Tokaarin vaiheista

[merimaa]

Kokonaisuutena tokaarin maanviljelysanaston jatkuvuus indoeurooppalaisesta kantakielestä on kyllä heikkoa, koska Kroonen et al. (2022) tunnistavat vain kaksi selvästi maanviljelyyn liittyvää sanaa indoeurooppalaiseen kantakieleen palautuviksi. Yksi näistä on auraa merkitsevä sana ja toinen on minulle epäselvä, koska Kroonen et al. antavat sille merkityksen 'pound grain', mutta en löydä sellaista sanaa artikkelin tekstistä tai sanoja listaavasta taulukosta (Table 2). Taulukossa on merkitty maanviljelyyn liittyviksi vain *h₂erh₃-tro- 'aura' ja *ǵʰrud-o(n)- 'cereal', joista jälkimmäinen jatkuisi tokaarissa puuroa tai riisivelliä merkitsevänä sanana (tokaari-A oṅkriṃ, tokaari-B oṅkarño, onkorño). Sen indoeurooppalainen esiaste on taulukossa *ǵʰreud- 'crush', joka on saanut myöhemmin merkityksen 'crush grains'.

?*ǵʰrud-o- (*ghrū̆dom): Lith. grū́das, Latv. grûds m. ‘grain’ < PB *gruʔda-; OE grotan m.pl. ‘hulled and crushed grain’, E groats ‘groats’, WFri. grôt ‘(pearl) barley’ < PGm. *gruta(n)-

A form *gʰrud-o- has been proposed on the basis of Germanic and East Baltic forms. However, it cannot be excluded that these are independent derivations from PGm. *greutan- ‘grind’, cf. OHG for-griozan*, MHG griezen ‘crush, grind’ and Lith. grū́sti (grū́džiu, grū́du) ‘thrust, pestle, stamp’, Latv. grûst ‘stamp, press’, respectively, both continuants of a verbal root *ǵʰreud- ‘crush’. Within Germanic, the parallel OHG gruzzi n. ‘grits’, G Grütze f.pl. ‘groats’, MDu. gorte n. ‘porridge’, Du. gort c. ‘pearl barley, groats’ < *grutja/ō- may be compared. The same root *ǵʰreud- has also been proposed as the derivational base of ToA oṅkriṃ, B oṅkarño, onkorño ‘porridge, rice gruel’ through *h₁n-ǵʰrud-n-i(H)o-, but other interpretations cannot easily be excluded. The inclusion of Alb. grurë, Gheg grunë f. ‘wheat’, as if from *ǵʰrud-(i)neh₂-, cannot be accepted, as a nasal resulting from *-dn- does not rhotacize. The alternative derivation from *ǵrH-u-no- finds no support outside Albanian.

Välillä Kroonen et al. puhuvat yleisemmin indoeurooppalaisten kielten ydinjoukosta, jossa moni sana sai uuden merkityksen sen jälkeen, kun anatolialainen haara oli jo irtautunut kantakielestä ja muiden haarojen muodostama ydinjoukko päätyi kosketuksiin eurooppalaisten maanviljelykulttuurien kanssa. He nähtävästi olettavat, että tokaari oli mukana tässä ydinjoukossa ainakin jossain sen laitamilla, koska tokaarissa on säilynyt yksi tai kaksi myöhäisindoeurooppalaiseen kantakieleen palautuvaa maanviljelysanaa.

Through the lexical evidence, a cultural shift is observed from a presumably mobile, predominantly non-agricultural to a more sedentary, agro-pastoral language community. The former is represented by basal Indo-European, i.e. Indo-Anatolian, and the latter by core Indo-European, including Tocharian. [...] Much more than superficial knowledge of cereal use must be assumed for the later phases of the language family, even before the Tocharian split.

Minusta on sinänsä outoa, että tokaarissa on säilynyt sana auralle ja puurolle, mutta ei sanoja viljalajikkeille. Sellaiset sanat ovat tietysti voineet korvautua myöhemmin toisilla sanoilla, mutta jos tokaarissa ei olisi ollut alun perin sanoja viljalajikkeille, mitä he olisivat tehneet auralla?

[Jaska]

Minusta on sinänsä outoa, että tokaarissa on säilynyt sana auralle ja puurolle, mutta ei sanoja viljalajikkeille. Sellaiset sanat ovat tietysti voineet korvautua myöhemmin toisilla sanoilla, mutta jos tokaarissa ei olisi ollut alun perin sanoja viljalajikkeille, mitä he olisivat tehneet auralla?

Tuo 'aura'-sanahan on se, joka toisen tulkinnan mukaan merkitseekin 'tomua'.
'Puuro' taas on johdettu näköjään itsenäisesti tokaarissa tuosta sanasta 'jauhaa' (tai jopa muista sanoista, kuten he pitävät mahdollisuuden auki, kuten sillekin, että germaanissa ja baltissa kyse on itsenäisesti syntyneistä johdoksista), koska missään muussa haarassa ei ole aineksellista vastinetta sille sanalle ( --> *h₁n-ǵʰrud-n-i(H)o-).

Eli ei mitään outoa sittenkään, kun varmoja perittyjä maanviljelysanoja ei ole yhtäkään.

Uudet tarkennetut AMS-ajoitukset Afanasievo-kulttuurin alkamiselle viittaavat vasta aikaan 3100 BCE (A Review of the Radiocarbon Dates for the Afanasyevo Culture
(Central Asia): Shifting Towards the “Shorter” Chronology), eli se olisi käytännössä vasta saman ikäinen kuin nuorakeraamisen kulttuurin synty.

[merimaa]

Minusta on sinänsä outoa, että tokaarissa on säilynyt sana auralle ja puurolle, mutta ei sanoja viljalajikkeille. Sellaiset sanat ovat tietysti voineet korvautua myöhemmin toisilla sanoilla, mutta jos tokaarissa ei olisi ollut alun perin sanoja viljalajikkeille, mitä he olisivat tehneet auralla?

Tuo 'aura'-sanahan on se, joka toisen tulkinnan mukaan merkitseekin 'tomua'.

Kaikki lähteet ovat kuitenkin sitä mieltä, että tokaari-A:n sana āre merkitsee auraa, vaikka joidenkin lähteiden mielestä tokaari-B:n sana merkitsee tomua. Sekin olisi outoa, että *h₂erh₃- 'crush' olisi edes tokaari-A:ssa kehittänyt itsenäisesti saman merkityksen kuin monessa muussa indoeurooppalaisessa haarassa, eli se olisi myöhemmin kehittynyt tarkoittamaan juuri auraa. Toinen auraa tarkoittava sana on paljon ymmärrettävämpi, koska maan kyntäminen on eräänlaista kaivamista: TA pātā- ‘plough’, pate ‘ploughing’ < *bʰodʰh₂- 'dig'.

Olisikohan mahdollista, että tokaari olisi lainannut auraa tarkoittavan sanan myöhemmin jostain indoiranilaisesta kielestä?

"Several European branches attest to a verbal formation *h₂erh₃-ie- ‘plow’. No direct counterpart of this verb is found in Indo-Iranian. This branch does, however, have a clear manifestation of the derived, widely distributed heteroclitic, *h₂érh₃-ur, gen. *h₂rh₂-uén-s, cf. Skt. urvárā- f. ‘arable land, field’, Av. uruuarā- f.pl. ‘(edible?) plant’ < PIIr. *HrHuaraH-, Arm. harawunk ‘sowing, seeds, arable land’ < *h₂erh₃-uon-, Gk. ἄρουρα f. ‘farmland’ < *h₂erh₃-ur-h₂- and OIr. arbor, gen. -e n. ‘grain’ < PC *aru̯ar, *-ens (not with Witczak from *H₂érgᵂhr̥), proving that the root was present in this branch as well."

[Jaska]

Minusta on sinänsä outoa, että tokaarissa on säilynyt sana auralle ja puurolle, mutta ei sanoja viljalajikkeille. Sellaiset sanat ovat tietysti voineet korvautua myöhemmin toisilla sanoilla, mutta jos tokaarissa ei olisi ollut alun perin sanoja viljalajikkeille, mitä he olisivat tehneet auralla?

Tuo 'aura'-sanahan on se, joka toisen tulkinnan mukaan merkitseekin 'tomua'.

Kaikki lähteet ovat kuitenkin sitä mieltä, että tokaari-A:n sana āre merkitsee auraa, vaikka joidenkin lähteiden mielestä tokaari-B:n sana merkitsee tomua.

Tosiaan, sori. Hyvä kun muistutit.

Sekin olisi outoa, että *h₂erh₃- 'crush' olisi edes tokaari-A:ssa kehittänyt itsenäisesti saman merkityksen kuin monessa muussa indoeurooppalaisessa haarassa, eli se olisi myöhemmin kehittynyt tarkoittamaan juuri auraa. Toinen auraa tarkoittava sana on paljon ymmärrettävämpi, koska maan kyntäminen on eräänlaista kaivamista: TA pātā- ‘plough’, pate ‘ploughing’ < *bʰodʰh₂- 'dig'.

Toisaalta indoeurooppalaiset kielet käyttäytyvät juuri niin, että on näitä epätäsmällisiä juuria, ja niistä sitten joka haarassa on kehittynyt itsenäisestikin erilaisia johdoksia merkitsemään samojakin asioita. Vain uralilaisen sanarakenteen kannalta tuo olisi epäuskottavaa, mutta indoeurooppalaisessa piirissä aika normaalia.

Lisäksi kääntöaura, joka "kaivaa" maata, on kuitenkin aika uusi keksintö. Vanhempaa teknologista vaihetta edustaa kyntövehje, joka vain rikkoo pintaa.

Olisikohan mahdollista, että tokaari olisi lainannut auraa tarkoittavan sanan myöhemmin jostain indoiranilaisesta kielestä?

"Several European branches attest to a verbal formation *h₂erh₃-ie- ‘plow’. No direct counterpart of this verb is found in Indo-Iranian. This branch does, however, have a clear manifestation of the derived, widely distributed heteroclitic, *h₂érh₃-ur, gen. *h₂rh₂-uén-s, cf. Skt. urvárā- f. ‘arable land, field’, Av. uruuarā- f.pl. ‘(edible?) plant’ < PIIr. *HrHuaraH-, Arm. harawunk ‘sowing, seeds, arable land’ < *h₂erh₃-uon-, Gk. ἄρουρα f. ‘farmland’ < *h₂erh₃-ur-h₂- and OIr. arbor, gen. -e n. ‘grain’ < PC *aru̯ar, *-ens (not with Witczak from *H₂érgᵂhr̥), proving that the root was present in this branch as well."

Mietin tuota samaa, kun sanat ovat aika samannäköisiä ympäri kielikuntaa.

"The verb ‘to plough’ is attested as *h2e´rh3ye/o- (e.g. MIr airid ‘ploughs’, Lat aro¯ ‘plough’, Goth arjan ‘plough’, Lith ariu` ‘plough’, OCS orjo˛ ‘plough’, Grk aro´o¯ ‘plough’, and perhaps Toch A a¯re if it means ‘a plough’, Hit hars - harsiya- ‘till the
earth’—assuming the Hittite word belongs here, the initial has been specified
as *h2) and the nominal derivative, *h2e´rh3trom ‘plough’, is also widely found
(e.g. MIr arathar, Lat ara¯trum, ON arðr, Lith a´rklas, Grk a´rotron, Arm
arawr, all ‘plough’)." (Mallory & Adams 2006: 242)

Indoiranissa tosin ei noita sopivannäköisiä ole, mutta ehkä Aleksanteri Suuren joukoilta on lainattu sanoja tokaariin?

[merimaa]

Tokaarin ja turkkilaiskielten yhteyksistä on julkaistu uusi artikkeli, mutta se ei ole vapaasti luettavissa. Alla on kuitenkin tiivistelmä, josta käy ilmi, että tokaarin ja turkkilaiskielten yhteydet ovat nähtävästi alkaneet vasta kantatokaarin jälkeen. Yhteydet ovat silti merkittäviä turkkilaiskielten kannalta, koska niiden perusteella voi ilmeisesti ajoittaa turkkilaiskielten kehitysvaiheita aikana, jolloin turkkislaiskielistä ei ole jäänyt vielä mitään kirjallisia todisteita.

Wilkens, J., Nugteren, H., & Peyrot, M. (2026). Prehistoric Tocharian-Turkic Linguistic Contacts.
https://doi.org/10.1556/062.2025.00582

In this paper, we focus on early Tocharian loanwords in Turkic. We argue that these can be derived from Pre-Tocharian B, an unattested precursor stage of Tocharian B, while the bulk of loanwords from Tocharian A probably only entered Turkic as Buddhist texts were translated. The early loanwords from Pre-Tocharian B must have entered Turkic before the attestation of the first Turkic sources. We compare the phonological systems of Proto-Tocharian and Proto-Turkic and discuss the phonological and phonotactic discrepancies between the two, in order to explain certain phonetic changes in the borrowing process. We attempt to establish regular sound correspondences.

Established and convincing etymologies will not be discussed at length. We will explain our arguments why we think it unlikely that certain words were borrowed from Tocharian. Several new etymologies will be proposed. We also suggest Tocharian etymologies for a number of verbs in Turkic. The possibility of borrowed verb stems, which is unexpected in view of the very different conjugation systems, has hardly been discussed previously. We subdivide the etymologies in several degrees of likelihood: plausible, possible and doubtful.

Finally we will discuss the importance of these findings for the chronology of Tocharian-Turkic contacts and the absolute chronology of prehistoric Turkic.

[Jaska]

Hieno juttu! "Kolmiomittauksella" päästään aina tarkempaan tulokseen, eli tokaarin, samojedin ja turkkilaiskielten välisistä lainasanoista saadaan aiempaa parempi kokonaiskuva. Noista Peyrot on aiemmin penkonut tokaarin ja samojedin välejä.