Kielipolisismia ja -nipotusta

[Jaska]

Kummallinen on ilmeisesti englannista lainautunut malli, missä vertaillaan kahta asiaa toisiinsa ja sitten todetaan tyyliin, "Henkilö A:n vuositulot ovat 3 kertaa pienemmät kuin henkilö B:n".

En tiedä rikkooko tuo muuta kuin omaa kielikorvaani ja/tai vakiintunutta tapaa, mutta ärsyttävää silti.

Miten sinä itse tuon ilmaisisit? Nyt jää aika epäselväksi, mikä kohta tuossa vertailussa töksähtää.

[Palokärki]

Kummallinen on ilmeisesti englannista lainautunut malli, missä vertaillaan kahta asiaa toisiinsa ja sitten todetaan tyyliin, "Henkilö A:n vuositulot ovat 3 kertaa pienemmät kuin henkilö B:n".

En tiedä rikkooko tuo muuta kuin omaa kielikorvaani ja/tai vakiintunutta tapaa, mutta ärsyttävää silti.

Miten sinä itse tuon ilmaisisit? Nyt jää aika epäselväksi, mikä kohta tuossa vertailussa töksähtää.

Ilmaisisin asian mieluummin näin; "Henkilö A:n vuositulot ovat kolmasosa henkilö B:n tuloista".

Jos henkilö B ansaitsee vuodessa 90000 rahaa ja henkilö A ansaitsee 3 kertaa vähemmän niin päässäni tapahtuu laskutoimitus 3 kertaa 90000. Mutta koska tulo on 270000 ja se on myös 'vähemmän' kuin 90000, niin tässä kohden suksi tökkää ja alkaa ärsyttää. Myönnän että tämä on varmaankin vain minun ongelmani, mutta mielestäni ilmaus "Henkilö A:n vuositulot ovat 3 kertaa pienemmät kuin henkilö B:n" on yksinkertaisesti huonoa suomea, vaikka se saattaa olla kieliopillisesti moitteeton.

[Jaska]

Kummallinen on ilmeisesti englannista lainautunut malli, missä vertaillaan kahta asiaa toisiinsa ja sitten todetaan tyyliin, "Henkilö A:n vuositulot ovat 3 kertaa pienemmät kuin henkilö B:n".

En tiedä rikkooko tuo muuta kuin omaa kielikorvaani ja/tai vakiintunutta tapaa, mutta ärsyttävää silti.

Miten sinä itse tuon ilmaisisit? Nyt jää aika epäselväksi, mikä kohta tuossa vertailussa töksähtää.

Ilmaisisin asian mieluummin näin; "Henkilö A:n vuositulot ovat kolmasosa henkilö B:n tuloista".

Jos henkilö B ansaitsee vuodessa 90000 rahaa ja henkilö A ansaitsee 3 kertaa vähemmän niin päässäni tapahtuu laskutoimitus 3 kertaa 90000. Mutta koska tulo on 270000 ja se on myös 'vähemmän' kuin 90000, niin tässä kohden suksi tökkää ja alkaa ärsyttää. Myönnän että tämä on varmaankin vain minun ongelmani, mutta mielestäni ilmaus "Henkilö A:n vuositulot ovat 3 kertaa pienemmät kuin henkilö B:n" on yksinkertaisesti huonoa suomea, vaikka se saattaa olla kieliopillisesti moitteeton.

Kiitos, nyt hahmotan.
Joo, onhan tuo matemaattisesti ajateltuna epäselvästi muotoiltu. Tavan tamppari varmaan kuitenkin yleensä hahmottaa tuon niin, että "kolme kertaa vähemmän" = kolmasosa.

[Jaska]

"Jututimme kolme korkeakouluopiskelijaa sekä opintopsykologin, jotka kertoivat, mitä kannattaa miettiä, ennen kuin aloitat opintosi yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa."
https://yle.fi/a/74-20097825

Tässä on käytetty monikkomerkityksellisessä lauseessa kolme-sanasta nominatiivia eikä partitiivia, mutta sentään lukusanan jälkeinen partitiivi on vielä tallella. Normaalissa yksikössä on taas valittu n-genetiiviakkusatiivi.

Onkohan tämän piirteen sylttytehdas toimittajakoulutuksessa? Vai onko kukaan kuullut tai nähnyt tällaista käyttöä missään muualla kuin lehtijutuissa?

"PARIISIN olympialaisten avajaiset juhlitaan perjantaina."
https://www.is.fi/urheilu/art-2000010588412.html

Olen sanaton. Tämä ei ole minun äidinkieleni.

Kyllä tämä totaaliobjektin väärinkäyttö näyttää olevan jokin toimittajien virus. YLEn olympialähetyksessä mm. näin:
"hän kiittää yleisön" - pitäisi olla: "kiittää yleisöä"
"seuraa [muox:] kamerallaan suomalaiset loppuun asti" - pitäisi olla: "seuraa suomalaisia"

Onko tätä kielivammaa kuultu tai nähty muilta kuin toimittajilta? Nimistä päätellen nämä ovat olleet vieläpä ihan syntyjään suomenkielisiä toimittajia.

MUOX: Iltalehden otsikko: "Tv-lähetys vaurioitti olympiamaratonin"
Tämä voisi olla myös leikkaa/liimaa-virhe. Ehkä tarkoitettiin kirjoittaa "rikkoi maratonin" tai "vaurioitti maratonia" mutta vaihdettiinkin kesken ajatuksen toiseen.

[Kinaporin kalifi]

"Jututimme kolme korkeakouluopiskelijaa sekä opintopsykologin, jotka kertoivat, mitä kannattaa miettiä, ennen kuin aloitat opintosi yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa."
https://yle.fi/a/74-20097825

Tässä on käytetty monikkomerkityksellisessä lauseessa kolme-sanasta nominatiivia eikä partitiivia, mutta sentään lukusanan jälkeinen partitiivi on vielä tallella. Normaalissa yksikössä on taas valittu n-genetiiviakkusatiivi.

Onkohan tämän piirteen sylttytehdas toimittajakoulutuksessa? Vai onko kukaan kuullut tai nähnyt tällaista käyttöä missään muualla kuin lehtijutuissa?

"PARIISIN olympialaisten avajaiset juhlitaan perjantaina."
https://www.is.fi/urheilu/art-2000010588412.html

Olen sanaton. Tämä ei ole minun äidinkieleni.

Kyllä tämä totaaliobjektin väärinkäyttö näyttää olevan jokin toimittajien virus. YLEn olympialähetyksessä mm. näin:
"hän kiittää yleisön" - pitäisi olla: "kiittää yleisöä"
"seuraa suomalaiset loppuun asti" - pitäisi olla: "seuraa suomalaisia"

Onko tätä kielivammaa kuultu tai nähty muilta kuin toimittajilta? Nimistä päätellen nämä ovat olleet vieläpä ihan syntyjään suomenkielisiä toimittajia.

Tuo "mitä kannattaa miettiä" voisi olla tässä vihje. Ehkä kyseessä on näillä journalisteille tiettävästi pakollisilla kursseilla määritelty, toimittajan ideologiseen suuntautumiseen liittyvä vaivihkainen viesti muulle medialle, tyyliin salainen kädenpuristus?

[Jaska]

"Jalonen ei käy paikan päällä Tukholmassa, vaan seuraa turnauksen kotoaan käsin."
https://www.iltalehti.fi/jaakiekon-mm-2 ... 031a777858

"Seuraa turnausta" tai "katsoo turnauksen." Tuo ei ole suomea.

[Jaska]

Epidemia on jo räjähtänyt käsiin. Tässä tapauksessa ei tietysti voida tietää, sanoiko haastateltava oikeasti noin, vai muuttiko toimittaja sijamuodon vääräksi, vai onko kyse Iltalehden huonosuomi-tekoälykorjauksesta vai mistä.

"Olemme asettaneet riman niin, että aiomme palvella jokaisen asiakkaan hyvin ja pitää sen mikä on luvattu."
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkel ... 096dc61c8d

Aiotte toivottavasti palvella jokaista asiakasta hyvin. Jos olisimme jenkkejä, haastaisin nämä kielenraiskaajat oikeuteen.

[Palokärki]

Olen nyt tämän päivän miettinyt ilmaisua "ilma on selkenemään päin". Onko tuo 'selkenemään' passiivimuoto vai mikä ihmeen muoto tuo on? Jos se on partitiivi kuten päin-sanan yhteydessä yleensä kai on (hän törmäsi ovea päin) ja taipuva muoto olisi joku infinitiivi (selkeneminen), niin mitenkäs se noin taipuu. "Ilma on selkenemistä päin" ei voi kyllä olla oikein eikä minun kielikorvan mukaan partitiivi.

Kävi mielessä myös selkenemä, mutta eihän se ole mikään sana. Ja vaikka olisikin niin kuinkas se illatiivissa (?) on päin-sanan yhteydessä. Lukitsen siis passiivimuodoksi tuon. Osaisiko joku vastata?

[Jaska]

Olen nyt tämän päivän miettinyt ilmaisua "ilma on selkenemään päin". Onko tuo 'selkenemään' passiivimuoto vai mikä ihmeen muoto tuo on? Jos se on partitiivi kuten päin-sanan yhteydessä yleensä kai on (hän törmäsi ovea päin) ja taipuva muoto olisi joku infinitiivi (selkeneminen), niin mitenkäs se noin taipuu. "Ilma on selkenemistä päin" ei voi kyllä olla oikein eikä minun kielikorvan mukaan partitiivi.

Kävi mielessä myös selkenemä, mutta eihän se ole mikään sana. Ja vaikka olisikin niin kuinkas se illatiivissa (?) on päin-sanan yhteydessä. Lukitsen siis passiivimuodoksi tuon. Osaisiko joku vastata?

Passiivin tunnushan on suomessa -ta/-tä, eikä tuossa sellaista kyllä ole (istua : istutaan), joten en ihan hahmota, mitä passiivilla tässä tarkoitat.

Partitiivista ei voi puhua infinitiivien kohdalla muuten kuin selvän partitiivin tapauksessa (syömistä), eikä sitäkään tuossa muodossa kyllä ole. Tietysti ensimmäisen eli TA-infinitiivimme tunnus sisältää saman aineksen kuin partitiivi (ja sattumalta myös passiivi), eli -ta/-tä: istua < mksm. *istudak < vksm. *is(a)-tu-ta-k.

Ilmaisussa "ilma on selkenemään päin" kyse on MA-infinitiivin illatiivista (*-mä-hän), joka on liitetty verbijohdosvartaloon selke-ne-.
https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=121

[Palokärki]

Passiivin tunnushan on suomessa -ta/-tä, eikä tuossa sellaista kyllä ole (istua : istutaan), joten en ihan hahmota, mitä passiivilla tässä tarkoitat.

Älä välitä, en minäkään hahmota . Minun ajatus taisi alunperin jo lähteä väärille urille ja jäi sinne pyörimään.

Ilmaisussa "ilma on selkenemään päin" kyse on MA-infinitiivin illatiivista (*-mä-hän), joka on liitetty verbijohdosvartaloon selke-ne-.
https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=121

Jonkinlainen vainu minulla näköjään oli. Näin maallikkona näitä harvemmin tulee mietittyä, senkun puhua pölisee menemään.

[Jaska]

Tuo oli kyllä ihan hyvin haettu, kun vertasit toiseen lauseeseen, jossa oli vaihdettu vain yksi muoto:

"Ilma on selkenemistä päin" ei voi kyllä olla oikein eikä minun kielikorvan mukaan partitiivi.

Tuossa se olisi oikea partitiivi, vaikka kielikorva tosiaan tökkii... Parempi olisi esim. "selkenemistä kohti." Ja irrallisesti analysoidenhan tuo muoto voisi olla myös elatiivi: selkenemi-stä.

[Palokärki]

Ylen sivuilta päivitetty otsikko;

"Hinkuyskärokote lisätään pysyvästi rokotusohjelmaan raskaana oleville." Alkuperäisen ehdin nähdä, kun se puolisen tuntia oli näkyvissä. Korjaamaton versio muistini mukaan oli;

"Hinkuyskärokote lisätään pysyvästi raskaana olevien rokotusohjelmaan."

"Ilma on selkenemistä päin" ei voi kyllä olla oikein eikä minun kielikorvan mukaan partitiivi.

Tuossa se olisi oikea partitiivi,

No, onhan tuo tosiaan partitiivi. Nukkuminen auttaa usein. Ei ihme, että monet vieraana kielenä suomea opiskelevat manaavat sen vaikeutta, kun minullakin on tällaisia vaikeuksia.

[Palokärki]

Ylen sivuilta tänä aamuna;"Tuomari määräsi Trumpin hallintoa maksamaan ruoka-avun täysimääräisenä".

Sama 'määräsi hallintoa' toistuu myös itse uutistekstissä. Tahallaan vai vahingossa kirjoitettu? Halutaanko viestiä, että Trumpin hallinto on kuin kuriton kakara, mitä voi komentaa ja määräillä, mutta se ei tottele vai ihan vaan huonoa suomea? Vai viekö minun oma kielikorva ajatuksia vinoon?

[Palokärki]

En tiedä sopiiko tämä tänne, mutta kokeillaan. Mitään varsinaista virhettähän uutisessa ei ole eikä se ole hauska muuten kuin ääneen lausuttuna. Eli Yle uutisoi; "Vadelmajogurtti-suklaakonvehtipakkauksissa voi olla Geishoja".

[EsaJii]

Ylen sivuilta tänä aamuna;"Tuomari määräsi Trumpin hallintoa maksamaan ruoka-avun täysimääräisenä".

Sama 'määräsi hallintoa' toistuu myös itse uutistekstissä. Tahallaan vai vahingossa kirjoitettu? Halutaanko viestiä, että Trumpin hallinto on kuin kuriton kakara, mitä voi komentaa ja määräillä, mutta se ei tottele vai ihan vaan huonoa suomea? Vai viekö minun oma kielikorva ajatuksia vinoon?

Niin, Trumpin alaiset osastot toisaankaan eivät tottele tuomareita. Jos on kysymys rahasta ja valtion sisäisistä asioista, ei ole mitään mekanismia pakottaa se. Kun taas on kysymys Trumpin ja osavaltion välisistä asioista, niin silloin Trump ja kumppanit tottelevat. Olisi noloa jos osavaltion poliisi pidättää valtion joukkoja osavaltioissa.

[Jaska]

Ylen sivuilta tänä aamuna;"Tuomari määräsi Trumpin hallintoa maksamaan ruoka-avun täysimääräisenä".

Sama 'määräsi hallintoa' toistuu myös itse uutistekstissä. Tahallaan vai vahingossa kirjoitettu? Halutaanko viestiä, että Trumpin hallinto on kuin kuriton kakara, mitä voi komentaa ja määräillä, mutta se ei tottele vai ihan vaan huonoa suomea? Vai viekö minun oma kielikorva ajatuksia vinoon?

Tämä onkin mielenkiintoinen. Leipätekstissä sanotaan näin:
"Yhdysvalloissa liittovaltion tuomari on määrännyt presidentti Donald Trumpin hallintoa rahoittamaan vähävaraisille tarkoitetun ruoka-avun marraskuussa täysimääräisesti. Tuomarin torstaina tekemän päätöksen mukaan Yhdysvaltain maatalousministeriön on perjantaihin mennessä maksettava ruoka-apuohjelman kautta 42 miljoonalle yhdysvaltalaiselle jaettavat ruokakupongit."

Ei tässä tosiaan partitiivi kuulosta oikealta. Se, että "on maksettava perjantaihin mennessä", vaatii selvästi muotoilua "on määrännyt hallinnon rahoittamaan". Ehkä editointivaiheessa on vaihdettu verbi mutta jätetty aiemman verbin rektio virkkeeseen? Ounastelen siis jotain sellaista alkuperäistä ilmausta kuin "on käskenyt hallintoa rahoittamaan/maksamaan". Muokkausvaiheen kiireessä olisi sitten unohtunut korjata ne sanat, joihin verbinvaihto vaikuttaa.

Toinen selitysmahdollisuus on, että uutista käännettäessä englanninkielinen lauserakenne on jotenkin jyrännyt kääntäjän oman kielitajun. Ja kolmas vaihtoehto on se, että kyseisen toimittajan kielitaju ontuu.

[Jaska]

Myös Kuumaan Ylivoimainen on täynnä v-vikaista lausuntaa: "sä olet fiimeinen falo mun polulla" jne.
https://www.youtube.com/watch?v=HWJkEnV ... inKilpailu

Yks havainto noista f-kirjaimista et voi olla myös miksauksesta kiiinni tai ylipäänsä koko äänentoistoketjusta - musapuolella huomannut et miksatessa joidenkin henkilöiden s-kirjaimet muuttuu f-kirjaimiksi jos äänestä on liikaa leikattu tietyjä diskanttipuolen taajuuksia pois - ja näin varsinkin naispuolisilla artisteilla.

Joo, tuo on hyvin mahdollista. Mutta jos miksaajat eivät ole pahasti kuuroutuneet, heidän pitäisi kyllä korvakuulolta erottaa v ja f. Siksi ajattelin, että ehkä tuo v-vikainen ääntämys päästetään läpi tahallaan - tai se jopa tuotetaan tahallaan. Koska ihan amatööriohjelmillakin pystyy noita eri taajuuksia vahvistamaan ja heikentämään niin, että äänteet kuulostavat siltä miltä niiden pitääkin kuulostaa.

Uusinta Vain elämää -kautta seuranneena totean, että kyseessä täytyy olla joko v-vika (eli henkilöllä ei ole kykyä ääntää v:tä kunnolla vaan tilalle tulee f-äänne) tai tietyssä porukassa meneillään oleva äänteenmuutos v > f. Kuumaa-yhtyeen Johannes Brotheruksella nimittäin v:t useinkin ääntyvät f:inä myös live-laulussa.

Äänittäjät, miksaajat ja tuottajat lienevät siis syyttömiä tähän ilmiöön. Vaikka kyllähän he voisivat kertoa laulajalle, että nyt äänteet kuulostavat ihan vääriltä. Laiska artikulaatio voi liittyä tähän, koska v:tä äännettäessä kontakti ylähampaiden ja alahuulen välillä on tiukempi, kun taas f:ää äännettäessä riittää löyhempi ja vajaampi kontakti. Siinä mielessä v-vika on verrattavissa muihin artikulaatiolihasten liian vetelän käytön tuottamiin ääntövirheisiin kuten vaikka siihen, että ä ääntyy (lähes) a:na.

[Jaska]

VAROITUS! Sisältää juonipaljastuksia eilisen Petolliset-finaalijaksosta.

.
.
.
.
.


Ilta-Sanomilta uusi pohjanoteeraus:
"...hänen kohtalokseen koitui se, että hän oli luottanut liikaa Korteeseen."
"Pelin ratkaisi Zida, joka itkuisena päätti luottaa Penttilään ja äänesti Kortea."

Toimittajalla on suomenkielinen nimi, mutta ehkä hän ei vain tiedä, että korte on sana? Onhan Suomessa sentään muutamia kuntia, joista tätä sanaa ei murresanakirjan mukaan ole tallennettu:
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=map&map_id=133322

Sukunimethän taipuvat samalla tavalla kuin vastaavat yleissanat:
Korte : Kortteen : Kortetta : Kortteeseen
https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohj ... sukunimet/

Taivutuksella on tietenkin kielihistoriallinen perusta -eC-loppuisten sanojen geminaattojen astevaihtelussa (mistä pahoittelut kaikille suomea opetteleville):
*kort̀eh : *korttehen : *kort̀ehta : *korttehesen
[*t̀ = puolipitkä t eli lyhyt geminaatta]

[EsaJii]

Koska olen vain kirjoitetun kielen varassa suuren osan vuodesta, eikä sitä tule puhuttua, saattaisin empiä Kortea ja Kortetta sanojen kohdalla. Sen takia kirjoittelen suomeksi ensin ajatukset ruuttuun, ja luen sen ikäänkuin ääneen mielessäni, ennen kuin panen tekstin vaikka blogiini. Vain puhuessa selviäisi, että Kortetta on oikein.

Viiminen henkilö, jonka kanssa puhuin suomea oli passivirkailija Kööpenhaminan lähetystössä. En tullut Suomeen tällä matkalla.

[Jaska]

Koska olen vain kirjoitetun kielen varassa suuren osan vuodesta, eikä sitä tule puhuttua, saattaisin empiä Kortea ja Kortetta sanojen kohdalla. Sen takia kirjoittelen suomeksi ensin ajatukset ruuttuun, ja luen sen ikäänkuin ääneen mielessäni, ennen kuin panen tekstin vaikka blogiini. Vain puhuessa selviäisi, että Kortetta on oikein.

Tuo on hyvä tapa aktivoida oma kielitaju.