen iän ja alkuperän suhteen?
Y-DNA R1b DF27 --> FGC17112
mtDNA W1b1
Avatar
Kvenlander
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 344
Liittynyt: 24 Tammi 2015 15:01
Paikkakunta: Vaasa

Re: Purjeen ikä Itämerellä

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 02 Maalis 2015 10:36

Purjehdustekniikka muuttui ajan myötä. Ensin ehkä lehväpurje, sitten raakapurje, jonka jälkeen jo haruspurjeet jne. Vanhin sanasto voi siksi olla omaperäistä tai aivan eri lähteestä kuin nuorempi. Muistelen esim. Lemminkäisen kavahtaneen veneen kasisliekaan kiivetessään mastoon. Kiipesikö hän siis vantteihin vai minne?

Liittyen purje-sanastoon lainaan itseäni:

"Gösta Bågenholm on tehnyt tutkielman muinaisesta skandinaavisesta merisanastosta, sanastoa löytyy eräänlaisena merisanojen synonyymirunona tai luettelona osana Eddaa, nimellä Bulur. Runo ajoittuu 1200-luvulle ja se on aika kattava. Gösta toteaa että skandinaavien laivat olivat nykyaikaisessa mielessä purjeettomia viikinkiajalle saakka, perusteena on se ettei niissä ( Hjosrtspring 300 eaa, Nydam 200-400 jaa) ole mastonjalkaa, ei siis purjettakaan. Varhaisin raakapurjeella varustettu laiva löytyy kuvana Sparlösa-kivestä Länsi-Götanmaalla, noin 750-800 jaa. Bulur ei tunne muuta purje-sanaa kuin sanan segel eri muodoissa.

Mastonjalka ei kuitenkaan ole yksiselitteinen maston edellytys, sillä Gösta tuo esille murteellisen segelträ-sanaston, jolla tarkoitetaan joko tuhtoa jossa on reikä pientä mastoa varten tai mastoa. Kyseessä olisi siis piittaan tuettu takila, tuhdolla tai ilman.

Gösta tuo tässä yhteydessä esille saameen borjjas, pårjas, suomen purje, liettuan bure ja latvian buras-sanaston jonka hän epäilee perustuvan saamelaiseen merenkulkuteknologiaan ja -sanastoon. Väittäisin itse segelträ-sanastonkin viittaavan siihen, että lehtipuu-purjeen käyttö olisi yleinen malli Skandinaviassa jo kauan sitten ja sanan merkitys saamessa, "tiheä pensas" tms. todistaa vähintään sen saamelaisen alkuperän puolesta."

Purjehtiminen olisi siis yleistynyt viikinkiajalla, uralinpuhujat olisivat sitten lainanneet sanan purje skandinaaveilta mutta skandinaavit olisivat itse lopettaneet ko. sanan käytön parissa sadassa vuodessa, vaihtaen sen täysin segel-sanastoon? Ei kuulosta uskottavalta.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Purjeen ikä Itämerellä

ViestiKirjoittaja wejoja » 02 Maalis 2015 11:09

Lisään listaan Salmen laivat n. 700–750jaa, eli meikäläisittäin merovingiajan purjealukset. Mietiskelin myös Tytärsaaren soljen mysteeriä ja sen yhteyttä aiempaan n. 600-luvun liikehdintään Suomenlahdella.
wejoja
 

Re: Purjeen ikä Itämerellä

ViestiKirjoittaja Kvenlander » 02 Maalis 2015 11:38

wejoja kirjoitti:Lisään listaan Salmen laivat n. 700–750jaa, eli meikäläisittäin merovingiajan purjealukset. Mietiskelin myös Tytärsaaren soljen mysteeriä ja sen yhteyttä aiempaan n. 600-luvun liikehdintään Suomenlahdella.


En ole vähään aikaan päivittänyt tietojani näistä. Eivätkö nämä olleet soutualuksia? Onko veneiden alkuperästä mitään tietoa?

Se on kyllä totta, ettâ tekniikan muuttuessa/edistyessä varmaan voi korvautua uudella. Täytynee lukea Kalevala uudelleen pitäen silmällä purjehdussanastoa.
Y-DNA R1b DF27 --> FGC17112
mtDNA W1b1
Avatar
Kvenlander
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 344
Liittynyt: 24 Tammi 2015 15:01
Paikkakunta: Vaasa

Re: Purjeen ikä Itämerellä

ViestiKirjoittaja wejoja » 02 Maalis 2015 16:26

Kvenlander kirjoitti:
wejoja kirjoitti:Lisään listaan Salmen laivat n. 700–750jaa, eli meikäläisittäin merovingiajan purjealukset. Mietiskelin myös Tytärsaaren soljen mysteeriä ja sen yhteyttä aiempaan n. 600-luvun liikehdintään Suomenlahdella.


Eivätkö nämä olleet soutualuksia? Onko veneiden alkuperästä mitään tietoa?


Ohesta löydät jonkin verran tietoa. Osa dokumenteista on näemmä hävinnyt tietokannoista. Kölin perusteella ainakin isompi alus oli soudettava purjealus. Johtopäätökset alkuperästä liikkuivat jossain vaiheessa akselilla Gotlanti - Tanska, mutta tutkimukset ovat pysähdyksissä, koska resurssit loppuivat kesken.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Salmen_venehaudat
https://kalmistopiiri.wordpress.com/201 ... inappulat/
https://kalmistopiiri.wordpress.com/201 ... kkamiehet/
http://www.academia.edu/5841620/Researc ... _2011_2012
http://www.archaeology.org/issues/95-13 ... el-oseberg
wejoja
 

Re: Purjeen ikä Itämerellä

ViestiKirjoittaja Johannes » 02 Maalis 2015 19:05

Kvenlander kirjoitti:
wejoja kirjoitti:Lisään listaan Salmen laivat n. 700–750jaa, eli meikäläisittäin merovingiajan purjealukset. Mietiskelin myös Tytärsaaren soljen mysteeriä ja sen yhteyttä aiempaan n. 600-luvun liikehdintään Suomenlahdella.


En ole vähään aikaan päivittänyt tietojani näistä. Eivätkö nämä olleet soutualuksia? Onko veneiden alkuperästä mitään tietoa?

Se on kyllä totta, ettâ tekniikan muuttuessa/edistyessä varmaan voi korvautua uudella. Täytynee lukea Kalevala uudelleen pitäen silmällä purjehdussanastoa.


Salmen muinaislaivoista Saarenmaalla

Viron merimuseo (Eesti Meremuuseum) ja sen tutkija Vello Mäss esittivät v. 2011/2012 löytöjä tutkittuaan arvionaan, että Salmen ensimmäinen alus (n. 11,5 m pitkä) olisi ollut lähinnä suuri, soudettava vene (6 airoparia), jonka rakenteelliset ominaisuudet eivät olisi mahdollistaneet avomeripurjehdusta ja jota olisi lähinnä käytetty rajatummalla merialueella esim. rannikon tuntumassa.

Toinen alus (n. 17,5 m pitkä) olisi puolestaan ollut rakenteeltaan kehittyneempi, viikinkialuksen tyyppinen muinaislaiva, jonka ominaisuudet olisivat sopineet purjehtimiseen Itämerellä.

Kummankaan aluksen kohdalta ei löydetty jälkiä itse mastoista, purjeista, airoista eikä myöskään peräsinairoista. Toisen laivan pohjarakenteessa oli kuitenkin ilmakuvien perusteella nähtävissä maston mahdolliseen kiinnityspaikkaan viittaavia merkkejä tukirakenteiden kiinnityskohdista mutta ilman varsinaista maston kantaa. Vastaavasti laivan peräosasta peräsinairon mahdollisen kiinnityspaikkaan paikkeilta löydettiin neljä vahvaa n. 15 cm pitkää viistopäistä niittiä. Aikaisemmat, molemmilla paikoilla tehdyt maa- ja kaivutyöt olivat myös pahasti tuhonneet jälkiä rakenteista. Toisen laivan poikki oli aiemmin tehty kaksi kaivantoa, toinen laivan keskeltä juuri mahdolliselta maston sijaintipaikalta ja toinen perän poikki mahdollisen peräsimen sijaintipaikalta. Molempien alusten puuosat olivat lähes täysin maatuneet.

Lue lisää täältä: Vello Mäss, "Muinaslaevad Sõrvemaa rannavallis". Horisont 4/2012 (http://www.horisont.ee/node/1883)


Viimeisimmät tiedot alusten vainajista

Viime vuoden joulukuussa kerrottiin tiedotusvälineissä, että hammaskiilteen tutkimisen perusteella molempiin aluksiin haudatut on määritelty Ruotsin Upplannin maakunnan ja Mälarenin järven seuduilta kotoisin oleviksi ja heidän kuolinajakseen n. v. 750. Joukossa oli joku alle 20 vuotias mutta myös 50-60-vuotiaita. Varustuksen osalta mainitaan mm. kultakoristeiset miekat. Mukana oli myös koiria, metsästyshaukkoja (varpus- ja kanahaukkoja) ja seurapeliin tarvittavia arpakuutioita yms.

Tässä linkki Postimees-lehden asiaa koskevaan uutiseen (6.12.2014), josta löytyy edelleen linkki Viron yleisradioyhtiön ERR TV-uutisten (Aktuaalne kaamera) juttuun edelliseltä päivältä (5.12.2014): http://www.postimees.ee/3017319/salme-m ... rootslased

Tutkimukset jatkuvat.
Johannes
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 601
Liittynyt: 07 Tammi 2015 01:30
Paikkakunta: Helsinki

Re: Purjeen ikä Itämerellä

ViestiKirjoittaja Johannes » 02 Maalis 2015 21:36

Kinaporin kalifi kirjoitti:Purjehdustekniikka muuttui ajan myötä. Ensin ehkä lehväpurje, sitten raakapurje, jonka jälkeen jo haruspurjeet jne. Vanhin sanasto voi siksi olla omaperäistä tai aivan eri lähteestä kuin nuorempi. Muistelen esim. Lemminkäisen kavahtaneen veneen kasisliekaan kiivetessään mastoon. Kiipesikö hän siis vantteihin vai minne?

Liittyen purje-sanastoon lainaan itseäni:

"Gösta Bågenholm on tehnyt tutkielman muinaisesta skandinaavisesta merisanastosta, sanastoa löytyy eräänlaisena merisanojen synonyymirunona tai luettelona osana Eddaa, nimellä Bulur. Runo ajoittuu 1200-luvulle ja se on aika kattava. Gösta toteaa että skandinaavien laivat olivat nykyaikaisessa mielessä purjeettomia viikinkiajalle saakka, perusteena on se ettei niissä ( Hjosrtspring 300 eaa, Nydam 200-400 jaa) ole mastonjalkaa, ei siis purjettakaan. Varhaisin raakapurjeella varustettu laiva löytyy kuvana Sparlösa-kivestä Länsi-Götanmaalla, noin 750-800 jaa. Bulur ei tunne muuta purje-sanaa kuin sanan segel eri muodoissa.

Mastonjalka ei kuitenkaan ole yksiselitteinen maston edellytys, sillä Gösta tuo esille murteellisen segelträ-sanaston, jolla tarkoitetaan joko tuhtoa jossa on reikä pientä mastoa varten tai mastoa. Kyseessä olisi siis piittaan tuettu takila, tuhdolla tai ilman.

Gösta tuo tässä yhteydessä esille saameen borjjas, pårjas, suomen purje, liettuan bure ja latvian buras-sanaston jonka hän epäilee perustuvan saamelaiseen merenkulkuteknologiaan ja -sanastoon. Väittäisin itse segelträ-sanastonkin viittaavan siihen, että lehtipuu-purjeen käyttö olisi yleinen malli Skandinaviassa jo kauan sitten ja sanan merkitys saamessa, "tiheä pensas" tms. todistaa vähintään sen saamelaisen alkuperän puolesta."

Purjehtiminen olisi siis yleistynyt viikinkiajalla, uralinpuhujat olisivat sitten lainanneet sanan purje skandinaaveilta mutta skandinaavit olisivat itse lopettaneet ko. sanan käytön parissa sadassa vuodessa, vaihtaen sen täysin segel-sanastoon? Ei kuulosta uskottavalta.


Tuon "purje"-sanaperheen taustalla on sanottu olevan kantagermaanin *burja-, josta on sittemmin tullut myös muinaisislannin byrr ('myötätuuli, suotuisa tuuli'; nykyislannin byr 'myötätuuli; onni; tuuri') ja ruotsin samamerkityksinen bör (ks. esim. Eesti etümoloogiasõnaraamat; SAOB.)

Lainautumissuunta olisi ilmeisesti skandinaavit > itämerensuomalaiset > baltit, mikäli se noudattaisi sitä suuntaa, minkä Jorma Koivulehto käsittääkseni (en nyt osaa sanoa lähdettä) on esittänyt koskevan "laiva"-sanaa. "Laiva"-sanankin lähtökohtana lienee kantagermaani ja siellä sana *flauja- (muinaisislannin fley 'laiva', '(pieni) lautta', viron laev, vatjan laev, liettuan laivas).

"Segel"-sanan alkuperä skandinaavisissa ja muissa germaanikielissä ei ole kiistaton. SAOB sanoo asiasta näin "möjl. avledn. till den rot som föreligger i lat. secare, skära (se SAX sbst.¹,), med en urspr. bet.: avskuret tygstycke".

Kenties tässä purje-asiassa on jotain samankaltaista kuin toisen ketjun germaanin rauđ-/rauđi vs. keltin "järn" kanssa: uusi tekniikka, uuden kulttuurin uudentyyppinnen esineistö, uusi näkökulma tai jokin muu sellainen seikka ehkä vaikuttaa siihen, että sanastossa tapahtuu muutoksia [Vähän siihen tapaan, että kaikki hiihtokengät ovat äkkiä monoja, rautasängyt hetekoja ja laktoosittomat tuotteet hylaa :wink: ].
Johannes
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 601
Liittynyt: 07 Tammi 2015 01:30
Paikkakunta: Helsinki

EdellinenSeuraava

Paluu Rautakausi

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa