Bjarmia, Suur-Permi ja Rusinmaa N. Oseretskovskin mukaan

Historiatiede tutkii menneisyyttä kirjoitettujen lähteiden kautta.

Bjarmia, Suur-Permi ja Rusinmaa N. Oseretskovskin mukaan

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 07 Huhti 2020 17:55

https://drive.google.com/open?id=12DolD ... sp=sharing
N. Oseretskosvkin matkakertomuksen mukainen kartta, jota on mukailtu muilla tiedoilla. Kartta on siis vain summittainen. Koska Oseretskovski osaa erottaa karjalaiset hämäläisistä, niin mitä tulee hämäläisiin kertomuksessa, niin itse ajattelisin, että tässä kuvauksessa tarkoitetaan toimalaisia, lopilaisia ja muita kaakkoisia lappalaisia. N. Oseretskovskihan ei kerro alueita ja heimoja Suomen puolella, joten kuvaus kertoo niistä alueista ja heimoista Suomen itäpuolella, joita kertomuksessa kuvataan.

Nämä hämäläisten paikat kun sattuvat muodostamaan kolmion, missä edellämainitut ovat suunnilleensa asuneet. Sitä, onko kertomus todenmukainen, ei pysty sanomaan. Kertomus on niinkin myöhäiseltä ajalta kuin 1785 ja se varmaankin kertoo ajalta paljon ennen sitä, kenties 1000-1500-luvuista. Olaus Magnuksen vuoden 1539 Carta Marina näyttää, että jo 1500-luvulla Karjala käsitettiin omaksi alueekseen.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/ ... arina.jpeg
Skandinaavisissa saagoissa Bjarmia (Permi ?) esiintyy 1200-luvulle saakka. https://fi.wikipedia.org/wiki/Bjarmia

http://heninen.net/sortavala/1785/osa7_ ... i-oVSkIqWA

...Aunuksen seudun esihistoriaa ja sen entisiä asukkaita koskevat historialliset huomautukset ovat seuraavanlaiset.

Vanhimpien venäläisten ja ulkomaisten tutkijoiden väittämän mukaan, jota pidetään yleisesti todenperäisenä ja joka sisällytettiin Venäjän historian kirjoituksiin, Aunuksen käskynhaltijakunnan alue kuului muinaisille venäläisille, jotka rohkeudellaan ja urheudellaan laajensivat alueitaan Suomen rajoilta itään Uralvuorille saakka ja Vienanmereltä etelään Väinäjoelle ja Polotskin alueelle asti; näin ollen koko Karjala, osa Lappia, (Varsinais-) Suur-Venäjä ja Pomoria sekä nykyinen Permin alue olivat nimeltään Rus eli Venäjä jo paljon ennen kuin slaavit asettuivat asumaan tälle alueelle.

Aunuksen läänin alkuperäisväestöön voidaan todennäköisesti laskea kuuluviksi Suur-Permin asukkaat; tuo alue ulottui Petshorajoelta ja Vytshegdajoelta jopa Suomeen saakka, Permin alueen lisäksi siihen kuuluivat vanha Karjala kokonaisuudessaan sekä nykyiset Aunuksen, Arkangelin ja Vologdan käskynhaltijakunnat1. Mikäli kielten yhtäläisyydet ovat todistuksena kansojen samasta alkuperästä tai niiden pitkäaikaisesta ja kiinteästä kanssakäymisestä, niin karjalaisten ja syrjäänien2, Arkangelin läänin alkuperäisväestön yhä käyttämät murteet osoittavat yllä esitetyn käsityksen oikeaksi. Tuon maan monista heimoista käytettiin muinaisaikoina nimeä biarmilaiset eli permiläiset: alkaen Suomesta niitä olivat karjalaiset, sitten idempänä jäämit eli muinaishämäläiset3, edelleen vienanjokelaiset, varhaiset hantit ja mansit, syrjäänit, petshera eli samojedit4 ja itse permiläiset. Maata hallitsivat alussa omat hallitsijat, jotka tulivat kuuluisiksi urheudestaan ja sodistaan, sittemmin maa siirtyi Venäjän alaisuuteen. Biarmian valloittamisen tarkka ajankohta ei ole tiedossa; tiedetään varmasti vain se, että myöhemmin Karjala kuului Novgorodille5, ja 1700-luvun alussa sen asukkaat ottivat osaa naapurissa asuneita hämäläisiä ja suomalaisia vastaan tehtyihin sotaretkiin, joita järjestettiin saaliin toivossa tai kostoksi.

Muinais-Karjala rajoittui Suomeen, ja maantieteellisen asemansa takia se oli jatkuvasti sotaselkkausten näyttämönä, koska Novgorodin ja suomalaisten, hämäläisten ja ruotsalaisten suhteet olivat sotaisia. Venäläisiä asuu nykyään Äänisjärven länsirannikolla ja Vienanmeren Karjalan-puoleisella rannalla, joka on säilyttänyt nimensä nykyaikaan asti. Venäläiset asuttivat tuon elinkeinojen harjoittamiselle suotuisan rannikkoseudun, ja alkuasukkaat joutuivat siirtymään sisämaahan. Heidän lähimmät asutuksensa alkavat jo 20 virstan päässä venäläisistä, ja niistä käytetään jo nimeä Karjala. Asukkaat puhuvat omaa vanhaa luonnollista kieltään, jota venäläiset eivät ole omaksuneet.

Yllämainituista kansoista, jotka olivat aikoinaan asuttaneet Biarmiaa, jäämit eli hämäläiset ja suomalaiset ansaitsevat erikoista huomiota, koska ne olivat Venäjän lähimpiä naapureita ja 200 vuoden ajan kävivät taukoamatta sotaa novgorodilaisia vastaan. Venäjän historian väsymätön tutkija herra Tatishtshev olettaa, että hämäläisten asuttama seutu ulottui Laatokanjärven pohjoispuolelta alkaen Karjalasta Vienanjoelle asti3. Kemin ja Suman linnoitus on säilyttänyt nimensä nykypäiviin asti, mikä todistaa oikeaksi yllämainitun väitteen, samoin kuin hämäläisten ja suomalaisten olemassaolon, niiden naapuruuden ja osallisuuden kaikkiin Karjalaa ja Novgorodia vastaan tehtyihin sotaretkiin; noiden kahden kansan ainainen liitto on epäilemättä todistuksena niiden läheisistä suhteista. Ne kävivät aina sotaa yhdessä, ja kun oli pienikin vaara tai toive saaliista, ne tulivat veneillään. Tästä seuraa, että ne ovat asuneet lähellä toisiaan. Mikäli Suman linnoitusta voidaan todennäköisesti pitää suomalaisten asutuksena, niin hämäläisten keskuksena oli nykyinen Kemin kaupunki.


Koska olen jakanut kartassani eri reitit ja erityyliset tapahtumat eri tasoille, näitä voi vertailemalla raksia päälletysten tai sitten yksistään, mikä minusta tekee katselemisesta kätevää. Kartta Suur-Permistä on oman karttani tasolla 6.

Vanha Suur-Permi tarkoitti myöhemmän Suur-Permin lisäksi Karjalaa ja Kuolanniemimaata, kuten N. Oseretskovski tässä kirjoittaa. Siksi olen laittanut Karjalan ja Kuolan rajat esille kartassa. Myöhemmän Pien-Permin ja Suur-Permin raja sen sijaan on omaa spekulaatiotani.. Se pitäisi tarkistaa, jos siitä haluaa tehdä tarkemman. Myöskään ei ole tiedossa, ylettyikö vanha Suur-Permi aivan Suomen puoleiseen Karjalaan mutta paremman tiedon puutteessa oletettaneen näin olevan.

N. Ozeretskovski kertoo tiedoissaan oikeastaan kolmesta eri ajan alueesta, Bjarmiasta, Suur-Permistä ja Rusien maasta.
Tuossa tekemässäni kartassa ei ole tällähetkellä määriteltynä kuin Suur-Permi.

Siksi olen jäsennellyt tekstin kolmen alueen mukaan uudelleen paremmin.
Bjarmia

Tuon maan monista heimoista käytettiin muinaisaikoina nimeä biarmilaiset eli permiläiset: alkaen Suomesta niitä olivat karjalaiset, sitten idempänä jäämit eli muinaishämäläiset3, edelleen vienanjokelaiset, varhaiset hantit ja mansit, syrjäänit, petshera eli samojedit4 ja itse permiläiset.

* Suomen rajalta karjalaiset,
* idempänä jäämit (muinaishämäläiset – taipaleentakaiset tsuudit, kaakkoiset lappalaiset ?)
* vienanjokelaiset (toimalaiset ?)
* hantit/mansit
*syrjäänit
* petshera eli samojedit (nenetsit ?)
* permiläiset (komi-permjakit ?)

Suur-Permi

Aunuksen läänin alkuperäisväestöön voidaan todennäköisesti laskea kuuluviksi Suur-Permin asukkaat; tuo alue ulottui Petshorajoelta ja Vytshegdajoelta jopa Suomeen saakka, Permin alueen lisäksi siihen kuuluivat vanha Karjala kokonaisuudessaan sekä nykyiset Aunuksen, Arkangelin ja Vologdan käskynhaltijakunnat1.

* Petsoralta Vytsegdajoelle,
* Permi
* Arkangel
* koko vanha Karjala Suomeen saakka
* Aunus
* Vologda

Rusienmaa

Vanhimpien venäläisten ja ulkomaisten tutkijoiden väittämän mukaan, jota pidetään yleisesti todenperäisenä ja joka sisällytettiin Venäjän historian kirjoituksiin, Aunuksen käskynhaltijakunnan alue kuului muinaisille venäläisille, jotka rohkeudellaan ja urheudellaan laajensivat alueitaan Suomen rajoilta itään Uralvuorille saakka ja Vienanmereltä etelään Väinäjoelle ja Polotskin alueelle asti; näin ollen koko Karjala, osa Lappia, (Varsinais-) Suur-Venäjä ja Pomoria sekä nykyinen Permin alue olivat nimeltään Rus eli Venäjä jo paljon ennen kuin slaavit asettuivat asumaan tälle alueelle.

* Suomen rajoilta Uralille (Siperia)
* Vienanmereltä Väinäjoelle (Latvia) ja Polotskiin (Valko-Venäjä)
* koko karjala
* Osa Lappia
* Suur-Venäjä (Varsinais-Venäjä)
* Pomoria
* Permi


https://drive.google.com/open?id=12DolD ... sp=sharing
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 660
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Paluu Historia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa