Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 24 Syys 2020 08:54



Vastaa viestiin  [ 943 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 44, 45, 46, 47, 48  Seuraava
 Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviäminen 
Kirjoittaja Viesti
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen

Liittynyt: 28 Helmi 2017 00:56
Viestit: 213
Paikkakunta: Vakka-Suomi
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Sigfrid kirjoitti:
Luulen kuitenkin, tästä huolimatta, että tämä foorumi on tekee kuolemaa.

Eikä kun Suomen germaanit teki kuolemaa. Kuvassa Eetran lähistöllä kohoava Ilveskallio.

Kuva


12 Huhti 2017 15:15
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 2018
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Pystynen kirjoitti:
...

Todella hyvää pyörittelyä suomengermaanista!

Onko muuten pakko olettaa suomengermaani Suomeen, vai voiko edes teoriassa sijaita jossain Imsulandian lähellä ... eli miten lainat ajoittuvat, olisiko ne otettu jo alkukodissaan majailevaan kanta-imsuun vai vasta myöhempään suomi-imsuun?

Pystynen kirjoitti:
Jaa, muistuukin mieleen, että aikaisemmin foorumilla on myös heitelty jotain sellaisia spekulaatioita, että V-Suomessa olisi ollut rinnan sekä arkaaisempaa että uudempaa kielimuotoa puhuvia germaaneita, jolloin voitaisiin Aura ja Eura ajoittaa suunnilleen samanaikaisiksi. (Ei tietenkään ole mahdotonta, mutta taivun nykyään vahvemmin samalle kannalle Jaskan kanssa, että nämä selittyvät parhaiten juuri eri-ikäisinä lainoina, ennen ja jälkeen luoteisgermaanisen kauden.)

Tähän euran ja auran tuplagermaaniin oli useampiakin variaatioita. Tässä muutama. (1) Rinnakkain kaksi germaanialuetta. Uusi meren takainen äännemuutos levisi murrerajojen ja saariston yli Aurajoelle. Se joko pysähtyi jokilaaksojen väliseen murrerajaan (tai kielirajaan, jos välissä oli vaikka saamen kieltä), tai sitten se vaan ei ehtinyt leviämään kauemmas pohjoiseen ennen imsujen tuloa. (2) Eurajoella eli vanhoillis-germaaneita ja Aurajoen kielitilanne oli yhdentekevää. Sitten tuli germaanien uusi väestöaalto meren takaa ja toi mukanaan uudistuneen kielimuodon saaristoon ja Aurajoelle. Väestö ei levinnyt Eurajoelle, joko muista syistä tai siksi että se ei ehtinyt sinne ennen imsujen tuloa. (3) Eurangermaani katosi varhain. Joen nimi pakastui joko sen syrjäyttäneeseen kieleen (mikä lieneekään) tai vaihtoehtoisesti Imsulandiassa asuneiden merenkulkijoiden tietoisuuteen. Aurajoelle tuli sitten aikanaan saariston kautta uudempaa murretta puhuvaa germaaniväkeä.

Tämän lisäksihän on kokonaan eurangermaanittomia selityksiä lähtien Vahtolan mainitsemasta rautakautisesta etunimestä Eura. En ole tässä arvioimassa näiden vaihtoehtojen todennäköisyyksiä, haluan vain laventaa spekulointien perspektiiviä.


17 Huhti 2017 13:02
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 2018
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Pystynen kirjoitti:
Tällaistakin tunnetusti tapahtuu, esim. vaikka nimi Loimaa, keskiajalla Lodhma, jonka kantasuomalainen originaali *lotma 'laakso' on säilynyt vain alueella itäsuomi–lyydi.

Loimaa on Loimijoen varrella. Kumpi sitten onkaan originaali ja kumpi johdos, Loimi vai Loimaa. Jos joki on alkuperäinen, niin lähtösanaksi pitäisi väännellä lotma/lotmi. Saattaa toimia niinkin päin. Kartalta katsoen joki virtaa tasaisten peltoaukeiden keskellä, eikä laaksossa.


17 Huhti 2017 13:31
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6534
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
aikalainen kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
...

Todella hyvää pyörittelyä suomengermaanista!

Onko muuten pakko olettaa suomengermaani Suomeen, vai voiko edes teoriassa sijaita jossain Imsulandian lähellä ... eli miten lainat ajoittuvat, olisiko ne otettu jo alkukodissaan majailevaan kanta-imsuun vai vasta myöhempään suomi-imsuun?





Miksi tämä nykyinen Suomi on näin tärkeä tässä yhteydessä, kun sitä ei ollut tuohon aikaan edes olemassa? En vaan ymmärrä.


Viimeksi muokannut Sigfrid päivämäärä 17 Huhti 2017 22:26, muokattu yhteensä 1 kerran



17 Huhti 2017 15:01
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6197
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
aikalainen kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
Tällaistakin tunnetusti tapahtuu, esim. vaikka nimi Loimaa, keskiajalla Lodhma, jonka kantasuomalainen originaali *lotma 'laakso' on säilynyt vain alueella itäsuomi–lyydi.

Loimaa on Loimijoen varrella. Kumpi sitten onkaan originaali ja kumpi johdos, Loimi vai Loimaa. Jos joki on alkuperäinen, niin lähtösanaksi pitäisi väännellä lotma/lotmi. Saattaa toimia niinkin päin. Kartalta katsoen joki virtaa tasaisten peltoaukeiden keskellä, eikä laaksossa.

Joen törmät ovat kartan mukaan aika korkeat, korkeuskäyrien pohjalta ja esim. juuri Loimaan kohdalla. Itse jokiuoma olisi siis ehkä ko. lotma, vrt. Olhava < ?*alho-, joka on vastaavasti ja tässä tapauksessa paikoin hyvin korkeatörmäinen joki.


17 Huhti 2017 22:10
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 2018
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
Tällaistakin tunnetusti tapahtuu, esim. vaikka nimi Loimaa, keskiajalla Lodhma, jonka kantasuomalainen originaali *lotma 'laakso' on säilynyt vain alueella itäsuomi–lyydi.

Loimaa on Loimijoen varrella. Kumpi sitten onkaan originaali ja kumpi johdos, Loimi vai Loimaa. Jos joki on alkuperäinen, niin lähtösanaksi pitäisi väännellä lotma/lotmi. Saattaa toimia niinkin päin. Kartalta katsoen joki virtaa tasaisten peltoaukeiden keskellä, eikä laaksossa.
Joen törmät ovat kartan mukaan aika korkeat, korkeuskäyrien pohjalta ja esim. juuri Loimaan kohdalla. Itse jokiuoma olisi siis ehkä ko. lotma, vrt. Olhava < ?*alho-, joka on vastaavasti ja tässä tapauksessa paikoin hyvin korkeatörmäinen joki.

Tulkitsemme käyriä eri tavoin. Loimaan kohdalla ei ole yhtä tasaista kuin muualla, mutta korkeuskäyrät eivät silti mielestäni osoita erityisempää laaksoa. Edes joen uoma törmineen ei ole niiden perusteella mitenkään poikkeava normaaliin uomaan nähden. Kävin myös Loimaan kolmelta sillalta katsomassa jokea, eikä yhdessäkään näkynyt mitään tavanomaisesta poikkeavaa. Niin, se käynti oli virtuaalinen, Google Mapsin ukkelin silmin katseltuna, joten voit itsekin käydä tekemässä oman arviosi.

Koitanpas, toimisiko tämä linkki.


17 Huhti 2017 23:33
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6197
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
aikalainen kirjoitti:
Tulkitsemme käyriä eri tavoin. Loimaan kohdalla ei ole yhtä tasaista kuin muualla, mutta korkeuskäyrät eivät silti mielestäni osoita erityisempää laaksoa. Edes joen uoma törmineen ei ole niiden perusteella mitenkään poikkeava normaaliin uomaan nähden. Kävin myös Loimaan kolmelta sillalta katsomassa jokea, eikä yhdessäkään näkynyt mitään tavanomaisesta poikkeavaa. Niin, se käynti oli virtuaalinen, Google Mapsin ukkelin silmin katseltuna, joten voit itsekin käydä tekemässä oman arviosi.

Koitanpas, toimisiko tämä linkki.

No joo, ei tuo ihan Olhavaa vastaa, mutta ehkä kyse on suhteellisesta alhosta? Loimaan seutuhan on kai muuten hyvin tasaista, pienempikin rantatörmä on siis ehkä iso asia.


18 Huhti 2017 00:34
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 09 Helmi 2012 22:11
Viestit: 465
Paikkakunta: Kymenlaakso
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
aikalainen kirjoitti:
Tulkitsemme käyriä eri tavoin. Loimaan kohdalla ei ole yhtä tasaista kuin muualla, mutta korkeuskäyrät eivät silti mielestäni osoita erityisempää laaksoa. Edes joen uoma törmineen ei ole niiden perusteella mitenkään poikkeava normaaliin uomaan nähden. Kävin myös Loimaan kolmelta sillalta katsomassa jokea, eikä yhdessäkään näkynyt mitään tavanomaisesta poikkeavaa. Niin, se käynti oli virtuaalinen, Google Mapsin ukkelin silmin katseltuna, joten voit itsekin käydä tekemässä oman arviosi.


Entäpä aikajänne suhteessa rannansiirtymään? Korkeus lienee kuitenkin sadan metrin luokkaa niillä main, eli joki olisi syntynyt jo mesoliittisella kaudella?


18 Huhti 2017 07:47
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 10 Joulu 2013 22:05
Viestit: 333
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
aikalainen kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
Tällaistakin tunnetusti tapahtuu, esim. vaikka nimi Loimaa, keskiajalla Lodhma, jonka kantasuomalainen originaali *lotma 'laakso' on säilynyt vain alueella itäsuomi–lyydi.

Loimaa on Loimijoen varrella. Kumpi sitten onkaan originaali ja kumpi johdos, Loimi vai Loimaa. Jos joki on alkuperäinen, niin lähtösanaksi pitäisi väännellä lotma/lotmi. Saattaa toimia niinkin päin. Kartalta katsoen joki virtaa tasaisten peltoaukeiden keskellä, eikä laaksossa.



Loimijoki johtaa Loimon hallintopitäjään, kts sivu 9

http://www.lounaisluonto.net/julkaisut/LHL/LHL1.pdf

joka on luultavasti ollut olemassa ennen Loimaata.


18 Huhti 2017 10:31
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6197
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Arxhgos kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
Tällaistakin tunnetusti tapahtuu, esim. vaikka nimi Loimaa, keskiajalla Lodhma, jonka kantasuomalainen originaali *lotma 'laakso' on säilynyt vain alueella itäsuomi–lyydi.

Loimaa on Loimijoen varrella. Kumpi sitten onkaan originaali ja kumpi johdos, Loimi vai Loimaa. Jos joki on alkuperäinen, niin lähtösanaksi pitäisi väännellä lotma/lotmi. Saattaa toimia niinkin päin. Kartalta katsoen joki virtaa tasaisten peltoaukeiden keskellä, eikä laaksossa.



Loimijoki johtaa Loimon hallintopitäjään, kts sivu 9

http://www.lounaisluonto.net/julkaisut/LHL/LHL1.pdf

joka on luultavasti ollut olemassa ennen Loimaata.

Hyvä huomio. Loimon laakso, jos nimi liittyy *lotmaan, olisi siis ollut jossain Pyhäjärven pohjoispuolella?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Loimo


18 Huhti 2017 19:49
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56
Viestit: 491
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Arxhgos kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Loimaa on Loimijoen varrella. Kumpi sitten onkaan originaali ja kumpi johdos, Loimi vai Loimaa. Jos joki on alkuperäinen, niin lähtösanaksi pitäisi väännellä lotma/lotmi. Saattaa toimia niinkin päin. Kartalta katsoen joki virtaa tasaisten peltoaukeiden keskellä, eikä laaksossa.



Loimijoki johtaa Loimon hallintopitäjään, kts sivu 9

http://www.lounaisluonto.net/julkaisut/LHL/LHL1.pdf

joka on luultavasti ollut olemassa ennen Loimaata.

Hyvä huomio. Loimon laakso, jos nimi liittyy *lotmaan, olisi siis ollut jossain Pyhäjärven pohjoispuolella?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Loimo

Wikipedian mukaan Loimo ja Somero olivat rinnakkaisia käsitteitä. Somer- alkuiset on käsitelty ja tässätapauksessa liittyivät siis maastoon. Siten olisi rinnasteisesti järkevää olettaa naapurihallintoalueen olevan nimetty vastaavalla tavalla, varsinkin kun Somero kuului Loimoon aiemmin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Loimo

_________________
yli 96 prosenttisesti Suomesta, vajaat 4 prosenttia Kauko-idästä


18 Huhti 2017 20:54
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 2018
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Arxhgos kirjoitti:
Loimijoki johtaa Loimon hallintopitäjään, kts sivu 9
http://www.lounaisluonto.net/julkaisut/LHL/LHL1.pdf
joka on luultavasti ollut olemassa ennen Loimaata.
Hyvä huomio. Loimon laakso, jos nimi liittyy *lotmaan, olisi siis ollut jossain Pyhäjärven pohjoispuolella?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Loimo

Nimi saattaisi liittyä tähän: Loimonen.

Wiki:ssä mainitaan pitäjä Loimo, jonka nimeksi muutettiin Porras, ja kerrotaan että edellisen aikaan keskus oli Pyhäjärven pohjoispuolella ja sitten Härkätien varressa Portaassa. Paikka nimeltään Porras sijaitsee 10 km Loimosesta etelään.


18 Huhti 2017 22:42
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 2018
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Tulkitsemme käyriä eri tavoin. Loimaan kohdalla ei ole yhtä tasaista kuin muualla, mutta korkeuskäyrät eivät silti mielestäni osoita erityisempää laaksoa. Edes joen uoma törmineen ei ole niiden perusteella mitenkään poikkeava normaaliin uomaan nähden. Kävin myös Loimaan kolmelta sillalta katsomassa jokea, eikä yhdessäkään näkynyt mitään tavanomaisesta poikkeavaa. Niin, se käynti oli virtuaalinen, Google Mapsin ukkelin silmin katseltuna, joten voit itsekin käydä tekemässä oman arviosi.

Koitanpas, toimisiko tämä linkki.
No joo, ei tuo ihan Olhavaa vastaa, mutta ehkä kyse on suhteellisesta alhosta? Loimaan seutuhan on kai muuten hyvin tasaista, pienempikin rantatörmä on siis ehkä iso asia.

Kaikki on suhteellista. Voitaneen kuitenkin todeta, että maaston muodoista ei ole loytynyt mitään sellaista, joka antaisi lisäpisteytystä lotma-selitykselle.

wejoja kirjoitti:
Entäpä aikajänne suhteessa rannansiirtymään? Korkeus lienee kuitenkin sadan metrin luokkaa niillä main, eli joki olisi syntynyt jo mesoliittisella kaudella?

Loimaan kohdalla joen pinnan korkeus näkyy olevan vajaat 80 m. Mutta mitä varsinaisesti ajat takaa?


18 Huhti 2017 22:47
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 2018
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
vrt. Olhava < ?*alho-, joka on vastaavasti ja tässä tapauksessa paikoin hyvin korkeatörmäinen joki.

Ainakin tällä kohtaa Olhavanjoki on melkoisessa notkossa. Korkeus käy ilmi, kun vertaa vastarannan puihin ja lähirannan veneeseen.

Onko tuo alho-selitys kuinkakin tukevalla pohjalla? Paikannimihaku löytää Olhava-nimistöä myös Suomesta.


18 Huhti 2017 22:56
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 09 Helmi 2012 22:11
Viestit: 465
Paikkakunta: Kymenlaakso
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
aikalainen kirjoitti:

wejoja kirjoitti:
Entäpä aikajänne suhteessa rannansiirtymään? Korkeus lienee kuitenkin sadan metrin luokkaa niillä main, eli joki olisi syntynyt jo mesoliittisella kaudella?

Loimaan kohdalla joen pinnan korkeus näkyy olevan vajaat 80 m. Mutta mitä varsinaisesti ajat takaa?


En näemmä pysy vauhdissa mukana, sillä olin vielä Eurajoella pohtimassa rantaviivaa eri aikakausina.


19 Huhti 2017 00:02
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6197
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
aikalainen kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
vrt. Olhava < ?*alho-, joka on vastaavasti ja tässä tapauksessa paikoin hyvin korkeatörmäinen joki.

Ainakin tällä kohtaa Olhavanjoki on melkoisessa notkossa. Korkeus käy ilmi, kun vertaa vastarannan puihin ja lähirannan veneeseen.

Onko tuo alho-selitys kuinkakin tukevalla pohjalla? Paikannimihaku löytää Olhava-nimistöä myös Suomesta.

Muitakin selityksiä on esitetty, tämä ?*alho- taitaa olla Mikkolan esittämä 1900-luvun alussa. Olisiko nimessä ehkä näkyvissä merjalaistyyppistä a>o-vaihtelua, Suomen nimet voisivat ehkä olla siirtonimiä?

Kiipesin muuten tuolle kuvauspaikkana käytetylle Olegin kurgaanille pari päivää sitten. Laatokanlinna on siitä noin puoli kilometriä etelään. Joki kuitenkin myös ihan oikeasti virtaa syvässä uomassa, vasta Ilmajärven luona rantavalli madaltuu.


19 Huhti 2017 00:14
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 2018
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Onko tuo alho-selitys kuinkakin tukevalla pohjalla? Paikannimihaku löytää Olhava-nimistöä myös Suomesta.
Muitakin selityksiä on esitetty, tämä ?*alho- taitaa olla Mikkolan esittämä 1900-luvun alussa. Olisiko nimessä ehkä näkyvissä merjalaistyyppistä a>o-vaihtelua, Suomen nimet voisivat ehkä olla siirtonimiä?
---
Joki kuitenkin myös ihan oikeasti virtaa syvässä uomassa, vasta Ilmajärven luona rantavalli madaltuu.

Vastaavasti Ilmajärvi tai Ilmen kuulostaa saamelaistyyppiseltä ylä/ylimmäinen-sanalta. Kuten Ilomantsi tai Ilmeenjoki (Karjalassa). Olisikohan tuo sitten saamea tai jotain muuta uralilaista kieltä.

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Kiipesin muuten tuolle kuvauspaikkana käytetylle Olegin kurgaanille pari päivää sitten.

Vau!

wejoja kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Loimaan kohdalla joen pinnan korkeus näkyy olevan vajaat 80 m. Mutta mitä varsinaisesti ajat takaa?
En näemmä pysy vauhdissa mukana, sillä olin vielä Eurajoella pohtimassa rantaviivaa eri aikakausina.

Olit vasta Eurajoella, kun minä olin jo Loimijoella ja Kalihvi oli ehtinyt sieltä jo Olhavanjoelle.


20 Huhti 2017 23:14
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6197
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
aikalainen kirjoitti:
Vastaavasti Ilmajärvi tai Ilmen kuulostaa saamelaistyyppiseltä ylä/ylimmäinen-sanalta. Kuten Ilomantsi tai Ilmeenjoki (Karjalassa). Olisikohan tuo sitten saamea tai jotain muuta uralilaista kieltä.

Hyvä idea, mutta Ilmajärveen laskee ainakin kolme isompaa jokea l. Msta, Lovat ja Shelon. Se ei siis ole ylimmäinen siinä mielessä. Nimen vanha venäläinen muoto on Илмерь Ilmer' tai Ilmerj, nimessä saattaisi olla jälkimmäisen osan osalta taustalla Rahkosen identifioima länsitsuudilainen *järi, joten nimen alkukin voisi olla siis tsuudia?

"As for the vocabulary, there apparently existed such words as Meryan *jäγra/ä, East Čudian *jädra/ä (roughly east of the River Msta) and West Čudian *järi (west of the River Msta) ‘lake’."

https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sequence=1


20 Huhti 2017 23:39
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Nimen vanha venäläinen muoto on Илмерь Ilmer' tai Ilmerj, nimessä saattaisi olla jälkimmäisen osan osalta taustalla Rahkosen identifioima länsitsuudilainen *järi, joten nimen alkukin voisi olla siis tsuudia?


Sehän näkyy liittyvän Ilma-Inmar-Ilmarinen saanueeseen? Löytyy varsinkin sieltä mistä saamelaisia ei löydy.


21 Huhti 2017 17:49
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9217
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Vastaavasti Ilmajärvi tai Ilmen kuulostaa saamelaistyyppiseltä ylä/ylimmäinen-sanalta. Kuten Ilomantsi tai Ilmeenjoki (Karjalassa). Olisikohan tuo sitten saamea tai jotain muuta uralilaista kieltä.

Hyvä idea, mutta Ilmajärveen laskee ainakin kolme isompaa jokea l. Msta, Lovat ja Shelon. Se ei siis ole ylimmäinen siinä mielessä.

Se oikeuttaisi motiivin, jos ylempänä ei olisi järviä tai lampia.
Toisaalta on mahdotonta toistaiseksi arvioida, mikä saamelais-merjalainen kielimuoto olisi nimen takana. Luultavasti ei varsinainen saame, koska siitä ei ole todisteita noin etelässä.

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Nimen vanha venäläinen muoto on Илмерь Ilmer' tai Ilmerj, nimessä saattaisi olla jälkimmäisen osan osalta taustalla Rahkosen identifioima länsitsuudilainen *järi, joten nimen alkukin voisi olla siis tsuudia?

"As for the vocabulary, there apparently existed such words as Meryan *jäγra/ä, East Čudian *jädra/ä (roughly east of the River Msta) and West Čudian *järi (west of the River Msta) ‘lake’."

https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sequence=1

Totta, venäläinen asu heijastaa ääntämystä [Il'mjer'], joka voisi tulla asusta < *Ilm-järi. Länsitshuudi on myös varteenotettava vaihtoehto lähdekieleksi, koska vain siinä r:n etinen konsonantti näyttää kadonneen, vaikka toki -ri-loppuisia järvennimiä tavattaneen Suomessa asti aika pohjoisessa. Tämä kulunut paikannimiformantti saattaa olla liian epädiagnostinen yksinään.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


21 Huhti 2017 22:40
Profiili WWW
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 943 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 44, 45, 46, 47, 48  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy