Hiisiperinne itämerensuomalaiselta rautakaudelta?
Lähetetty: 04 Syys 2011 10:06Etsin lapsille ja nuorille mielekkäitä linkkejä itämerensuomalaiseen muinaisuuteen. Löysin tekstin, jossa puhutaan kunnioituksella jo kadonneesta hiisiperinteestämme:
"Suomenkielinen hiisitietous on hyvin niukkaa. Sensijaan Virossa on hiisiin liittyviä asioita tutkittu paljon enemmän. Vaikka kysymyksessä on kaksi eri maata, voidaan sanoa, että maiden esihistoria, muinaisen pakanuuden aika, oli yhteinen. Me täällä Lounais-Suomessa olemme jopa aikoja sitten muuttaneet tänne Virosta, joskus parituhatta vuotta sitten. Ja kun puhutaan hiisistä, on kysymys niin vanhoista asioista, että niitä koskevat perinteet ovat todennäköisesti suomalaisilla ja virolaisilla täsmälleen samat."
Virossa on kenties asennoiduttu perinteeseen avoimemmin:
"Virossa on luetteloitu lähes 500 entistä hiiden paikkaa. Luku on kunnioitettava, kun otetaan huomioon, että tiedot ovat tihkuneet meidän päiviimme vuosisatojen takaa, läpi sotien, kulkutautien, kirkon toimesta tapahtuneen suoranaisen hävittämisen ja eri aikoina annettujen ankarien kieltojen."
Onko hiisiperinteen kautta mahdollisuus kokea häivähdys rautakaudella eläneiden kielellisten esivanhempiemme ajattelua:
"Hiisi sitoi kokoon muinaisen yhteisön. Sen, mitä tiedämme hiisistä, tiedämme myös omista esivanhemmistamme. Hiisi täytti aikanaan hyvin monenlaisia tehtäviä. Se oli enemmän kuin pelkkä kokoontumispaikka, kunnantalo, sairaala, hautausmaa, kirkko, käräjätupa, linnoitus tai uhrauspaikka. Nykyaikana ei ole oikein mitään sellaista, mihin muinaisaikaista hiittä voisi verrata."
Virossa on ilmeisesti herätelty henkiin vanhoja uskomuksia: sodan/ylijumala Taara, tyttärineen Jutta (lintujen jumalatar) ja Linda ja poikineen Kou (ukkonen) ja Pikker (salama). Missä määrin suomenkieliset mahtoivat tuoda Virosta mukanaan tämän uskomusperinteen vai ottivatko he paikalliset uskomukset omikseen? Näitä virolaisia jumalnimiä en kuitenkaan muista kuulleeni suomalaisissa yhteyksissä. Ovatkohan nämä jatkumoa suomalaisugrilaisista tavoista vai muotoutuneet vasta Virossa?
"Suomenkielinen hiisitietous on hyvin niukkaa. Sensijaan Virossa on hiisiin liittyviä asioita tutkittu paljon enemmän. Vaikka kysymyksessä on kaksi eri maata, voidaan sanoa, että maiden esihistoria, muinaisen pakanuuden aika, oli yhteinen. Me täällä Lounais-Suomessa olemme jopa aikoja sitten muuttaneet tänne Virosta, joskus parituhatta vuotta sitten. Ja kun puhutaan hiisistä, on kysymys niin vanhoista asioista, että niitä koskevat perinteet ovat todennäköisesti suomalaisilla ja virolaisilla täsmälleen samat."
Virossa on kenties asennoiduttu perinteeseen avoimemmin:
"Virossa on luetteloitu lähes 500 entistä hiiden paikkaa. Luku on kunnioitettava, kun otetaan huomioon, että tiedot ovat tihkuneet meidän päiviimme vuosisatojen takaa, läpi sotien, kulkutautien, kirkon toimesta tapahtuneen suoranaisen hävittämisen ja eri aikoina annettujen ankarien kieltojen."
Onko hiisiperinteen kautta mahdollisuus kokea häivähdys rautakaudella eläneiden kielellisten esivanhempiemme ajattelua:
"Hiisi sitoi kokoon muinaisen yhteisön. Sen, mitä tiedämme hiisistä, tiedämme myös omista esivanhemmistamme. Hiisi täytti aikanaan hyvin monenlaisia tehtäviä. Se oli enemmän kuin pelkkä kokoontumispaikka, kunnantalo, sairaala, hautausmaa, kirkko, käräjätupa, linnoitus tai uhrauspaikka. Nykyaikana ei ole oikein mitään sellaista, mihin muinaisaikaista hiittä voisi verrata."
Virossa on ilmeisesti herätelty henkiin vanhoja uskomuksia: sodan/ylijumala Taara, tyttärineen Jutta (lintujen jumalatar) ja Linda ja poikineen Kou (ukkonen) ja Pikker (salama). Missä määrin suomenkieliset mahtoivat tuoda Virosta mukanaan tämän uskomusperinteen vai ottivatko he paikalliset uskomukset omikseen? Näitä virolaisia jumalnimiä en kuitenkaan muista kuulleeni suomalaisissa yhteyksissä. Ovatkohan nämä jatkumoa suomalaisugrilaisista tavoista vai muotoutuneet vasta Virossa?
