Muinainen Suomi

Keskipohjalainen maanviljelijä löysi oheisen kiven pelloltaan. Pelto on lähellä suvun taloja, jossa alueella on asuttu ainakin 1600-luvusta lähtien, jos ei aikaisemminkin. Läheiseen järveen on matkaa 100m. Kivi sopisi hyvin auran vannakseksi muodon puolesta. Ainakin painuisi paremmin maahan painavampana. Kuvia 6kpl, anteeksi ovat isoja, mutta sijaitsevat minun WWW-palvelimella:








En tiedä, miten se olisi kiinnitetty muihin osiin, kait samoin hihnoilla, kuin kivikirveet. Vai onko kehitelmä jonkin entisen pellepelottoman kokeilu taikka vaan sattumalta kiven lohkeamisen tulosta? Pelto ei ole kivinen. Ohessa on jotain juttua vanhoista auroista, mutta ei kerrota tällaisesta mahdollisesta rakenteesta.

http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/peltoviljely/vetojuhdin.htm

Kovasti kyllä näyttää auralta.

Kivilaatu saattaisi kertoa jotain. Jos kivi on pehmeää, se ei olisi kestänyt vääntöä. Tuo hieman liian ilmeinen modernin kääntöauran muoto on mielestäni epäilyttävä, joten kyse saattaisi olla vain luonnonmuodostelmasta.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Kivilaatu saattaisi kertoa jotain. Jos kivi on pehmeää, se ei olisi kestänyt vääntöä. Tuo hieman liian ilmeinen modernin kääntöauran muoto on mielestäni epäilyttävä, joten kyse saattaisi olla vain luonnonmuodostelmasta.

Minusta tuo nimenomaan ei näytä kääntöauralta vaan vanhemmalta tyypiltä, joka vain vetää uran maahan. Mutta toki se riippuu siitä, mihin asentoon terä on pantu. Tulkitsin itse niin, että tuo pitkä, suippo kärki olisi se terä, ja vähän leveämpi osa olisi kiinnityskohta.

Muoto kyllä muistuttaa auran terää. Mutta ensinnäkin, olisiko tuo työstetty iskemällä, ei ainakaan kuvassa näytä siltä. Vai luonnonkivi joka olisi sellaisenaan kuljettu kauempaa ja laitettu auran osaksi. Vai jääkauden lohkoma ja siihen jättämä.

Jos kivikaudelta, niin kuinka tuota olisi jaksettu vetää, ihmisten vai eläinten voimin, kovasti laittaisi vastaan. Kuvissahan vanhat auran kynnet olivat keppimäisiä. Kivikaudella pintaa kai vain kynnellä raavittiin ja siihen raapimajälkeen kylvettiin. Jos taas rautakaudelta, niin olisi turhake, raudasta saisi paremman: kevyemmän, sopivamman muotoisen ja terävämmän.

Voikohan jonnekin museovirastoon lähettää noita kuvia (tai linkkiä niihin), sieltä voisi tulla asiantunteva vastaus.

Jaska kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:Kivilaatu saattaisi kertoa jotain. Jos kivi on pehmeää, se ei olisi kestänyt vääntöä. Tuo hieman liian ilmeinen modernin kääntöauran muoto on mielestäni epäilyttävä, joten kyse saattaisi olla vain luonnonmuodostelmasta.

Minusta tuo nimenomaan ei näytä kääntöauralta vaan vanhemmalta tyypiltä, joka vain vetää uran maahan. Mutta toki se riippuu siitä, mihin asentoon terä on pantu. Tulkitsin itse niin, että tuo pitkä, suippo kärki olisi se terä, ja vähän leveämpi osa olisi kiinnityskohta.

Miksei se tosiaan eräänlaisena koukkuna olisi voinut siten toimiakin.

Tuolla saisi sopivasti perunalle tyssättyä uran maahan, mikäli maa olisi kuohkeaa multaa.
Sen sijaan tiukkaan savipeltoon en lähtisi edes kokeilemaan.











.

Alueella ei ole savipeltoja. Tässä pellossa ei ole kiviä tai nykyään kiviraunioita reunoilla, vaikka jo yli 500m päässä on niitä. Voisi aivan hyvin olla vanhaa järvenpohjaa ja rantaa, johon on kertynyt humusta kaisloista ajan saatossa järven kuivuessa, näin vain aivan arvaan. Nykyään järvenranta on 300m päässä ja veden pinta 1-2m alempana peltoa. On löytynyt rikkoutunut samantyylinen kivi joskus aikaisemmin.