Oliko Peltojärven lapinkylässä oma murteensa?
Oliko Peltojärven lapinkylässä oma murteensa?
Sodankylänsaamelainen Olaus Sirma (syntynyt 1650-luvulla; latinalainen nimimuoto juontuu hänen opiskeluajoiltaan Uppsalan yliopistossa) toimi pitkään Jukkasjärven pastoraatin alaisena Enontekiön kappalaisena (komministerinä). Tuolloin hän käänsi saameksi suuren osan Johannes Gezeliuksen suomenkielisestä katekismuksesta, tosin seuraten välillä Sorolaisen katekismusta. Hän tarjosi käännöstään julkaistavaksi vuonna 1716, mutta kirkko ei koskaan painanut teosta. Kielentutkija K. B. Wiklund julkaisi sen vasta vuonna 1913.
[SODANKYLÄN VARHAISIN KUULUISUUS: https://muinainensodankyla.blogspot.com ... isuus.html ]
Sirma itse kertoi kirjeessä, että hän kirjoitti katekismuksen ”Tornion Lapin kielellä”, johon hän oli tutustunut toimittuaan Enontekiön kappalaisena jo vuodesta 1675 lähtien – siis peräti neljän vuosikymmenen ajan. Mikä kieli tai murre siis oli kyseessä?
1) Pohjoissaame? Saamelaiskielten nykykartalla Enontekiön itäosa kuuluu pohjoissaamen Länsi-Ruijan murrealueeseen ja länsiosa pohjoissaamen Tornion murrealueeseen.
2) Vanha peltojärvensaame? Tiedetään, että Itä-Enontekiön Peltojärven lapinkylä kuului aiemmin Kemin Lappiin, ja se siirrettiin Tornion Lappiin vasta 1642. Hallinnollisen siirron syynä saattaisi olla pohjoissaamelaisten levittäytyminen Norjan Ruijasta Itä-Enontekiölle. On kuitenkin hyvin mahdollista, että Itä-Enontekiöllä puhuttiin alkuaan jotain keminsaamelaista murretta ja että se olisi säilynyt käytössä vielä Sirman aikaan saakka. Olihan kaikissa muissakin Kemin Lapin lapinkylissä kehittynyt omanlaisensa murre, joten miksei Peltojärvellä?
3) Vanha sodankylänsaame? Vaikka Sirma halusikin kirjoittaa seurakuntalaistensa omalla kielellä, on vaikea tuottaa tekstiä aikuisena opitulla kielellä niin, ettei lähisukuisesta äidinkielestä tulisi mitään piirteitä läpi.
Näitä vaihtoehtoja on mahdollista punnita saamelaiskielten ja -murteiden tunnettua äännehistoriaa vasten sekä vertaamalla eri kielten kieliopillisia aineksia. Kuvassa on esimerkki kummastakin, ja ainakaan niiden perusteella Sirman katekismuksen kieli ei näyttäisi olevan pohjoissaamea. Tutkiminen on kuitenkin vasta alussa, ja pohjoissaamen murrepiirteiden lisäksi katekismuksen sanoja ja taivutusmuotoja täytyy vertailla Schefferuksen Lapponia-kirjan (1673) lauluteksteihin, jotka ovat myös peräisin Sirmalta. Hän esitti ne nuorena, joten ne edustavat varmasti hänen äidinkieltään, vanhaa sodankylänsaamea.
Jos katekismuksen kieli osoittautuu poikkeavan selvästi niin pohjoissaamen murteista kuin sodankylänsaamestakin, silloin olemme päässeet vanhan peltojärvensaamen jäljille.
https://www.alkuperasivusto.fi/Sirma_Gezelius.jpg
Sodankylänsaamelainen Olaus Sirma (syntynyt 1650-luvulla; latinalainen nimimuoto juontuu hänen opiskeluajoiltaan Uppsalan yliopistossa) toimi pitkään Jukkasjärven pastoraatin alaisena Enontekiön kappalaisena (komministerinä). Tuolloin hän käänsi saameksi suuren osan Johannes Gezeliuksen suomenkielisestä katekismuksesta, tosin seuraten välillä Sorolaisen katekismusta. Hän tarjosi käännöstään julkaistavaksi vuonna 1716, mutta kirkko ei koskaan painanut teosta. Kielentutkija K. B. Wiklund julkaisi sen vasta vuonna 1913.
[SODANKYLÄN VARHAISIN KUULUISUUS: https://muinainensodankyla.blogspot.com ... isuus.html ]
Sirma itse kertoi kirjeessä, että hän kirjoitti katekismuksen ”Tornion Lapin kielellä”, johon hän oli tutustunut toimittuaan Enontekiön kappalaisena jo vuodesta 1675 lähtien – siis peräti neljän vuosikymmenen ajan. Mikä kieli tai murre siis oli kyseessä?
1) Pohjoissaame? Saamelaiskielten nykykartalla Enontekiön itäosa kuuluu pohjoissaamen Länsi-Ruijan murrealueeseen ja länsiosa pohjoissaamen Tornion murrealueeseen.
2) Vanha peltojärvensaame? Tiedetään, että Itä-Enontekiön Peltojärven lapinkylä kuului aiemmin Kemin Lappiin, ja se siirrettiin Tornion Lappiin vasta 1642. Hallinnollisen siirron syynä saattaisi olla pohjoissaamelaisten levittäytyminen Norjan Ruijasta Itä-Enontekiölle. On kuitenkin hyvin mahdollista, että Itä-Enontekiöllä puhuttiin alkuaan jotain keminsaamelaista murretta ja että se olisi säilynyt käytössä vielä Sirman aikaan saakka. Olihan kaikissa muissakin Kemin Lapin lapinkylissä kehittynyt omanlaisensa murre, joten miksei Peltojärvellä?
3) Vanha sodankylänsaame? Vaikka Sirma halusikin kirjoittaa seurakuntalaistensa omalla kielellä, on vaikea tuottaa tekstiä aikuisena opitulla kielellä niin, ettei lähisukuisesta äidinkielestä tulisi mitään piirteitä läpi.
Näitä vaihtoehtoja on mahdollista punnita saamelaiskielten ja -murteiden tunnettua äännehistoriaa vasten sekä vertaamalla eri kielten kieliopillisia aineksia. Kuvassa on esimerkki kummastakin, ja ainakaan niiden perusteella Sirman katekismuksen kieli ei näyttäisi olevan pohjoissaamea. Tutkiminen on kuitenkin vasta alussa, ja pohjoissaamen murrepiirteiden lisäksi katekismuksen sanoja ja taivutusmuotoja täytyy vertailla Schefferuksen Lapponia-kirjan (1673) lauluteksteihin, jotka ovat myös peräisin Sirmalta. Hän esitti ne nuorena, joten ne edustavat varmasti hänen äidinkieltään, vanhaa sodankylänsaamea.
Jos katekismuksen kieli osoittautuu poikkeavan selvästi niin pohjoissaamen murteista kuin sodankylänsaamestakin, silloin olemme päässeet vanhan peltojärvensaamen jäljille.
https://www.alkuperasivusto.fi/Sirma_Gezelius.jpg