Muinainen Suomi

Onko pääte -tz saamelaisissa nimissä slaavilaista/juutalaista perää ja onko se tullut Novgorodin suunnalta ?
Näin ainakin arvellaan vanhassa sukuforumin keskustelussa.

Kuusamon Maanselässä Haritz (Aikasarria-Tavajärvi-Hari-Harri suku)
Kuolajärvellä Cumitz (Counitz Kumitz Kunitz - Kuhmitsa)
Sodankylässä Keitz
Inarissa Saijetz (Saija ?)

Ja näin ollen onko merkkejä siitä, että Itä-Kemin Lapin murteet olisivat olleet alunperin enemmänkin toisensa kaltaisia kuin aiemmin on luultu ?
https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4886&page=2

Toisaalla mainitaan, että esim. Haritz nimessä tz olisi merkityksenä jonkun poika tai tytär, vähän kuin skandinaavisissa kielissä son/dotter.
https://heimonensari.wordpress.com/2017 ... n-valossa/

Onko tz päätteelle olemassa jokin toinen merkitys kuin poika/tytär ? Miten paljon tz päätettä esiintyy Kemin lapissa ja muissa kielissä, ja antaako tämä jotain viitettä murteista ?
Mitä muuta on pääteltävissä vanhoista asiakirjoista siellä esiintyvistä saamelaisista sanoista ?

rcislandlake kirjoitti:Onko pääte -tz saamelaisissa nimissä slaavilaista/juutalaista perää ja onko se tullut Novgorodin suunnalta ?
Näin ainakin arvellaan vanhassa sukuforumin keskustelussa.

Kuusamon Maanselässä Haritz (Aikasarria-Tavajärvi-Hari-Harri suku)
Kuolajärvellä Cumitz (Counitz Kumitz Kunitz - Kuhmitsa)
Sodankylässä Keitz
Inarissa Saijetz (Saija ?)

Varmaankin ihan kantasaamesta juontuva deminutiivi: *-ńće̮. Läntisissä kielissä ja idässäkin aina koltan murteisiin saakka on tapahtunut denasalisaatio, joten pääte edustuu affrikaattana, jota kirjurit sitten merkitsivät esim. juuri <tz>:llä. Sodankylässä vastaava pääte on myös Kallatsa-sukunimessä, joka näin merkitsisi luultavimmin 'pikku-ukkoa'.

rcislandlake kirjoitti:Ja näin ollen onko merkkejä siitä, että Itä-Kemin Lapin murteet olisivat olleet alunperin enemmänkin toisensa kaltaisia kuin aiemmin on luultu ?
https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4886&page=2

Kaikissa saamelaiskielissä on paljon yhteisiä aineksia. Eivät yhteiset piirteet kuitenkaan voi kumota monia keskinäisiä eroavaisuuksia.

rcislandlake kirjoitti:Toisaalla mainitaan, että esim. Haritz nimessä tz olisi merkityksenä jonkun poika tai tytär, vähän kuin skandinaavisissa kielissä son/dotter.
https://heimonensari.wordpress.com/2017 ... n-valossa/

Onko tz päätteelle olemassa jokin toinen merkitys kuin poika/tytär ? Miten paljon tz päätettä esiintyy Kemin lapissa ja muissa kielissä, ja antaako tämä jotain viitettä murteista ?

'Poika/tytär' selittyisi sekin tuosta alkuperäisestä deminutiivista eli "pienennysmuodosta". Monissa kielissä hellittelymuodot johdetaan myös deminutiivilla. Itäsaamessa tuollainen kehitys saattaisi olla myös osaltaan venäjän vaikutusta; siellähän -vitš merkitsee 'poika'. Eli olisi alettu käyttää omaperäistä ainesta toisen kielen mallin mukaan äänteellisen samankaltaisuuden pohjalta.

rcislandlake kirjoitti:Mitä muuta on pääteltävissä vanhoista asiakirjoista siellä esiintyvistä saamelaisista sanoista ?

Satunnaisia sanoja ja nimiä esiintyy, mutta kirjoitusasu on monesti aika hutera. Vasta sitten kun keminsaamen murteiden äännehistoriat on selvitetty pidempien kielennäytteiden pohjalta, voidaan nähdä, mitkä satunnaiset sanat ja nimet vastaisivat minkäkin murteen muutoksia.