Muinainen Suomi

Keminsaamesta inarinsaameksi:
https://www.anarasaavis.fi/2023/08/30/k ... kam-kiela/

Saisiko tästä savoksi jonkinlaisen tiivistelmän?

Virolainen konekääntäjä auttaa ymmärtämään tuon tekstin, vaikka se tuottaakin välillä aivan huikeita käännösvirheitä. Esimerkiksi keminsaame on välillä englanniksi Kim Jong-Un ja suomeksi ”jo lyönyt kiemunki”, karjalan kieli, eteläsaame, kymäsaame, ”lyövän kieli”, Keminmaa, ”kimalaissyntyinen”, kemiönsaame, Kemiönsaari, Kiiminkijoki, Kymenlaakso, kyminsaame tai Kymsote.
https://translate.ut.ee

Kinaporin kalifi kirjoitti:Saisiko tästä savoksi jonkinlaisen tiivistelmän?

Aika lailla samoja asioita on jo ollut puheena tälläkin foorumilla. Mutta tiivistettynä:
Kim Jong-un on herra, älä pidä muita herroja.
(Mitäs pyysit savoksi: vastuu on lukijalla.)

Tämä on varmaankin semantiikkaa mutta Inarinsaame on ainoa käytössä säilynyt Keminsaamen kieli.
Kemin Lappiin aikanaan kuuluneena kielenä sitä voisi kutsua vaikkapa Pohjois-Keminsaamen kieleksi.
Etelä (Kuusamo, Posio, Sodankylä ?), Länsi- (Kittilä ja Peltojärvi) ja ItäKemin (Sompio, Savukoski, Kuolajärvi) saamena kielet katosivat.

rcislandlake kirjoitti:Tämä on varmaankin semantiikkaa mutta Inarinsaame on ainoa käytössä säilynyt Keminsaamen kieli.
Kemin Lappiin aikanaan kuuluneena kielenä sitä voisi kutsua vaikkapa Pohjois-Keminsaamen kieleksi.

Alueellisessa mielessä rajattuna kyllä, jos siis keminsaame = keminlapinsaame, koska Inari kuului Kemin Lappiin. Inarinsaamea ei kuitenkaan lasketa keminsaamen piiriin, koska se on inarinsaamea, eli keminsaame käsittää ne kuolleet ja vähän tunnetut murteet.

Mutta jos vaikka sompionsaame olisi säilynyt, niin ehkäpä inarinsaamen ja keminsaamen välinen raja menisi eri kohdassa kuin nyt.

rcislandlake kirjoitti:Etelä (Kuusamo, Posio, Sodankylä ?), Länsi- (Kittilä ja Peltojärvi) ja ItäKemin (Sompio, Savukoski, Kuolajärvi) saamena kielet katosivat.

Kieli sanana on hankala, koska sillä ei ole selkeää määritelmää, vaan se on aina mielivaltainen ja usein poliittinen rajanveto. Saamelaiskielet muodostavat murrejatkumon, jossa kahden kielen raja-alueella on usein sellaisia varieteetteja (~ murteita), joiden kuuluminen jommankumman kielen piiriin saattaa vaihdella sen mukaan, katsotaanko sanaston tasoa vaiko äännehistorian tasoa.

Siksi käytän mieluummin sanaa murreryhmä kuin kieli viittaamaan keminsaamelaisten murteiden nippuihin. Noiden murteiden luokittelu murreryhmiin on vielä epävarmaa, kun niitä ei ole juurikaan tutkittu. Peltojärven murteesta ei ole mitään säilynyttä aineistoakaan - ainakaan sellaista, joka olisi nimetty juuri sellaiseksi. Ja aluehan siirrettiin jo varhain Tornion Lapin osaksi.