Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 17 Joulu 2018 22:17



Vastaa viestiin  [ 96 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5  Seuraava
 Nimistöntutkijoille 
Kirjoittaja Viesti
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7902
Viesti 
Uusimmassa Virittäjässä 2/2011 Pauli Rahkonen esittää Tampere-nimelle saamelaisen etymologian. Sitä ei löydy netistä, mutta ainakin Akateemisen kirjakaupan lehtiosastolta saa...


04 Loka 2011 16:55
Profiili WWW
Viesti 
Mielenkiintoinen aihe, jota sattumoisin keväällä pohdiskelin. Satakunnassa on pari muutakin -pere-päätteistä paikkaa, ja kaikille yhteistä on, että -pere viittaa niissä jonkinlaiseen (ranta)valliin. Sikäli pitäisin vanhaa etymologiaa, jossa Tampere yhdistetään muinaisruotsin sanaan damber (pato, mylly), edelleen todennäköisimpänä, varsinkin kun Tampereella ei alussa tainnut olla kuin se yksi mylly koskenrannalla. Tamperehan oli vielä keskiajalla jonkin kartanon (Hatanpään?) maita ja muistaakseni ensimmäiset vesimyllynrakentajat tulivat Suomeen keskiajalla Ruotsista. Käsin kierrettävään myllyyn verrattuna vesimylly oli niin äärettömän suuri parannus, että damberille tultiin varmaan pidemmänkin matkan päästä jauhattamaan ja ihmettä opiskelemaan.

Se, että Pirkanmaalla oli lappalaisia vielä 1600-luvulla näkyy esim. Tampereen Lapinniemen nimessä. Lapissa ja Lapinniemessä on erittäin miellyttävä mikroilmasto ja siellä oli vielä viime vuosisadan alussa jäljellä lapinraunioita. Kansantarinoiden mukaanhan nämä viimeiset etelän lappalaiset suurin piirtein surmattiin sukupuuttoon tai he sulautuivat muuhun väestöön oman elämäntapansa käytyä mahdottomaksi. Tämän on ehdotettu liittyvän siihen, että metsäpeura metsästettiin sukupuuttoon 1600-luvulla. Osaisiko joku kertoa enemmän tämän nettilähteistä löydetyn näkemyksen tieteellisyydestä?


05 Loka 2011 02:18
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1760
Viesti 
JakomäenNeruda kirjoitti:
Se, että Pirkanmaalla oli lappalaisia vielä 1600-luvulla näkyy esim. Tampereen Lapinniemen nimessä. Lapissa ja Lapinniemessä on erittäin miellyttävä mikroilmasto ja siellä oli vielä viime vuosisadan alussa jäljellä lapinraunioita. Kansantarinoiden mukaanhan nämä viimeiset etelän lappalaiset suurin piirtein surmattiin sukupuuttoon tai he sulautuivat muuhun väestöön oman elämäntapansa käytyä mahdottomaksi. Tämän on ehdotettu liittyvän siihen, että metsäpeura metsästettiin sukupuuttoon 1600-luvulla. Osaisiko joku kertoa enemmän tämän nettilähteistä löydetyn näkemyksen tieteellisyydestä?

Miten Lapinniemen nimi viittaa juuri 1600-lukuun?

Kuka ne metsäpeurat olisi metsästänyt sukupuuttoon, erämaissa peurojen seassa asustavat lappalaisetko?

Kansantarinat ovat nimensä mukaan kansan tarinoita. Usein tyhjästä sepitettyjä.

Itse oletan lappalaisten sulautuneen valtaväestöön, sillä se on kaikkein yksinkertaisin selitys. Massamurhan organisointi Hangosta Ääniselle ei ole uskottavaa. Lappalaisen kansainvaelluksen organisointi Hangon ja Äänisen väliltä Lappiin olisi sekin epäuskottavaa. Ilmeisimmin lappalaiset ovat toiselta reunaltaan levinneet pohjoiseen ja toiselta reunaltaan sulautuneet suomalaisiin heimoihin.


05 Loka 2011 23:03
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Viestit: 407
Paikkakunta: Pori
Viesti 
Tampere-nimelle on esitetty koko joukko etymologioita. En nyt muista , onko kukaan ehdottanut yhdyssanaa Tammipere, joka aikojen saatossa olisi menettänyt toisen tavun vokaalin, ja näin olisi syntynyt nimi Tampere. Tämmöinen epä-äännelaillinen lyhentyminen ei ole paikannimien osalta mitenkään harvinaista.

Tässä nimessä alkuosa tulee patoa merkitsevästä sanasta tammi ja loppuosa on sama kuin lähistöllä Pirkkalassa sijaitseva talo Pere. Oletan siis että Tammerkosken (länsi?)ranta tai ainakin huomattava osa siitä on nimenantoaikoihin kuulunut Pereen maihin. Ei tietenkään voi sulkea pois sitäkään mahdollisuutta, että Pere (<pereh~perhe) olisi ollut jonkin yhden talon maita laajemman alueen nimi.

Sikäli kuin olen ymmärtänyt oikein, Tammerkoski on alkuaan ollut Messukylän ja Pirkkalan rajana. Siis niin kauan kuin tuota rajaa on ollut, sillä Messukylä lienee aikanaan ollut osa Pirkkalan pitäjää.

Damber-sanaa Tampereen nimen lähtökohtana täytyy pitää vähemmän todennäköisenä, sillä se edellyttää kehitystä damber>tampere, kun odotuksenmukainen olisi ollut *tamperi.

_________________
Kalevanserkku


06 Loka 2011 12:14
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7902
Viesti 
Kalevanserkku kirjoitti:
Damber-sanaa Tampereen nimen lähtökohtana täytyy pitää vähemmän todennäköisenä, sillä se edellyttää kehitystä damber>tampere, kun odotuksenmukainen olisi ollut *tamperi.

Totta, muinaisruotsalaisen kerrostuman sana olisi jo i-loppuinen. Muita selitystä heikentäviä seikkoja ovat mainitun Rahkosen mukaan:

- Sanaa tamper ei tunneta suomen murteissa, jotennimen pitäisi olla silloin ruotsalaisten antama; kuitenkaan varsinaisesta ruotsalaisasutuksesta ei ole tuolla alueella tietoa.
- Sana damber on skandinaavissakin nuori, keski(ala)saksalainen laina eli suunnilleen vasta keskiaikainen.

Rahkonen selittää nimen kantasaamen asusta *tëmpël-kookë; alkuosa (> SaaP dappal) merkitsee kosken suvantoa, ja tällainen suvanto liittyy Tammerkoskeen, Tamperkoskeen (Kaustinen) ja Simpele(e)n koskeen (viimemainittu saattaa olla lainattu saamesta jo varhais/keskikantasuomeen, tai sitten se on substituoitu etymologisesti vanhojen vastineiden tavoin, ellei ole ikivanha vastine: *simpil > simmel : simpelen).

Sen sijaan asutus- ja omistusnimet kuten Tamperi ja Tamperenmäki selittyvät ruotsalaisesta sukunimestä Damberg.

Eteläisen Suomen saamelaislainoissa tavataan myös r-johdinainesta saamelaisen *l:n tilalla: kantasaamen *loompël esiintyy etelässä sellaisissa nimiasuissa kuten Lumpero, kun taas myöhemmin Lapissa se on lainattu asussa lompolo.

Tampereen lähistöllä sijaitsee myös muita saamelaisperäisiä paikannimiä (Siitama, Sitinoja) ja saamelaisiin viittaavia nimiä (Lapinnimi).

Saamelainen selitys on siis aika vahvoilla:
1. se perustelee miksi ruotsalainen selitys on epävarma;
2. sitä tukee alueen muu saamelaisperäinen ja saamelaisiin viittaava nimistö;
3. se selittää sanan äänneasun rinnakkaistapausten avulla;
4. nimielementin merkitys voidaan todentaa maastosta ja kartalta.


06 Loka 2011 19:17
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7902
Viesti 
Kalevanserkku kirjoitti:
Tampere-nimelle on esitetty koko joukko etymologioita. En nyt muista , onko kukaan ehdottanut yhdyssanaa Tammipere, joka aikojen saatossa olisi menettänyt toisen tavun vokaalin, ja näin olisi syntynyt nimi Tampere. Tämmöinen epä-äännelaillinen lyhentyminen ei ole paikannimien osalta mitenkään harvinaista.

Tässä nimessä alkuosa tulee patoa merkitsevästä sanasta tammi ja loppuosa on sama kuin lähistöllä Pirkkalassa sijaitseva talo Pere. Oletan siis että Tammerkosken (länsi?)ranta tai ainakin huomattava osa siitä on nimenantoaikoihin kuulunut Pereen maihin. Ei tietenkään voi sulkea pois sitäkään mahdollisuutta, että Pere (<pereh~perhe) olisi ollut jonkin yhden talon maita laajemman alueen nimi.

Ei huono selitys, mutta tässä on joitain epävarmuustekijöitä; ensinnäkin sana tammi 'pato' on vielä nuorempi ruotsalainen lainasana: damm tulee muinaisruotsin sanasta damber, joka siis näyttäisi olevan keskiaikainen saksalainen laina.


06 Loka 2011 19:22
Profiili WWW
Viesti 
aikalainen: en tarkoittanut, että Lapinniemen nimi liittyisi 1600-lukuun, vaan että se liittyy lappalaisiin, joiden elämänmuoto hävisi 1600-luvulla, kun vaellus metsäpeuran vuotuiskierron mukana loppui. Ajatuksena tuossa teoriassa on kai ollut, että tapahtui lopullinen yhteentörmäys etelän lisääntyvän väestön ja metsälappalaisten välillä. Saamelaisten nykyinen porotalous on alkanut vasta, kun villi peura hävisi.

En tiedä, onko 1600-luvulta sitten jotain kirjallisia lähteitä, joiden mukaan metsäpeuran häviäminen tai lappalaisten häviäminen olisi ajoitettu.

Pirkanmaalla ja muualla etelässä on sen verran paljon kansanperinneaineistoa, joka osoittaa konfliktin lappalaisten ja hämäläisten välillä, ettei ole syytä epäillä sellaisen olleen joskus tosiasia. Tottakai häviäminen tapahtui ennen kaikkea sulautumalla ja elinkeinon vaihdolla, mutta varmastikin hyvien erämaiden hallinnasta myös tapeltiin verisesti. Mielestäni 1600-luku vaikuttaa kuitenkin myöhäiseltä; esimerkiksi Vesilahden seudulla ehkä varhainen keskiaika sopisi paremmin joidenkin lappalaishahmojen elinajaksi.


06 Loka 2011 19:48
Viesti 
Jaska kirjoitti:
- Sanaa tamper ei tunneta suomen murteissa, jotennimen pitäisi olla silloin ruotsalaisten antama; kuitenkaan varsinaisesta ruotsalaisasutuksesta ei ole tuolla alueella tietoa.
- Sana damber on skandinaavissakin nuori, keski(ala)saksalainen laina eli suunnilleen vasta keskiaikainen.

Rahkonen selittää nimen kantasaamen asusta *tëmpël-kookë; alkuosa (> SaaP dappal) merkitsee kosken suvantoa, ja tällainen suvanto liittyy Tammerkoskeen, Tamperkoskeen (Kaustinen) ja Simpele(e)n koskeen (viimemainittu saattaa olla lainattu saamesta jo varhais/keskikantasuomeen, tai sitten se on substituoitu etymologisesti vanhojen vastineiden tavoin, ellei ole ikivanha vastine: *simpil > simmel : simpelen).

Rahkosen selitys jättää huomiotta vesimylly-yhteyden, josta yllä olen maininnut.

Sinänsä tuo vaikuttaa todennäköiseltä mahdollisuudelta ottaen huomioon alueen monet saamelaisperäiset nimet. Mutta entä yhteys Satakunnan muihin -pere-loppuisiin nimiin, esim. Santapere (joka tosiaan sijaitsee hiekkavallin lähellä)?


06 Loka 2011 19:57
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1760
Viesti 
JakomäenNeruda kirjoitti:
aikalainen: en tarkoittanut, että Lapinniemen nimi liittyisi 1600-lukuun, vaan että se liittyy lappalaisiin, joiden elämänmuoto hävisi 1600-luvulla, kun vaellus metsäpeuran vuotuiskierron mukana loppui. Ajatuksena tuossa teoriassa on kai ollut, että tapahtui lopullinen yhteentörmäys etelän lisääntyvän väestön ja metsälappalaisten välillä. Saamelaisten nykyinen porotalous on alkanut vasta, kun villi peura hävisi.

En tiedä, onko 1600-luvulta sitten jotain kirjallisia lähteitä, joiden mukaan metsäpeuran häviäminen tai lappalaisten häviäminen olisi ajoitettu.

Pirkanmaalta on kattavia veroluetteloita ja muita asiakirjoja 1500-luvulta alkaen. Kaikki maat ovat olleet ensin eräomistajien omistuksessa ja sitten 1500-luvun lopulla ne siirtyivät uudistilojen haltuun. Lappalaisista ei käsittääkseni ole mainintoja, sillä lukemissani yleisteoksissa lappalaisista spekuloitaessa ei ole osattu sanoa mitään varmaa. Ehkei heitä silloin enää ollut, tai sitten olivat jotenkin asiakirjoilta näkymättömissä. Jos sinullakaan ei ole varmaa tietoa lappalaisten katoamisen ajankohdasta, niin asia on jätettävä auki.

Kytket oudosti metsäpeurat, porot ja lappalaiset. Porotaloutta on pohjoisessa, jossa on puolikesyjä tunturipeuroja eli poroja. Tunturipeura on sopeutunut tundralle, kun taas metsäalueelle sopeutunut sukulaislaji on metsäpeura. Pirkanmaalla ei käsittääkseni ole ollut koskaan tunturipeuroja, eikä siten myöskään poroja. Eikä kai tundralla metsäpeuroja. Porotalouden knowhow lienee levinnyt tundraa pitkin samojedien mukana Siperiasta, eikä liity metsäpeuroihin mitenkään. Jos Lapin saamelaisista osa harjoittaa porotaloutta (ja osa kalastaa), niin se ei tarkoita, että Pirkanmaan lappalaisilla olisi pitänyt olla mitään erityissuhdetta metsäpeuroihin saati tunturipeuroihin. Onpa jopa väitetty, että Kokemäenjoella lappalaiset olisivat olleet maanviljelijöitä.

JakomäenNeruda kirjoitti:
Pirkanmaalla ja muualla etelässä on sen verran paljon kansanperinneaineistoa, joka osoittaa konfliktin lappalaisten ja hämäläisten välillä, ettei ole syytä epäillä sellaisen olleen joskus tosiasia. Tottakai häviäminen tapahtui ennen kaikkea sulautumalla ja elinkeinon vaihdolla, mutta varmastikin hyvien erämaiden hallinnasta myös tapeltiin verisesti. Mielestäni 1600-luku vaikuttaa kuitenkin myöhäiseltä; esimerkiksi Vesilahden seudulla ehkä varhainen keskiaika sopisi paremmin joidenkin lappalaishahmojen elinajaksi.

Olen samaa mieltä, 1600-luku vaikuttaa arveluttavan myöhäiseltä. Konflikteja varmaan on ollut, mutta siitä on pitkä matka sukupuuttoon surmaamiseen, kuten aiemmin vihjasit. Erämaat on voitu vallata verisesti, mutta myös ostaa paloviinalla. Tai sitten lappalaiset ovat vaan todenneet, että tienaavat paremmin maatiloilla renkeinä kuin erämaissa kalastamalla, joten ovat vaihtaneet maisemaa.


06 Loka 2011 23:24
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1760
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Rahkonen selittää nimen kantasaamen asusta *tëmpël-kookë; alkuosa (> SaaP dappal) merkitsee kosken suvantoa, ja tällainen suvanto liittyy Tammerkoskeen, Tamperkoskeen (Kaustinen) ja Simpele(e)n koskeen (viimemainittu saattaa olla lainattu saamesta jo varhais/keskikantasuomeen, tai sitten se on substituoitu etymologisesti vanhojen vastineiden tavoin, ellei ole ikivanha vastine: *simpil > simmel : simpelen).

Eteläisen Suomen saamelaislainoissa tavataan myös r-johdinainesta saamelaisen *l:n tilalla: kantasaamen *loompël esiintyy etelässä sellaisissa nimiasuissa kuten Lumpero, kun taas myöhemmin Lapissa se on lainattu asussa lompolo.

Tampereen lähistöllä sijaitsee myös muita saamelaisperäisiä paikannimiä (Siitama, Sitinoja) ja saamelaisiin viittaavia nimiä (Lapinnimi).

Uskottavan tuntuinen selitys.

Miten suunnilleen lausutaan tuo outoja kirjaimia sisältävä *tëmpël-kookë?

l>r, onkohan se selitettävissä suomalaisen korvan l-r-muunnoksena, vai olisiko satahämäläisessä lapinmurteessa ollut siinä r:n tapainen äänne (vaikkapa englantilaisittain pärisemätön ärrä).

Siis onko Simpele tuon saman kantasanan johdannainen?

Koska tuo lainaus kantasaamesta suomeen olisi kenties tapahtunut - meinaan vaan että olivatko suomalaiset silloin vielä Peipsijärvellä vai jo kenties Pirkkalassa. Entä se Simpeleen lainaamisen ajankohta?

Suvanto on sikäli väljä selittäjä, että sellainen on kosken alapuolella melko tavallinen ilmestys. Karttahakukaan ei löydä yhtään Suvantokoskea. Tampereella suvantojoen nimenä on Ratina, ehkä sekin on sitten väännös lapinkielestä.

Sitinoja, entäs jos sen taustalla onkin sana City - Tamperehan on melkein sellainen. :)


07 Loka 2011 00:07
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7902
Viesti 
aikalainen kirjoitti:
Uskottavan tuntuinen selitys.

Miten suunnilleen lausutaan tuo outoja kirjaimia sisältävä *tëmpël-kookë?

Se on vähän näppäimistöystävällisempi muoto perinteisestä kirjoitusasusta *te̮mpe̮l-kōke̮ ; tässä siis ë merkitsee taka-e:tä (viron õ), joka neuvotaan ääntämään suunnilleen niin että kieli on u:n asennossa ja huulet e:n asennossa; hardcore-kokeilijoita suositellaan sanomaan u ja työntämään samalla kynä poikittain hampaiden väliin. :)

aikalainen kirjoitti:
l>r, onkohan se selitettävissä suomalaisen korvan l-r-muunnoksena, vai olisiko satahämäläisessä lapinmurteessa ollut siinä r:n tapainen äänne (vaikkapa englantilaisittain pärisemätön ärrä).

Vaikea sanoa. On saatettu hahmottaa l-johdos jotenkin vieraana, saamelaisena, ja korvattu se tutummalla r-johdoksella, tai sitten tuollainen yksitäryinen r voisi olla mahdollinen - sellainenhan Tampereella on nykyäänkin, eli kieli ei tremuloisi kolmea iskua ylähammasvallia vasten vaan vain yhden (espanjassa ja baskissa on molemmat, sekä yksitäryinen r että useampitäryinen rr). Tosin jälkimmäisen oletuksen tueksi kaivattaisiin esimerkkejä sanansisäisestä r:stä l:n paikalla - toistaiseksi kyse on aina johdinaineksesta, jolloin ensimmäinen selitys voi olla todennäköisempi.

aikalainen kirjoitti:
Siis onko Simpele tuon saman kantasanan johdannainen?

Simpele voisi periaatteessa olla suoraa perua jo suomalais-saamelaisen kielivaiheen (~ länsiuralin aluemurre) sanasta *timpel (saame sallisi myös lähtöasun *tümpel), jossa sitten itämerensuomessa olisi tapahtunut normaalit muutokset eli *ti > *ci > si ja astevaihtelu *mp > *mm umpitavun edellä. Lisäksi pitäisi olettaa että käyttöön olisi yleistynyt taivutusvartalo, siis Simpele eikä odotuksenmukainen Simmel. Juuri paikannimissä tällaista ilmiötä kuitenkin tavataan, koska ne esiintyvät yleisemmin paikallissijoissa (Simpeleellä, Simpeleeltä, Simpeleelle) kuin nominatiivissa (Simmel). Esimerkiksi kaupunkimme Lahti on saanut nimensä sanasta laksi 'lahti' eikä sanasta lahti 'teurastusakti' (vrt. lahdata, lahtipenkki); paikallissijojen taivutusvartalon laht- pohjalta (vrt. kaksi : kahtena) on sitten yleistetty uusi analoginen nominatiivimuoto Lahti.

Mutta jos tuollaista sanaa simmel 'laukama; suvanto koskessa' ei tavata suomen kielen murteista (Suomen murteiden sanakirja ei vielä ole S:ssä asti) saatikka muista itämerensuomalaisista kielistä, niin se lienee saamelainen laina: joko ikivanha, jopa ennen keskikantasuomea lainattu (kuten ilmeisesti "hämäläisen" esimuoto), tai sitten etymologisesti sopeutettu (tästä hankalasta ilmiöstä ks. Aikio http://cc.oulu.fi/~anaikio/etym_nativ_preprint.pdf).

aikalainen kirjoitti:
Koska tuo lainaus kantasaamesta suomeen olisi kenties tapahtunut - meinaan vaan että olivatko suomalaiset silloin vielä Peipsijärvellä vai jo kenties Pirkkalassa. Entä se Simpeleen lainaamisen ajankohta?

Tammerkosken kohdalla lainautuminen olisi myöhäinen, joskus ajanlaskun alun jälkeen, jolloin itämerensuomalaisia jo valui Hämeeseen. Simpele - sikäli kuin se ei esiinny sanana itämerensuomessa - olisi sitten jo varhaiskantasaamesta lainattu, lähes tuhat vuotta aikaisemmin. Simpele sijaitsee Etelä-Karjalassa lähellä kantasaamen ydinaluetta, mutta itämerensuomalaisten läsnäolo siellä niin varhain on todentamatta. Tosin varhaista itämerensuomea on puhuttu vielä paljon idempänäkin (http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Pven.html), joten tässä voisi olla kyseessä ensimmäinen aalto, jonka myöhemmin muinaiskarjala syrjäytti.

Usein paikannimissä kantasaamen *ë on korvattu suomen i:llä tai e:llä (http://mnytud.arts.klte.hu/onomural/kotetek/ou4/08aikio.pdf), mutta muutos *ë > a on voinut tapahtua jo Etelä-Suomessa, jolloin Tammerkoski edustaisi vielä myöhempää lainatasoa. Periaatteessa se voisi olla vaikka alle 1 000 vuotta vanha laina, jos hämeensaame ei olisi muuttunut aikojen saatossa.

aikalainen kirjoitti:
Suvanto on sikäli väljä selittäjä, että sellainen on kosken alapuolella melko tavallinen ilmestys. Karttahakukaan ei löydä yhtään Suvantokoskea. Tampereella suvantojoen nimenä on Ratina, ehkä sekin on sitten väännös lapinkielestä.

Tosi on, että varmaan monen kosken lähellä on suvanto. Mutta kuitenkin nämä Tammer- ja Tamper-nimet näyttävät liittyvän juuri koskialueisiin eikä niinkään patoihin. JakomäenNerudan mainitsema vesimylly sopisi kai Tammerkoskeen, mutta onko sellaisesta merkkejä Kaustisen Tamperkoskessa?

aikalainen kirjoitti:
Sitinoja, entäs jos sen taustalla onkin sana City - Tamperehan on melkein sellainen. :)

Erittäin nuori germaaninen lainanimi? :)


Suurporonhoidon muuten katsotaan Lapissa alkaneen keskiajalla lampaanhoidon mallin pohjalta; samojedeilla ei ole siihen osuutta, koska he saapuivat idästä Vienanmeren eteläpuolelle vasta 1500-luvulla. Perusteellinen teos aiheesta on J. Juhani Kortesalmen teos Poronhoidon synty ja kehitys Suomessa.


JakomäenNeruda kirjoitti:
Sinänsä tuo vaikuttaa todennäköiseltä mahdollisuudelta ottaen huomioon alueen monet saamelaisperäiset nimet. Mutta entä yhteys Satakunnan muihin -pere-loppuisiin nimiin, esim. Santapere (joka tosiaan sijaitsee hiekkavallin lähellä)?

Täytyy kaivella josko sukunimikirja tietäisi jotain näiden nimien iästä.


07 Loka 2011 03:16
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46
Viestit: 1764
Viesti 
Poroihin viittaavia paikannimiä löytyy myös Pirkanmaalta rannikolle päin mentäessä. Kullaalla on Palus-niminen kylä. Muistan joskus lukeneeni, että nimi liittyy poron elinalueeseen ja on saamelaista alkuperää. Valitettavasti en muista, mistä kyseisen asian olen lukenut, mutta ehkä paikannimikirja mainitsee nimen. Seutu on erittäin kivikkoista (muistaakseni aluetta nimitetään myöskin Pirunpelloksi) eikä sille kyllä muuta käyttöä voisi kuvitella kuin poron laiduntaminen. Pellon raivaus on siellä ollut mahdotonta ja luulisi lehmienkin katkoneen siellä koipensa. Kokemäeltä löytyy Porolanmaa.


07 Loka 2011 09:38
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Viestit: 407
Paikkakunta: Pori
Viesti 
putkonen kirjoitti:
Poroihin viittaavia paikannimiä löytyy myös Pirkanmaalta rannikolle päin mentäessä. Kullaalla on Palus-niminen kylä. Muistan joskus lukeneeni, että nimi liittyy poron elinalueeseen ja on saamelaista alkuperää.


Muistelen puolestani, että Virtaranta jossain teoksessaan (ehkä LYSMÄH) olettaa Palus-nimen kuuluvan kirjakielistettynä Padus. Orivedellähän on Padustaipale, ja jonkinlainen taipale se Kullaan Paluskin on, kahden järven välissä.

Kuitenkin muistelen vielä joskus nähneeni kopion vanhasta asiakirjasta, ehkä 1500-luvulta, jossa Palus esiintyy muodossa Palghus. Ellei Palghus ole kirjurietymologia, niin se kyllä viittaa paikan käyttöön palkimisalueena. Sitten tietysti voidaan kysyä, eikö Palghus voisi tarkoittaa myös kannasta eli taipaletta.

Mitä sitten tulee Rahkosen Tampere-etymologiaan, niin on myönnettävä, että kovin kiehtovalta se vaikuttaa. Hieno havainto.

_________________
Kalevanserkku


07 Loka 2011 15:29
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1760
Viesti 
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Uskottavan tuntuinen selitys.

Miten suunnilleen lausutaan tuo outoja kirjaimia sisältävä *tëmpël-kookë?

Se on vähän näppäimistöystävällisempi muoto perinteisestä kirjoitusasusta *te̮mpe̮l-kōke̮ ; tässä siis ë merkitsee taka-e:tä (viron õ), joka neuvotaan ääntämään suunnilleen niin että kieli on u:n asennossa ja huulet e:n asennossa; hardcore-kokeilijoita suositellaan sanomaan u ja työntämään samalla kynä poikittain hampaiden väliin. :)

Kielen u-asentoa en tunnista ja lattialle pudonnutta kynää en suuhuni laita, mutta uskoisin hahmottavani taka-een.

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
l>r, onkohan se selitettävissä suomalaisen korvan l-r-muunnoksena, vai olisiko satahämäläisessä lapinmurteessa ollut siinä r:n tapainen äänne (vaikkapa englantilaisittain pärisemätön ärrä).

Vaikea sanoa. On saatettu hahmottaa l-johdos jotenkin vieraana, saamelaisena, ja korvattu se tutummalla r-johdoksella, tai sitten tuollainen yksitäryinen r voisi olla mahdollinen - sellainenhan Tampereella on nykyäänkin, eli kieli ei tremuloisi kolmea iskua ylähammasvallia vasten vaan vain yhden (espanjassa ja baskissa on molemmat, sekä yksitäryinen r että useampitäryinen rr). Tosin jälkimmäisen oletuksen tueksi kaivattaisiin esimerkkejä sanansisäisestä r:stä l:n paikalla - toistaiseksi kyse on aina johdinaineksesta, jolloin ensimmäinen selitys voi olla todennäköisempi.

Olenkin joskus ihmetellyt, että hämäläinen ärrä kuulostaa niin pehmeältä, mutta tuo yksöispärähdys selittää sen. Hämeen muinainen kirjakieli-d:n vastinehan oli aiemmin ällän tapainen, mutta on muuntunut yksöisärräksi, joka taitaa lihasmotoriikaltaan olla likipitäen sama.

Sanan sisällä olen havainnut l-r -vaihtelua median kielessä sanoissa takertelee-takeltelee.

Espanjan ylipitkä-ärrä lienee sitten vastaava, kuin meillä vain sanan keskellä tavurajalla esiintyvä kaksois-ärrä (kuten sanassa 'ärrä').

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Siis onko Simpele tuon saman kantasanan johdannainen?

Simpele voisi periaatteessa olla suoraa perua jo suomalais-saamelaisen kielivaiheen (~ länsiuralin aluemurre) sanasta *timpel (saame sallisi myös lähtöasun *tümpel), jossa sitten itämerensuomessa olisi tapahtunut normaalit muutokset eli *ti > *ci > si ja astevaihtelu *mp > *mm umpitavun edellä. Lisäksi pitäisi olettaa että käyttöön olisi yleistynyt taivutusvartalo, siis Simpele eikä odotuksenmukainen Simmel. Juuri paikannimissä tällaista ilmiötä kuitenkin tavataan, koska ne esiintyvät yleisemmin paikallissijoissa (Simpeleellä, Simpeleeltä, Simpeleelle) kuin nominatiivissa (Simmel). Esimerkiksi kaupunkimme Lahti on saanut nimensä sanasta laksi 'lahti' eikä sanasta lahti 'teurastusakti' (vrt. lahdata, lahtipenkki); paikallissijojen taivutusvartalon laht- pohjalta (vrt. kaksi : kahtena) on sitten yleistetty uusi analoginen nominatiivimuoto Lahti.

Juu, ja oikeastaan sama saattaisi näkyä nimiparissa tammer-tampere. Jos vaikka ensin koski on liukunut nykyiseen muotoon tamper>tammer, ja sen genetiivi on antanut nimen seudulle, esim. tampereenkylä. (Taivutus, kuten tanner-tantereen.)

Jaska kirjoitti:
Mutta jos tuollaista sanaa simmel 'laukama; suvanto koskessa' ei tavata suomen kielen murteista (Suomen murteiden sanakirja ei vielä ole S:ssä asti) saatikka muista itämerensuomalaisista kielistä, niin se lienee saamelainen laina: joko ikivanha, jopa ennen keskikantasuomea lainattu (kuten ilmeisesti "hämäläisen" esimuoto), tai sitten etymologisesti sopeutettu (tästä hankalasta ilmiöstä ks. Aikio http://cc.oulu.fi/~anaikio/etym_nativ_preprint.pdf).

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Koska tuo lainaus kantasaamesta suomeen olisi kenties tapahtunut - meinaan vaan että olivatko suomalaiset silloin vielä Peipsijärvellä vai jo kenties Pirkkalassa. Entä se Simpeleen lainaamisen ajankohta?

Tammerkosken kohdalla lainautuminen olisi myöhäinen, joskus ajanlaskun alun jälkeen, jolloin itämerensuomalaisia jo valui Hämeeseen. Simpele - sikäli kuin se ei esiinny sanana itämerensuomessa - olisi sitten jo varhaiskantasaamesta lainattu, lähes tuhat vuotta aikaisemmin. Simpele sijaitsee Etelä-Karjalassa lähellä kantasaamen ydinaluetta, mutta itämerensuomalaisten läsnäolo siellä niin varhain on todentamatta. Tosin varhaista itämerensuomea on puhuttu vielä paljon idempänäkin (http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Pven.html), joten tässä voisi olla kyseessä ensimmäinen aalto, jonka myöhemmin muinaiskarjala syrjäytti.

Joskus aiemmin olen heittänyt kehiin sellaisen ajatuksen, että saamelaisten jälkeen osa eteläisestä Suomesta olisi voinut ensin varhaiskantasuomalaistua ja vasta sen jälkeen suomalaistua. Tällöin suomalaiset olisivat kutsuneet varhaiskantasuomen puhujia lappalaisiksi, eli kansantarinoiden lappalaiset tai ainakin osa heistä olisivatkin tätä väkeä. Istuisi ainakin tähän Simpeleen nimiselitykseen.

Jaska kirjoitti:
Usein paikannimissä kantasaamen *ë on korvattu suomen i:llä tai e:llä (http://mnytud.arts.klte.hu/onomural/kotetek/ou4/08aikio.pdf), mutta muutos *ë > a on voinut tapahtua jo Etelä-Suomessa, jolloin Tammerkoski edustaisi vielä myöhempää lainatasoa. Periaatteessa se voisi olla vaikka alle 1 000 vuotta vanha laina, jos hämeensaame ei olisi muuttunut aikojen saatossa.

aikalainen kirjoitti:
Suvanto on sikäli väljä selittäjä, että sellainen on kosken alapuolella melko tavallinen ilmestys. Karttahakukaan ei löydä yhtään Suvantokoskea. Tampereella suvantojoen nimenä on Ratina, ehkä sekin on sitten väännös lapinkielestä.

Tosi on, että varmaan monen kosken lähellä on suvanto. Mutta kuitenkin nämä Tammer- ja Tamper-nimet näyttävät liittyvän juuri koskialueisiin eikä niinkään patoihin. JakomäenNerudan mainitsema vesimylly sopisi kai Tammerkoskeen, mutta onko sellaisesta merkkejä Kaustisen Tamperkoskessa?

En itsekään usko, että joskus muinaisina vuosisatoina noin suureen koskeen olisi erityisempiä patoja rakenneltu. Siksi olen aina vierastanut sitä damper-selitystä.

Vielä kuitenkin häiritsee se, että hurjalle koskelle olisivat lappalaiset antaneet noin säyseän nimen, kuin Suvantokoski. Varsinkin kun suvanto ei kosken yhteydessä edes ole mikään erikoinen juttu. Mutta tuonkin saa selitettyä.

Voisi nimittäin olla, että lapin te̮mpe̮l olisi viitannut vain kosken alapuoliseen suvantoon, jolloin kosken nimi olisi voinut olla jotain muuta. Tämä on mahdollista, jos suvanto on ollut nimeämisen kannalta hyvin merkittävä paikka. Sitä se voisi olla, jos virran kalastus olisi keskittynyt juuri sinne, ja jos se puolestaan olisi ohjannut lappalaisten talvikylän paikan juuri sinne. Talvikylähän suurten järvien välisessä soramaastossa kaiketi olisi muutenkin ollut ja mieluiten juuri etelärannalla. Kylä olisi kutsunut itseään lapinkielellä Suvannonkyläksi.

Kokemäenjoen suunnasta Suvannonkylään tulleet suomalaiset olisivat omaksuneet lapinkylän nimen muodossa Tamper tai Tammer. Vasta siitä olisi johdettu läheisen kosken nimi. (Tämä siis vain villinä spekulaationa.)

Jaska kirjoitti:
Suurporonhoidon muuten katsotaan Lapissa alkaneen keskiajalla lampaanhoidon mallin pohjalta; samojedeilla ei ole siihen osuutta, koska he saapuivat idästä Vienanmeren eteläpuolelle vasta 1500-luvulla. Perusteellinen teos aiheesta on J. Juhani Kortesalmen teos Poronhoidon synty ja kehitys Suomessa.

Hmm. Kirjaa en ole lukenut, joten en voi sen perusteluja kumotakaan. Wikipedia (joka kai joskus osuu oikeaankin) väittää että tuolloin tosiaan alkoi suurporonhoito, mutta pienimuotoinen poronhoito olisi alkanut jo rautakaudella.

Joka tapauksessa, poronhoitoa tietääkseni harjoittivat myös samojedit tundralla aina Uralin tuolle puolelle saakka. En jaksa uskoa, että elinkeino olisi joka kolkalla kehitetty itsenäisesti ja suunnilleen samanaikaisesti. Kyllä sillä varmaankin on yksi yhteinen alkupiste, josta tietotaito on levinnyt nopeasti koko tunturipeuran elinalueelle. Sinänsä uskottavaa, että innovaation sytykkeenä olisi ollut lampaanhoito.

Kun huomioidaan, että saamelaisen tunturipeuratalouden sanastossa on lainoja samojedistä (näin muistelen joskus lukeneeni), niin se ainakin vihjaa, että tietotaidon leviämisen suunta olisi ollut samojedeiltä saamelaisille.


07 Loka 2011 22:33
Profiili
Viesti 
Minun lappalais- ja metsäpeuratietoni ovat peräisin näiltä sivuilta/sivustoilta:
http://www.narva.sci.fi/historia/arkist ... nkanto.htm
http://www.hiitola-foorumi.net/v3/viewt ... 9&start=30

Ekalla sivulla on vielä jatkuvuusteoria voimissaan, mutta mielestäni uusi käsitys vieläpä vahvistaa lappalaisten asemaan etelässä hyvinkin myöhään. Sivulla luetellut nimet vaikuttavat saamelaisperäisiltä, vaikka en mitään kielitieteestä ymmärräkään.

Etelän lappalaiset siis olisivat alun perin vaeltaneet metsäpeuran mukana. Poro eli kesypeura ja sen tarhaus on varsin myöhäinen ilmiö, eikä tästä ole tietääkseni epäselvyyttä.

Varmastikaan Ruotsissa 1500-luvulla virallisia asiakirjoja tehneet eivät tunnustaneet lappalaisten oikeutta erämaihin. Sikäli maininnat lappalaisista löytyisivät todennäköisemmin vaikkapa oikeuden pöytäkirjoista. Mutta kuten sanottu, en edes odota, että heitä olisi ollut etelässä erillisenä kansana enää 1500-luvulla.


07 Loka 2011 23:18
Viesti 
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Suvanto on sikäli väljä selittäjä, että sellainen on kosken alapuolella melko tavallinen ilmestys. Karttahakukaan ei löydä yhtään Suvantokoskea. Tampereella suvantojoen nimenä on Ratina, ehkä sekin on sitten väännös lapinkielestä.

Tosi on, että varmaan monen kosken lähellä on suvanto. Mutta kuitenkin nämä Tammer- ja Tamper-nimet näyttävät liittyvän juuri koskialueisiin eikä niinkään patoihin. JakomäenNerudan mainitsema vesimylly sopisi kai Tammerkoskeen, mutta onko sellaisesta merkkejä Kaustisen Tamperkoskessa?


Tuskin tuolla on ollut myllyä, sillä kartassa se on edelleen korpea. Sen sijaan suvanto pistää silmään ilmakuvissa. Lähistöllä on Sadinkangas, Loukaskangas (saamelaisnimiä?) - ja Myllymäen Loukaskangas.


07 Loka 2011 23:43
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti 
JakomäenNeruda kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Suvanto on sikäli väljä selittäjä, että sellainen on kosken alapuolella melko tavallinen ilmestys. Karttahakukaan ei löydä yhtään Suvantokoskea. Tampereella suvantojoen nimenä on Ratina, ehkä sekin on sitten väännös lapinkielestä.

Tosi on, että varmaan monen kosken lähellä on suvanto. Mutta kuitenkin nämä Tammer- ja Tamper-nimet näyttävät liittyvän juuri koskialueisiin eikä niinkään patoihin. JakomäenNerudan mainitsema vesimylly sopisi kai Tammerkoskeen, mutta onko sellaisesta merkkejä Kaustisen Tamperkoskessa?


Tuskin tuolla on ollut myllyä, sillä kartassa se on edelleen korpea. Sen sijaan suvanto pistää silmään ilmakuvissa. Lähistöllä on Sadinkangas, Loukaskangas (saamelaisnimiä?) - ja Myllymäen Loukaskangas.


Mistä tuon johtopäätöksen "edelleen korpea" vedit? Onko se perustellumpaa kuin "jälleen korpea"? Moni mylly- ja muu pato on jäänyt käytöstä pois.


07 Loka 2011 23:55
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 645
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Poroista olen tässä mietiskellyt, että onko muinaisista poroista löytynyt sellaisia jäännöksiä tai kirjallisia tietoja, jotka kertoisivat poron olleen aina nykyinen tunturipeura? Onhan hyvin mahdollista, että villistä metsäpeurasta olisi etelämpänä puolikesytetty ja korvamerkitty ensimmäiset eläimet, joita olisi alettu kutsua poroiksi. Vasta lappalaisasutuksen siirryttyä tunturimaastoon, tai/ja metsäpeurakannan ehdyttyä olisi siirrytty tuntureilla paremmin selviäviin tunturipeuroihin. Ehkä voi olettaa, että niinkin kaukana toisistaan olevilla alueilla, mitä tässä keskustelussa on ollut esillä, poro on saattanut olla eri peuralajikin. Tunturipeurat eli porot, ja metsäpeurat ovat niin läheistä sukua, että voivat risteytyä keskenään. Erityisesti se on tullut esille eteläisillä poronhoitoalueilla, kun ovat siellä pelänneet, että metsäpeura tulisi liian lähelle heidän porojaan risteyttämän ja heikentämään. Sitä en tiedä, voivatko ne risteymät saada jälkeläisiä, mutta ilmeisesti voivat, tuskin muuten kovin pahoin tarvitsisi pelätä risteytymän vaaroja, kelpaisivathan ne ainakin teuraiksi.

Muuta en tällä pohdiskelulla aja takaa, kuin että "porojen" hoitoa on saattanut olla sielläkin, missä ehkä ei ole koskaan ollut nykyisen kaltaisia, tuntureilla hyvin selviäviä poroja. Se taas voisi selvittää porosanastoiset paikkojen nimet ilman, että tarvitsisi pohtia, onko niillä seuduilla joskus ollut poroja ja poronhoitoa. En edes tiedä, millä perusteilla poro selviää paremmin tuntureilla, ja olisiko se selvinnyt yhtä hyvin eteläisissä metsissä. Jos on olemassa sitovia, erot paljastavia löytöjä, tai varmistavia kirjallisia tietoja, voi tämä pohdiskeluni olla harhaa. Halusin tämän silti tähän heittää, sillä jopa kirjallisissa tiedoissa voi olla mukana enemmän kirjoittajan mielipiteitä, kuin luonnontieteellistä faktaa. Mahdolliset luulöydöt, ja niistä tehdyt havainnot, lukien mukaan perintötekijätestit, ovat ilmeisesti siinäkin luotettavimpia lähteitä.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


08 Loka 2011 05:22
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1760
Viesti 
JakomäenNeruda kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Suvanto on sikäli väljä selittäjä, että sellainen on kosken alapuolella melko tavallinen ilmestys. Karttahakukaan ei löydä yhtään Suvantokoskea. Tampereella suvantojoen nimenä on Ratina, ehkä sekin on sitten väännös lapinkielestä.

Tosi on, että varmaan monen kosken lähellä on suvanto. Mutta kuitenkin nämä Tammer- ja Tamper-nimet näyttävät liittyvän juuri koskialueisiin eikä niinkään patoihin. JakomäenNerudan mainitsema vesimylly sopisi kai Tammerkoskeen, mutta onko sellaisesta merkkejä Kaustisen Tamperkoskessa?

Tuskin tuolla on ollut myllyä, sillä kartassa se on edelleen korpea. Sen sijaan suvanto pistää silmään ilmakuvissa. Lähistöllä on Sadinkangas, Loukaskangas (saamelaisnimiä?) - ja Myllymäen Loukaskangas.

Kaustisen Tamperkoski:
Karttakuvassaei näy minkäänlaista suvantoa. Lähellä on Lohipadonräme - jonka nimessä on siis sana pato. Viiden kilometrin etäisyydellä on ruotsinvaikutteisia paikannimiä (Timmerpakka, Österharju, Neverbacka). Joten tämän nimen taustalla sopisi hyvinkin olemaan patoa merkitsevä germaanisperäinen damper - tässä tapauksessa merkityksessä kalapato.

Kuvia kalapadoista 1 (Kuvat saa kilkattua isommiksikin.)
Kuvia kalapadoista 2.


08 Loka 2011 07:11
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7902
Viesti 
Taavetti kirjoitti:
Poroista olen tässä mietiskellyt, että onko muinaisista poroista löytynyt sellaisia jäännöksiä tai kirjallisia tietoja, jotka kertoisivat poron olleen aina nykyinen tunturipeura? Onhan hyvin mahdollista, että villistä metsäpeurasta olisi etelämpänä puolikesytetty ja korvamerkitty ensimmäiset eläimet, joita olisi alettu kutsua poroiksi. Vasta lappalaisasutuksen siirryttyä tunturimaastoon, tai/ja metsäpeurakannan ehdyttyä olisi siirrytty tuntureilla paremmin selviäviin tunturipeuroihin.

Aivan! Poro-sana sinänsä on vanha, sanalla on ainakin suomalais-permiläinen levikki, ja Jorma Koivulehto on äskettäin esittänyt sille arjalaisen etymologian:
http://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_koivulehto.pdf

Sana voi periaatteessa olla lainasana itämerensuomessa, koska alkuperäistä suhuäännettä *č vastaa r eikä odotuksenmukainen *t. Samanlainen omituinen suhde on myös sanassa ori. Vaikka sana olisikin itämerensuomessa vanha, se ei vielä viittaa poronhoitoon vaan joko houkutus- tai vetoeläimeksi kesytettyyn peuraan.

Aikalainen kirjoitti:
Juu, ja oikeastaan sama saattaisi näkyä nimiparissa tammer-tampere. Jos vaikka ensin koski on liukunut nykyiseen muotoon tamper>tammer, ja sen genetiivi on antanut nimen seudulle, esim. tampereenkylä. (Taivutus, kuten tanner-tantereen.)

Joo, näin se varmaan on mennyt.

Aikalainen kirjoitti:
Joskus aiemmin olen heittänyt kehiin sellaisen ajatuksen, että saamelaisten jälkeen osa eteläisestä Suomesta olisi voinut ensin varhaiskantasuomalaistua ja vasta sen jälkeen suomalaistua. Tällöin suomalaiset olisivat kutsuneet varhaiskantasuomen puhujia lappalaisiksi, eli kansantarinoiden lappalaiset tai ainakin osa heistä olisivatkin tätä väkeä. Istuisi ainakin tähän Simpeleen nimiselitykseen.

Ongelmana on aikataso: heti myöhäiskantasaamen jälkeen alkoi jo myöhäiskantasuomenkin kausi:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf

Mutta periaatteessa voisi olla mahdollista että Suomessa säilyi myöhäisiin aikoihin jokin vanhakantainen länsiuralilainen kieli, joka ei osallistunut kantasaamelaisiin eikä kantasuomalaisiin äänteenmuutoksiin. Toistaiseksi vain ei ole riittävää tarvetta tällaisen olettamiselle, sikäli kuin etymologinen nativisaatio tai yhteinen perintö voivat selittää Simpele-tyyppiset nimet.

Aikalainen kirjoitti:
Vielä kuitenkin häiritsee se, että hurjalle koskelle olisivat lappalaiset antaneet noin säyseän nimen, kuin Suvantokoski. Varsinkin kun suvanto ei kosken yhteydessä edes ole mikään erikoinen juttu. Mutta tuonkin saa selitettyä.

Voisi nimittäin olla, että lapin te̮mpe̮l olisi viitannut vain kosken alapuoliseen suvantoon, jolloin kosken nimi olisi voinut olla jotain muuta. Tämä on mahdollista, jos suvanto on ollut nimeämisen kannalta hyvin merkittävä paikka. Sitä se voisi olla, jos virran kalastus olisi keskittynyt juuri sinne, ja jos se puolestaan olisi ohjannut lappalaisten talvikylän paikan juuri sinne. Talvikylähän suurten järvien välisessä soramaastossa kaiketi olisi muutenkin ollut ja mieluiten juuri etelärannalla. Kylä olisi kutsunut itseään lapinkielellä Suvannonkyläksi.

Kokemäenjoen suunnasta Suvannonkylään tulleet suomalaiset olisivat omaksuneet lapinkylän nimen muodossa Tamper tai Tammer. Vasta siitä olisi johdettu läheisen kosken nimi. (Tämä siis vain villinä spekulaationa.)

Tuo vaikuttaa hyvin mahdolliselta. Historiallisistakin lähteistä tiedetään nimien vaellelleen ja levinneen läheisissä maastonkohteissa, syrjäyttäen alkuperäisempiä nimiä.

Aikalainen kirjoitti:
Kun huomioidaan, että saamelaisen tunturipeuratalouden sanastossa on lainoja samojedistä (näin muistelen joskus lukeneeni), niin se ainakin vihjaa, että tietotaidon leviämisen suunta olisi ollut samojedeiltä saamelaisille.

Ei tällaisia ainakaan tuossa kirjassa ollut; korkeintaan Kuolan saamelaisilla voi olla jotain hyvin nuoria nenetsilainoja, mutta silloin puhutaan siis viimeisten 200 vuoden aikana lainatuista sanoista.


08 Loka 2011 17:09
Profiili WWW
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 96 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia