Kaikkihan tämä on perimätiedon todenmukaisuuden varassa mutta...
M. A. Castrénille oli kerrottu, että 2 Akonlahdessa asunutta lappalaista oli parantanut Moskovan Ruhtinaan. Toinen olisi saanut lohioikeuden Lusmanlahdella ja toinen ketunpyynnin oikeudet Särkiniemessä. Tämä olisi tapahtunut ennen tsaarien vallan aikaa. Paikkakunnalla oli se perimätieto, että lappalaiset olivat alueen vanhimmat asukkaat ja suomalaiset (varmaankin juuri hämäläiset) tappoivat kaikki lappalaiset Vienasta, ainakin tämän alueen läheltä, ns. varastus- ja peittosodissa (mitä lienevätkään). Toisinsanoen hämäläiset olisivat vallanneet alueet lappalaisilta.
Katselin että Moskova ylsi Vienan Karjalaan vallattuansa Novgorodin vuodesta 1462. Iivana Julma oli Venäjän Tsaari vuodesta 1547.
Eli nämä lappalaiset Akolahdessa perimätiedon mukaan olisivat eläneet 1462-1547. Tuona aikana oli vain 3 ruhtinasta, joiden valta ylettyi Moskovasta Vienaan.
Iivana III (Iivana Suuri) (1462–1505) – ensimmäinen koko Venäjän hallitsija – nai viimeisen Bysantin keisarin veljentyttären.
Vasili III (1505–1533)
Iivana IV (Iivana Julma) (1533–1547)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Moskovan_ruhtinaskuntaOn siis oletettavaa, että lappalaisia asui Vienassa tuona aikana ja hämäläiset ovat vallanneet alueen n. 1500-1700-välisenä aikana.
Tämän on kuitenkin täytynyt tapahtua aikana, jolloin Venäjän tsaarin valta ei ollut vahva Vienan alueella. Eli kallistuisin sinne 1600-luvun puolelle, kun Ruotsin valta oli suurimmillaan.
N. Ozeretskovski todella väittää kirjoituksessaan vuodeta 1785, että hämäläisiä asui Laatokan pohjoispuolella, Vienan Kemi olisi ollut heidän kaupunkinsa, Suma -suomalaisten linnoituskaupunki ja että hämäläisiä olisi ollut Arkangelin Vienajoella saakka. Kenties tällä on jotain tekemistä Ruotsin ja Venäjän rajanvedon kanssa. Ennen vai jälkeen Pitkän Vihan ?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pitk%C3%A4_vihaJos hämäläiset olisivat Kainuusta, olisiko niin, että savolaiset kutsuivat itseään hämäläisiksi Kainuussa ?
Vai olisivatkohan nämä jotain pirkkalaisia, jotka olisivat Oulujoelta menneet Paltamon seuduille, sieltä Kuhmoon ja eteenpäin ?
Ottaen huomioon sen, että jos perimätieto pitää paikkaansa ja 6. sukupolvea vuonna 1839 ka. 30 vuotta/sukupolvi tekee n. 1660, niin siinä olisi siirtokunta perustettu Pitkän Vihan jälkeen. Tällöin voisi periaatteessa lähtijät löytää kirkonkirjoistakin Suomen puolelta. Mutta ajankohtana se on kuitenkin melko myöhäinen ja epätodennäköinen. Olisiko sittenkin ennen Pitkää Vihaa ja tuo Latvajärven kylä perustettu jo Vienassa muualla olleiden hämäläisten toimesta 1660 jälkeen. Iivana Julma oli Venäjän tsaari vuodesta 1547, jolloin voisi olettaa, että tuon jälkeen viimeistään Venäjä otti lujemman otteen myös Vienasta. Pitkä Viha sotana kuitenkin osoittaa, että alueista taisteltiin 1570-1595. Eli tällöin hämäläiset olisivat voineet mennä Vienaan aikavälillä 1462-1570, kun Novgorodin heikkenemisen jälkeen on ollut otollisempi aika ennen Venäjän uudelleen vahvistumista...
Tai sitten on todella niin, että 1660 jälkeen esimerkiksi nälkävuosina 1695-1697 meni Vienaan myös hämäläisiä. Nimittäin Kuusamosta sinne Venäjän puolelle pakeni paljonkin väkeä. Tarina ei kuitenkaan täsmää tässä varastus -ja peittosotakuvioon.. Saako tästä enää mitään tietoa esimerkiksi Venäjän puoleisista arkistoista ? Ja onko perimätietoa kirjoitettu mihinkään muualle ? Kovin on hatarat tiedot ja niiden pohjalta vaikea sanoa..
Mutta jokatapauksessa uskoisin, että jos tällainen hämäläissiirtokunta sinne meni, se on tapahtunut lappalaisten häviämisen yhteydessä ja ennen Isoa Vihaa.
Tuon (Suur-Permi) maan monista heimoista käytettiin muinaisaikoina nimeä biarmilaiset eli permiläiset: alkaen Suomesta niitä olivat karjalaiset, sitten idempänä jäämit eli muinaishämäläiset3, edelleen vienanjokelaiset, varhaiset hantit ja mansit, syrjäänit, petshera eli samojedit4 ja itse permiläiset. Maata hallitsivat alussa omat hallitsijat, jotka tulivat kuuluisiksi urheudestaan ja sodistaan, sittemmin maa siirtyi Venäjän alaisuuteen. Biarmian valloittamisen tarkka ajankohta ei ole tiedossa; tiedetään varmasti vain se, että myöhemmin Karjala kuului Novgorodille5, ja 1700-luvun alussa sen asukkaat ottivat osaa naapurissa asuneita hämäläisiä ja suomalaisia vastaan tehtyihin sotaretkiin, joita järjestettiin saaliin toivossa tai kostoksi.
Muinais-Karjala rajoittui Suomeen, ja maantieteellisen asemansa takia se oli jatkuvasti sotaselkkausten näyttämönä, koska Novgorodin ja suomalaisten, hämäläisten ja ruotsalaisten suhteet olivat sotaisia. Venäläisiä asuu nykyään Äänisjärven länsirannikolla ja Vienanmeren Karjalan-puoleisella rannalla, joka on säilyttänyt nimensä nykyaikaan asti. Venäläiset asuttivat tuon elinkeinojen harjoittamiselle suotuisan rannikkoseudun, ja alkuasukkaat joutuivat siirtymään sisämaahan. Heidän lähimmät asutuksensa alkavat jo 20 virstan päässä venäläisistä, ja niistä käytetään jo nimeä Karjala. Asukkaat puhuvat omaa vanhaa luonnollista kieltään, jota venäläiset eivät ole omaksuneet.
Yllämainituista kansoista, jotka olivat aikoinaan asuttaneet Biarmiaa, jäämit eli hämäläiset ja suomalaiset ansaitsevat erikoista huomiota, koska ne olivat Venäjän lähimpiä naapureita ja 200 vuoden ajan kävivät taukoamatta sotaa novgorodilaisia vastaan. Venäjän historian väsymätön tutkija herra Tatishtshev olettaa, että hämäläisten asuttama seutu ulottui Laatokanjärven pohjoispuolelta alkaen Karjalasta Vienanjoelle asti3. Kemin ja Suman linnoitus on säilyttänyt nimensä nykypäiviin asti, mikä todistaa oikeaksi yllämainitun väitteen, samoin kuin hämäläisten ja suomalaisten olemassaolon, niiden naapuruuden ja osallisuuden kaikkiin Karjalaa ja Novgorodia vastaan tehtyihin sotaretkiin; noiden kahden kansan ainainen liitto on epäilemättä todistuksena niiden läheisistä suhteista. Ne kävivät aina sotaa yhdessä, ja kun oli pienikin vaara tai toive saaliista, ne tulivat veneillään. Tästä seuraa, että ne ovat asuneet lähellä toisiaan. Mikäli Suman linnoitusta voidaan todennäköisesti pitää suomalaisten asutuksena, niin hämäläisten keskuksena oli nykyinen Kemin kaupunki6
http://heninen.net/sortavala/1785/osa7_f.htmAsiaa vaikeuttaa se, että tämän N. Ozeretskovskin kirjoituksen mukaan.. Hämäläiset olisivat ikäänkuin kuitenkin vetäytyneet länteen päin ensin omistettuaan Laatokan pohjoispuoliset alueet Vienajoelle saakka (varmaankin lappalaisasutukseen pohjoisempana saakka tai sikinsokin lappalaisten seassa).. Vuonna 1785 asui Vienanmerestä 20 virstanpässä länteen jo karjalaisia.. Ja Latvajärvellä hämäläisiä, jotka siellä 6. sukupolvea 1839 ? Näitä karjalasta itään Vienajoelle asti olevia on nykypäivänä kutsuttu kaakkosiksi lappalaisiksi eli lopilaisiksi. Vienajoen takana N. Ozeretskovskin vienajokelaiset ovat olleet varmaankin niitä taipaleentakaisia tsuudeja ja toimalaisia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taipaleen ... C5%A1uudit https://fi.wikipedia.org/wiki/Toimalaiset Koskapa siellä on ollut suomen lähisukukieliä puhuvia kansoja, niin miksei Laatokan ja Vienajoen välissäkin.. Jäämit eli muinaishämäläiset.. Ääniseltä itään.. Siellä on sijainnut Jem-pogosta (ei siis nem l. saksalaiset vaan jem l. jäämit).
https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4mitJäämit mainitaan ensimmäisen kerran Nestorin kronikassa nimellä jam vuonna 1042. Tuolloin Novgorodin ruhtinas Vladimir, Jaroslav Viisaan poika, hyökkäsi novgorodilaisten kanssa heitä vastaan. Jos maininta todella viittaa Suomen alueeseen eikä esimerkiksi Jemtsajoen jäämeihin, se on ensimmäinen selkeä vuosiluku Suomen historiassa. Nestorin kronikka ei mainitse novgorodilaisia, sen sijaan Novgorodin ensimmäisen kronikan vanhempi laitos antaa tuon tarkennuksen. Nestorin kronikka kertoo jäämien myös maksaneen veroa ruseille.
Vuonna 1142 jäämit hyökkäsivät Novgorodiin ja hävisivät taistelun lähellä Laatokkaa kokien 400 miehen tappiot. Jäämit organisoivat hyökkäyksensä uudemman kerran 1149, venäläisten tietojen mukaan 1000 miehen voimin. Novgorodilaiset lähtivät takaa-ajoon vatjalaisten kanssa 500 miehen voimalla ja voittivat.
Ylsikö Novgorod Suomen puolelle 1042 ? Maksoivatko hämäläiset veroa ruseille Suomen puolella ? Jotenkin hieman epäilyttää, että Novgorodin valta olisi tuolloin yltänyt Suomen sisäosiin saakka noin vahvasti...
Jemtsa Vienajoelta sopii N. Ozeretskovskin kuvaukseen kuin veitsi sulaan voihin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jemtsa Jos viikingit perustivat (rusit ?) Holmogorin..
https://fi.wikipedia.org/wiki/Holmogory https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%A5rdarike https://en.wikipedia.org/wiki/Gar%C3%B0ar%C3%ADki https://fi.wikipedia.org/wiki/Gardariki...niin miksei Arkangelissa olisi voinut olla myöskin hämäläisiä ? Nämä kun mainitaan heimona Novgorodia / Ruseja vastaan sotivina.
Kolmogory l. Kalmamäki/Kalmakari
https://en.wikipedia.org/wiki/Kholmogor ... lsk_OblastEli jos se onkin niin, että muinaisten Arkangeliin saakka ryöstöretkiä tehneiden muinaishämäläisten l. jäämien jälkeläiset "itähämäläiset" pikkuhiljaa vetäytyivät Laatokan ja Vienanmeren välisiltä alueilta Vienan Karjalan suuntaan länteen päin ?
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4