Muinainen Suomi

Suomen vanhimman kirkollisen rakennuksen jäännökset on löydetty Kaarinan Ravattulasta, Aurajoen varrelta. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tekemissä arkeologisissa kaivauksissa alueelta paljastui kapeakuorisen kirkkorakennuksen hyvin säilynyt kiviperustus.

Kirkkorakennus on ajoitettu 1100-luvulle varhaiskeskiaikaisen romaanisen rakennustyylin ja esinelöytöjen perusteella. Rakennus on ollut pituudeltaan noin kymmenen metriä ja leveydeltään kuusi metriä. Siinä on ollut erillinen runkohuone ja tätä kapeampi kuoriosa.
http://yle.fi/uutiset/suomen_vanhin_kir ... yi/6813431

Mielenkiintoinen löytö, ja yllättävän varhainen ajoitus Aurajoen itäpuoliseksi.

"Katolinen kristinusko sai jalansijaa nykyisen Suomen alueella viimeistään 1000-luvulla. Ruotsin yhteyteen Etelä-Suomi tulee selkeästi vuodesta 1249 lähtien. Piispanistuin sijaitsi varhaisimmassa vaiheessaan Nousiaisissa., mistä se siirrettiin vuoden 1229 jälkeen Koroisiin. Turkuun piispanistuin siirrettiin 1200-luvun lopulla, viimeistään tuomiokirkon vihkimisen myötä vuonna 1300."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_arkkipiispa#Historia

Eli vasta 1229 piispa uskalsi asettua Aurajokilaaksoon, mikä on tulkittu osoitukseksi alueen vankasta pakanavallasta vielä 1200-luvun alussa. Olisiko tämä varhainen kirkko ollut jonkun paikallisen mahtimiehen yksityiskappeli? Unto Salo on hahmotellut tämänkaltaista varhaiskristillistä vaihetta ennen vakiintuneen kirkollisen organisaation leviämistä Suomeen.

Täällä lisää löydän merkityksestä:
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa ... -historiaa

"Aurajoen varresta löytynyt kirkkorakennus on ensimmäinen Suomesta löytynyt seurakuntajärjestelmää vanhempi yksityiskirkko, sanoo Turun yliopiston arkeologian dosentti, professori Markus Hiekkanen."

" Nyt löytynyt kirkkorakennus on hyvin pieni, sen sisään on mahtunut ihmisiä hyvin vähän. Tuona aikana kirkkoihin ei myöskään otettu muita kuin talon omistajat ja heidän sukunsa. Suomen oloista ei paljoa tiedetä, mutta mikäli tuolloin oli piikoja ja renkejä, heillä tai orjilla ei ole ollut kirkkoon asiaa. Se millainen pappi kirkossa on toiminut, on Hiekkasen mukaan todennäköisesti riippunut isännän varallisuustasosta.
Onko palkattu oma pappi vai onko pappi ollut esimerkiksi kiertävä, jolloin hänellä olisi ollut useita yksityiskirkkoja hoidettavanaan ja talolliset olisivat maksaneet hänelle toimituksista."

Köyliönsaaren isännän Lallinkin on ehdotettu olleen jo kristitty (kutsumanimi juontuisi Laurentiuksesta), ja onkin esitetty hänen vastustaneen nimenomaan Ruotsin kirkollisen vallan ulottumista Pohja-Suomeen (Varsinais-Suomen pohjoisosa) ja Satakuntaan.

Ymmärtäähän sen, jos on jo kristitty ja sitten tulee joku ahne pastorinkuvatus ja sanoo että nyt muuten maksatte tästedes kymmenyksenne Uppsalaan... Mitäs siihen sanoo paikallinen isäntä, joka on itse omasta selkänahastaan kustantanut kappelinsa ja pappinsa? Kääntääkö toinenkin poski vai antaako kirveen laulaa? Poski vai kirves? Poski vai kirves...

Tässähän on nähtävissä ruotsalaisilta jo ihan samaa häikäilemättömyyttä kuin hieman myöhemmin Länsi-Virossa, kun he 1220 Lihulassa kastoivat saksalaisten jo kastamia virolaisia saadakseen alueen kirkollisverot Uppsalan arkkipiispalle.

Jaska kirjoitti:Köyliönsaaren isännän Lallinkin on ehdotettu olleen jo kristitty (kutsumanimi juontuisi Laurentiuksesta), ja onkin esitetty hänen vastustaneen nimenomaan Ruotsin kirkollisen vallan ulottumista Pohja-Suomeen (Varsinais-Suomen pohjoisosa) ja Satakuntaan.

Kyseessä saattoi olla myös uskonsota idän ja lännen välillä, olisi jopa todennäköistä, uskoakseni. Lännen uskonto saattoi olla ennen ruotsalaista paavinvaltaa kotoisin Brittein saarilta, koska vairhaisia kelttiläis-kristillisiksi symbooleiksi luokiteltuja esinefiguureja (Salo) on löydetty runsaasti Suomesta. Niinpä Lalli saattoi olla konstantinopolilaisia tai sitten Lallin mitta vain tuli täyteen uusien lahkolaisten saapuessa Ruotsista.