https://kalmistopiiri.fi/2020/06/19/11- ... ren-kansa/
Saamen kieltä (joka on suomen etäsukukieli eikä erityisen läheistä sukua suomelle muutoin kuin maantieteellisesti, toisin kuin Isomäki väittää (s. 323)) puolestaan on novellin tapahtumien aikaan puhuttu Suomen kaakkoispuolella, mahdollisesti Äänisjärven, Laatokan ja Valkeajärven väliin jäävällä alueella. Tällaista puhuma-aluetta, jota voidaan kutsua myös saamen alkukodiksi, puoltaa se, että saamelaisen kielihaaran variaatio on tuolla alueella vanhinta (Aikio 2006) ja siellä sijaitsevat eteläisimmät saamelaisperäiset paikannimet (Saarikivi 2004). Suomeen saame on alkanut levittäytyä ajanlaskun alun jälkeen, todennäköisesti 100/200-luvulta lähtien jaa. (Aikio 2012). Saame on aluksi levittäytynyt eteläiseen Suomeen, mistä kertovat lukuisat saamelaisperäiset paikannimet (Aikio 2007), jotka voidaan palauttaa kantasaameen, eli siihen kielentasoon, josta nykyään tunnetut saamelaiset kielet ovat murteutuneet ja kehittyneet vähitellen omiksi kielikseen. (Ks. kokoavasti saamelaiskielten leviämisestä Suomeen Piha 2020a Kalmistopiirin artikkelissa.)
...mitään saamelaista kieltä tai etnisyyttä ei esiroomalaisella rautakaudella Suomessa ollut. Isomäen näkemys on lähellä 1980- ja 1990-luvun jatkuvuusteoreettisia näkemyksiä, joihin kuului ajatus kivikautisesta suomen- ja saamenkielisestä Suomesta (ks. lyhyesti Piha 2020b). Nykyisin katsotaan kivikautisten kulttuurien edustajien puhuneen tuntemattomia muinaiseurooppalaisia kieliä.
Aikio 2012 An essay on Saami ethnolinguistic prehistory ei kuitenkaan tue tätä väitettä vaan esittää että saamenkielisiä oli Suomessa jo aiemmin rautakaudella.
Pihan artikkelissa(https://kalmistopiiri.fi/2020/02/06/saa ... dinaviaan/) esitetään että saamelaiset lainasivat kantagermaaniset sanastonsa Viipurinlahdelta, eivätkä lounaisessa Suomessa.
Saamen alkukotina pidetään Laatokan ja Äänisen eteläpuolista aluetta, sillä sieltä on löydetty eteläisimmät tunnetut saamelaisperäiset paikannimet (Saarikivi 2006). Tällaista alkukodin sijaintia puoltaa myös se, että kantasaameen on pystytty rekonstruoimaan lainasanoja monelta eri taholta, jotka ovat olleet kosketuksissa tähän alueeseen. Skandinaavisia kieliä edeltävän kantagermaanisen kielimuodon puhujat ovat liikkuneet Viipurinlahdella asti (Häkkinen 2010) ja sieltä käsin vaikuttaneet esikantasaamelaisen väestön kieleen.
Vaikuttaa nyt siltä että kyseiset henkilöt tarjoavat omia, uusia tulkintojaan niiden perinteisten sijasta.