Muinainen Suomi

Olemme yleisesti aika sokeita omalle kielellemme, mutta silloin tällöin oivaltaa, miten hankala joitain asioita olisi selittää vieraskieliselle.

Esimerkiksi seuraavat ilmaukset merkitsevät käytännössä samaa asiaa:
1. Kuset lattia-lla.
2. Lattiat kuse-ssa.

Kummassakin käytetään olopaikallissijaa, mutta eri päätettä ja eri sanoissa. Vertaa:
3. Kuset lattia-ssa (jos rakennusmies lorautti betonivalun yhteydessä)
4. Lattiat kuse-lla (järjetön; semijärjellinen jos kuten "pizza ananaksella")

Lohikäärme on myös huikea esimerkki. Netissä kiersi jokin aika sitten aiheesta vitsi, mutta se on kuitenkin totta.
Useissa kielissä otus on jotain englannin kielen versiota muistuttava, mutta yritäpä selittää se ulkomaalaiselle, edes suomalainen ei ymmärrä jos hoksaa miettiä... Salmonsnake

jussipussi kirjoitti:Lohikäärme on myös huikea esimerkki. Netissä kiersi jokin aika sitten aiheesta vitsi, mutta se on kuitenkin totta.
Useissa kielissä otus on jotain englannin kielen versiota muistuttava, mutta yritäpä selittää se ulkomaalaiselle, edes suomalainen ei ymmärrä jos hoksaa miettiä... Salmonsnake

Nykyinen asu on tosiaan kansanetymologinen vääristymä.
Vanhassa kirjasuomessa oli vielä louhikäärme, ja se on laina+osittaiskäännös muinaisruotsin sanasta flogh|draki.
http://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&wo ... 37b0296aba

Jaska kirjoitti:

jussipussi kirjoitti:Lohikäärme on myös huikea esimerkki. Netissä kiersi jokin aika sitten aiheesta vitsi, mutta se on kuitenkin totta.
Useissa kielissä otus on jotain englannin kielen versiota muistuttava, mutta yritäpä selittää se ulkomaalaiselle, edes suomalainen ei ymmärrä jos hoksaa miettiä... Salmonsnake

Nykyinen asu on tosiaan kansanetymologinen vääristymä.
Vanhassa kirjasuomessa oli vielä louhikäärme, ja se on laina+osittaiskäännös muinaisruotsin sanasta flogh|draki.
http://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&wo ... 37b0296aba

Tuo louhikäärme oli kyllä tuttu vanhempana muotona, mutta ei sen tausta, floghdraki (mytologian mielikuvituksellinen 'lentokäärme', 'lentolisko', 'lentohirviö' tms.; pari muutakin selitystä louhi-alulle on näköjään annettu, mutta kyllä tuo lentämiseen ja sanaan flogh/flugh viittaava vaikuttaa uskottavimmalta sanan alkuperän selityksenä, myöhemmin sanaan on tietysti voitu liittää muitakin konnotaatioita).

Muuten, nuo lentävät "lohikäärmeet" näyttvät olevan ainakin jossain päin maailmaa edelleenkin elossa muutoinkin kuin pelkkinä lennätettävinä leijoina: Flygdrakar.

kalevalan Louhi siis näitä lentäviä, muutenkin kuin taulussa? pohjolan akka. onko lentokäärme pohjolan vai kaiken pahan symbooli ?
aina kiinnostanu tää pyhän yrjön tarina. se tuntuu olevan ihan irrallinen, mutta suuri sankari

Suomen kielen äännejärjestelmän oudoin piirre: äng-äänne.

Noin äänteenä tämä kyllä löytyy vaikka mistä kielistä — mutta äärimmäisen harvinaista on että tämä, tai mikä tahansa muukaan äänne, ei esiinny yksittäin, ainoastaan pitkänä! Mikään sana kuten tangat tai Singapore ääntyy suomessa edelleen [taŋŋat], [siŋŋapore], ja kielitieteellisesti oppimattoman suomalaisen on lähes mahdotonta ääntää näitä alku- tai välittäjäkielen mukaan lyhyenä. Tämä siitäkin huolimatta että lainasanoissa äng-äänne voi kyllä esiintyä kaikenlaisissa muissakin yhtymissä kuin missä se vanhastaan on tunnettu, esim. Englanti = [eŋlanti], magneetti = [maŋneetti], sangria = [saŋria]. (Näissäkin aina vain tavun lopussa: esim. australialainen kansan- ja kielennimi Yolngu olisi sekin kai aika vaikea lausuttava.)

Tämä ei toki ole mikään ilman muuta huomiota herättävä temppu, vaan lähinnä kielitypologeja silmään pistävä. Mutta outous yhtä kaikki.