Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 12 Joulu 2018 19:56



Vastaa viestiin  [ 65 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3, 4  Seuraava
 Aikio: U *wiksi 'kanava' 
Kirjoittaja Viesti
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti Aikio: U *wiksi 'kanava'
Ante Aikio rekonstruoi komin ja mansin perusteella jo kantauraliin sanan *wiksi 'kanava':
https://www.academia.edu/11646631/Studi ... tymologies

Komi: vis (visk-) 'channel or brook through which a lake drains into a river; weir set up in such a place'
Mansi: *äγt 'head of a river, channel between two lakes or between a lake and a river'

Myös rekonstruktio *wiski olisi mahdollinen, mutta merjalaiskielten perusteella *wiksi on alkuperäinen asu. Näin siis Pauli Rahkosen nimielementti Vieksa 'välijoki' saa laajemman uralilaisen yhteyden.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


28 Heinä 2017 22:43
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5442
Viesti Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'
Jaska kirjoitti:
Ante Aikio rekonstruoi komin ja mansin perusteella jo kantauraliin sanan *wiksi 'kanava':
https://www.academia.edu/11646631/Studi ... tymologies

Komi: vis (visk-) 'channel or brook through which a lake drains into a river; weir set up in such a place'
Mansi: *äγt 'head of a river, channel between two lakes or between a lake and a river'

Myös rekonstruktio *wiski olisi mahdollinen, mutta merjalaiskielten perusteella *wiksi on alkuperäinen asu. Näin siis Pauli Rahkosen nimielementti Vieksa 'välijoki' saa laajemman uralilaisen yhteyden.

Mielenkiintoinen havainto Aikiolta, hieman hämmästyttää ettei hän ole huomioinut Rahkosen 2013 julkaistua väitöskirjaa tässä vuoden 2015 työssään, vrt:"The word does not appear to have reflexes in branches other than Permic and Mansi." Sanahan on kuitenkin välittynyt myös Suomen alueelle saamelais-merjalaisten-murteiden pohjalta.


28 Heinä 2017 23:17
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Ante Aikio rekonstruoi komin ja mansin perusteella jo kantauraliin sanan *wiksi 'kanava':
https://www.academia.edu/11646631/Studi ... tymologies

Komi: vis (visk-) 'channel or brook through which a lake drains into a river; weir set up in such a place'
Mansi: *äγt 'head of a river, channel between two lakes or between a lake and a river'

Myös rekonstruktio *wiski olisi mahdollinen, mutta merjalaiskielten perusteella *wiksi on alkuperäinen asu. Näin siis Pauli Rahkosen nimielementti Vieksa 'välijoki' saa laajemman uralilaisen yhteyden.

Mielenkiintoinen havainto Aikiolta, hieman hämmästyttää ettei hän ole huomioinut Rahkosen 2013 julkaistua väitöskirjaa tässä vuoden 2015 työssään, vrt:"The word does not appear to have reflexes in branches other than Permic and Mansi." Sanahan on kuitenkin välittynyt myös Suomen alueelle saamelais-merjalaisten-murteiden pohjalta.

Ehkä hän katsoi, ettei niistä saa mitään lisäantia etymologialle, kun substraattikielten äännekehitys ei ole vielä selvillä. Etymologioita todistellessa vain säännöllisillä äännesuhteilla on merkitystä. Se olisi siis väkisinkin jäänyt vain maininnan tasolle, tosin olisihan se vahvistanut että sanassa oli juuri ks- eikä sk-yhtymä.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


28 Heinä 2017 23:42
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5442
Viesti Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'
Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Ante Aikio rekonstruoi komin ja mansin perusteella jo kantauraliin sanan *wiksi 'kanava':
https://www.academia.edu/11646631/Studi ... tymologies

Komi: vis (visk-) 'channel or brook through which a lake drains into a river; weir set up in such a place'
Mansi: *äγt 'head of a river, channel between two lakes or between a lake and a river'

Myös rekonstruktio *wiski olisi mahdollinen, mutta merjalaiskielten perusteella *wiksi on alkuperäinen asu. Näin siis Pauli Rahkosen nimielementti Vieksa 'välijoki' saa laajemman uralilaisen yhteyden.

Mielenkiintoinen havainto Aikiolta, hieman hämmästyttää ettei hän ole huomioinut Rahkosen 2013 julkaistua väitöskirjaa tässä vuoden 2015 työssään, vrt:"The word does not appear to have reflexes in branches other than Permic and Mansi." Sanahan on kuitenkin välittynyt myös Suomen alueelle saamelais-merjalaisten-murteiden pohjalta.

Ehkä hän katsoi, ettei niistä saa mitään lisäantia etymologialle, kun substraattikielten äännekehitys ei ole vielä selvillä. Etymologioita todistellessa vain säännöllisillä äännesuhteilla on merkitystä. Se olisi siis väkisinkin jäänyt vain maininnan tasolle, tosin olisihan se vahvistanut että sanassa oli juuri ks- eikä sk-yhtymä.

Ehkä, ihmettelen silti maininnan puutetta. Frog ja Saarikivi tosin epäilivät Rahkosen aineistoa De situ linguarum-kirjoituksessaan, ehkä Aikio oli asian suhteen myös mietteliäs.


28 Heinä 2017 23:53
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Ehkä hän katsoi, ettei niistä saa mitään lisäantia etymologialle, kun substraattikielten äännekehitys ei ole vielä selvillä. Etymologioita todistellessa vain säännöllisillä äännesuhteilla on merkitystä. Se olisi siis väkisinkin jäänyt vain maininnan tasolle, tosin olisihan se vahvistanut että sanassa oli juuri ks- eikä sk-yhtymä.

Ehkä, ihmettelen silti maininnan puutetta. Frog ja Saarikivi tosin epäilivät Rahkosen aineistoa De situ linguarum-kirjoituksessaan, ehkä Aikio oli asian suhteen myös mietteliäs.

Ensinmainitut lähinnä epäilivät tshuudien tulkitsemista etniseksi ryhmäksi yleisnimityksen sijaan. Muuten he eivät näytä kyseenalaistavan Rahkosta.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


29 Heinä 2017 01:14
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5442
Viesti Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'
*Viksi-nimet rönsyilevät (myös Suomen alueella), ne voisivat esim. ehkä jakautua merja-muroma-saame-alueella i- ja e-linjoihin, esim. :

- Vuoksen Suvanto: Viiksanlahti < "Viiksajoenlahti"
- Kuhmo Vieksinjoki
- muromalaisalueella kaupunki Viksa Oka-joen vieressä, siis Выкса, paikan viiksa-jokia vosivat olla kaupungin järvien väliset joet, vrt. paikan järvien nimet "Verhneviksunskij prud ja Prud Nizhnij, "Viksan ylälampi" ja ""Alalampi"

- Pello Veksajoki
- mm. Asikkala Vä(ä?)ksyjoki, olisiko tässäkin taustalla veksa-nimi?
- merjalaisalueella Rostovin Nerojärven laskujoki Veksa, siis Векса

Hieman vaikea arvioida, onko tämä i vs. e-kehitys satunnaista vai onko tässä takana jokin murrekehitys, vrt. myös tämä epäilemäni o>ö vs. tässä mahdollinen e>ä?

P.S. kokeillaanpa toimiiko tässä Yandexin linkki, ahaa toimii, tässä esimerkkinä siis Rostovin Veksa:

https://yandex.ru/maps/?ll=39.513633%2C ... 2C0.026076


29 Heinä 2017 09:36
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1757
Viesti Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'
Jaska kirjoitti:
Ante Aikio rekonstruoi komin ja mansin perusteella jo kantauraliin sanan *wiksi 'kanava':
https://www.academia.edu/11646631/Studi ... tymologies

Komi: vis (visk-) 'channel or brook through which a lake drains into a river; weir set up in such a place'
Mansi: *äγt 'head of a river, channel between two lakes or between a lake and a river'

Myös rekonstruktio *wiski olisi mahdollinen, mutta merjalaiskielten perusteella *wiksi on alkuperäinen asu. Näin siis Pauli Rahkosen nimielementti Vieksa 'välijoki' saa laajemman uralilaisen yhteyden.

Mielenkiintoista!

Kun mietitään saameen ja imsuun johtaneita kielilinjoja, niin emme tiedä missä vaiheessa tämä sana on jäänyt käytöstä pois. Sanalla on voitu johonkin kenties myöhäiseenkin ajankohtaan saakka nimetä paikkoja. Tällaisiakin voisi kartalta etsiä.

Voisitko Jaska rekonstuoida, miten kantauralin sana olisi kehittynyt saamen ja imsun/suomen kehityslinjoissa.


29 Heinä 2017 11:52
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Ante Aikio rekonstruoi komin ja mansin perusteella jo kantauraliin sanan *wiksi 'kanava':
https://www.academia.edu/11646631/Studi ... tymologies

Komi: vis (visk-) 'channel or brook through which a lake drains into a river; weir set up in such a place'
Mansi: *äγt 'head of a river, channel between two lakes or between a lake and a river'

Myös rekonstruktio *wiski olisi mahdollinen, mutta merjalaiskielten perusteella *wiksi on alkuperäinen asu. Näin siis Pauli Rahkosen nimielementti Vieksa 'välijoki' saa laajemman uralilaisen yhteyden.

Mielenkiintoista!

Kun mietitään saameen ja imsuun johtaneita kielilinjoja, niin emme tiedä missä vaiheessa tämä sana on jäänyt käytöstä pois. Sanalla on voitu johonkin kenties myöhäiseenkin ajankohtaan saakka nimetä paikkoja. Tällaisiakin voisi kartalta etsiä.

Voisitko Jaska rekonstuoida, miten kantauralin sana olisi kehittynyt saamen ja imsun/suomen kehityslinjoissa.

Joo, ihme ettei tullut vielä omaan mieleeni.
Suomessa sana olisi **viksi, ellei vokaaliaines olisi mystisesti pidentynyt kuten joskus käy: **viiksi. (Kuten vaahto, hyypiö ja jokunen vastaava epäsäännöllinen pidentymätapaus.)

Kantasaamessa sana olisi **vëksë ja edelleen pohjoissaamessa **vaksa ja inarinsaamessa **voksâ.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


29 Heinä 2017 17:21
Profiili WWW
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6534
Viesti Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'
Alavieska ja Ylivieska lienevät saamelaispohjaisia sanoja, joissa saame vieskaan on liitetty Pohjanmaalla normaali joen sijaintipaikkaliite.


29 Heinä 2017 18:08
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'
Sigfrid kirjoitti:
Alavieska ja Ylivieska lienevät saamelaispohjaisia sanoja, joissa saame vieskaan on liitetty Pohjanmaalla normaali joen sijaintipaikkaliite.

Netistä löytyy tällainen selitys:
"Vieska tarkoittaa poron talvella kaivamaa jäkäläkuoppaa."
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/ark ... dc9c61bb51

Álgu-tietokannasta en kuitenkaan onnistu löytämään mitään tuohon sopivaa saamen sanaa.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


29 Heinä 2017 19:05
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'
Kinaporin kalifi kirjoitti:
*Viksi-nimet rönsyilevät (myös Suomen alueella), ne voisivat esim. ehkä jakautua merja-muroma-saame-alueella i- ja e-linjoihin, esim. :

- Vuoksen Suvanto: Viiksanlahti < "Viiksajoenlahti"
- Kuhmo Vieksinjoki
- muromalaisalueella kaupunki Viksa Oka-joen vieressä, siis Выкса, paikan viiksa-jokia vosivat olla kaupungin järvien väliset joet, vrt. paikan järvien nimet "Verhneviksunskij prud ja Prud Nizhnij, "Viksan ylälampi" ja ""Alalampi"

- Pello Veksajoki
- mm. Asikkala Vä(ä?)ksyjoki, olisiko tässäkin taustalla veksa-nimi?
- merjalaisalueella Rostovin Nerojärven laskujoki Veksa, siis Векса

Hieman vaikea arvioida, onko tämä i vs. e-kehitys satunnaista vai onko tässä takana jokin murrekehitys, vrt. myös tämä epäilemäni o>ö vs. tässä mahdollinen e>ä?

Kovin selvää alueellista jakaumaa ei i- ja e-asuilla näytä olevan...

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


29 Heinä 2017 23:14
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5442
Viesti Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'
Jaska kirjoitti:
Joo, ihme ettei tullut vielä omaan mieleeni.
Suomessa sana olisi **viksi, ellei vokaaliaines olisi mystisesti pidentynyt kuten joskus käy: **viiksi. (Kuten vaahto, hyypiö ja jokunen vastaava epäsäännöllinen pidentymätapaus.)

Kantasaamessa sana olisi **vëksë ja edelleen pohjoissaamessa **vaksa ja inarinsaamessa **voksâ.

Viiksi vastaa suoraan Suvannon Viiksanlahtea, viitaten ilmeisesti viereiseen Suvannon vanhaan laskujoenpätkään. Mutta, miten tämä ë lausutaan, miten taas vëksë?

Liittyen i- ja e muotoihin, en minäkään näe niissä mitään levikkisäännöllisyyttä. Ilmeisesti ihan vain vokaali-iloittelua.


30 Heinä 2017 08:22
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Joo, ihme ettei tullut vielä omaan mieleeni.
Suomessa sana olisi **viksi, ellei vokaaliaines olisi mystisesti pidentynyt kuten joskus käy: **viiksi. (Kuten vaahto, hyypiö ja jokunen vastaava epäsäännöllinen pidentymätapaus.)

Kantasaamessa sana olisi **vëksë ja edelleen pohjoissaamessa **vaksa ja inarinsaamessa **voksâ.

Viiksi vastaa suoraan Suvannon Viiksanlahtea, viitaten ilmeisesti viereiseen Suvannon vanhaan laskujoenpätkään. Mutta, miten tämä ë lausutaan, miten taas vëksë?

Tuo on "tietokonemerkki", eli ë = e̮ eli taka-e, eli suunnilleen kuten viron õ ja vähän alempana kuin venäjän ы.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


30 Heinä 2017 16:09
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5442
Viesti Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'
Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Joo, ihme ettei tullut vielä omaan mieleeni.
Suomessa sana olisi **viksi, ellei vokaaliaines olisi mystisesti pidentynyt kuten joskus käy: **viiksi. (Kuten vaahto, hyypiö ja jokunen vastaava epäsäännöllinen pidentymätapaus.)

Kantasaamessa sana olisi **vëksë ja edelleen pohjoissaamessa **vaksa ja inarinsaamessa **voksâ.

Viiksi vastaa suoraan Suvannon Viiksanlahtea, viitaten ilmeisesti viereiseen Suvannon vanhaan laskujoenpätkään. Mutta, miten tämä ë lausutaan, miten taas vëksë?

Tuo on "tietokonemerkki", eli ë = e̮ eli taka-e, eli suunnilleen kuten viron õ ja vähän alempana kuin venäjän ы.

Siis jotain ö:n kaltaista? jöö, vähän kuin toinen venäjän e-äänteistä l. jee?


30 Heinä 2017 20:25
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Tuo on "tietokonemerkki", eli ë = e̮ eli taka-e, eli suunnilleen kuten viron õ ja vähän alempana kuin venäjän ы.

Siis jotain ö:n kaltaista? jöö, vähän kuin toinen venäjän e-äänteistä l. jee?

Ei oikeastaan. PDT_Armataz_01_01
Siis keskivokaali, takainen illabiaalivokaali. Tuolla sivun alhaalla on ääntämisnäyte:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/29/aakkoset

Artikulatorisesti voi hahmottaa neljän tolpan avulla. Jos otetaan vain keskikorkeat vokaalit, niin:

etu taka
e --- ë illabiaalinen
ö --- o labiaalinen

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


30 Heinä 2017 21:02
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5442
Viesti Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'
Jaska kirjoitti:
Tuolla sivun alhaalla on ääntämisnäyte:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/29/aakkoset

Hyvä ja havainnollinen linkki, siis ö.


30 Heinä 2017 21:13
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Tuolla sivun alhaalla on ääntämisnäyte:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/29/aakkoset

Hyvä ja havainnollinen linkki, siis ö.

Haha! PDT_Armataz_01_14
Tässä olet äidinkielesi äännejärjestelmän vanki: aivosi pyrkivät sijoittamaan vieraan äänteen johonkin tuttuun lokeroon. Suomalaiset yleensäkin hahmottavat viron õ:n juuri ö:nä. (Siitä tuleekin mieleen, että saariviron muutos *ë > ö voisi johtua suomalaisesta substraatista.) Kuitenkin õ ja ö ovat suorastaan vastakkaisia äänteitä artikulatorisesti: ensimmäinen on takainen ja illabiaalinen, toinen etinen ja labiaalinen. Akustisesti eli formanttirakenteeltaan äänteet sen sijaan sijoittuvat aika lähekkäin, äänneavaruuden keskelle. Kalevi Wiikillä on aiheesta hyvä tutkimus.

Mutta lisäämällä yhden "tolpan" suomen äänteiden lisäksi tuota vierasta äännettä voi opetella hahmottamaan erillisenä. Kolmiulotteinen vokaalikehikko löytyy graduni alusta:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sequence=2

Valitettavasti siihen ei ole merkitty ë:n sijaintia, mutta se olisi se tyhjä tolppa, jonka juuressa on a.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


30 Heinä 2017 21:18
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1757
Viesti Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Mielenkiintoista!

Kun mietitään saameen ja imsuun johtaneita kielilinjoja, niin emme tiedä missä vaiheessa tämä sana on jäänyt käytöstä pois. Sanalla on voitu johonkin kenties myöhäiseenkin ajankohtaan saakka nimetä paikkoja. Tällaisiakin voisi kartalta etsiä.

Voisitko Jaska rekonstuoida, miten kantauralin sana olisi kehittynyt saamen ja imsun/suomen kehityslinjoissa.

Joo, ihme ettei tullut vielä omaan mieleeni.
Suomessa sana olisi **viksi, ellei vokaaliaines olisi mystisesti pidentynyt kuten joskus käy: **viiksi. (Kuten vaahto, hyypiö ja jokunen vastaava epäsäännöllinen pidentymätapaus.)

Kantasaamessa sana olisi **vëksë ja edelleen pohjoissaamessa **vaksa ja inarinsaamessa **voksâ.

Suomen kartalta en löytänyt viksejä. Viiksiä oli muutama. Sopivin on Rovaniemellä lyhyt välijoki Viiks-oja, joka laskee Viiksjärvestä, ja yhtyy toisesta järvestä tulevaan lyhyeen Sinettäjokeen, joka laskee suureen ja mahtavaan Ounasjokeen. Toinen ehdokas on Kuhmossa Viiksimonjoki, joka ei kovin välijokityyppinen ole, mutta se tulee Viiksimonjärvestä, johon laskeva Takajoki olisi aivan tyypillinen välijoki. Eli jos se olisi aluksi antanut nimen järvelle. Kolmas Juukassa Viikslampi ei ole ollenkaan välijokityyppinen edes laskuojaltaan, mutta vieressä Kalihvin esiin tuoma Mölö ja Kannas. Jos nämä liittyvät aiheeseen, niin sijaintinsa puolesta sopisivat olemaan itämurteiden tuomia sanoja. Elleivät sitten pahoja väännöksiä saamen välijoki-sanasta tai siitä tehtyjä etymologisia nativisaatioita. Kattavassa selvityksessä pitäisi tietysti tutkia alueet Venäjän Karjalasta Viroon, kun vanhoja imsusanoja etsitään.


30 Heinä 2017 22:32
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7838
Viesti Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Mielenkiintoista!

Kun mietitään saameen ja imsuun johtaneita kielilinjoja, niin emme tiedä missä vaiheessa tämä sana on jäänyt käytöstä pois. Sanalla on voitu johonkin kenties myöhäiseenkin ajankohtaan saakka nimetä paikkoja. Tällaisiakin voisi kartalta etsiä.

Voisitko Jaska rekonstuoida, miten kantauralin sana olisi kehittynyt saamen ja imsun/suomen kehityslinjoissa.

Joo, ihme ettei tullut vielä omaan mieleeni.
Suomessa sana olisi **viksi, ellei vokaaliaines olisi mystisesti pidentynyt kuten joskus käy: **viiksi. (Kuten vaahto, hyypiö ja jokunen vastaava epäsäännöllinen pidentymätapaus.)

Kantasaamessa sana olisi **vëksë ja edelleen pohjoissaamessa **vaksa ja inarinsaamessa **voksâ.

Suomen kartalta en löytänyt viksejä. Viiksiä oli muutama. Sopivin on Rovaniemellä lyhyt välijoki Viiks-oja, joka laskee Viiksjärvestä, ja yhtyy toisesta järvestä tulevaan lyhyeen Sinettäjokeen, joka laskee suureen ja mahtavaan Ounasjokeen. Toinen ehdokas on Kuhmossa Viiksimonjoki, joka ei kovin välijokityyppinen ole, mutta se tulee Viiksimonjärvestä, johon laskeva Takajoki olisi aivan tyypillinen välijoki. Eli jos se olisi aluksi antanut nimen järvelle. Kolmas Juukassa Viikslampi ei ole ollenkaan välijokityyppinen edes laskuojaltaan, mutta vieressä Kalihvin esiin tuoma Mölö ja Kannas. Jos nämä liittyvät aiheeseen, niin sijaintinsa puolesta sopisivat olemaan itämurteiden tuomia sanoja. Elleivät sitten pahoja väännöksiä saamen välijoki-sanasta tai siitä tehtyjä etymologisia nativisaatioita. Kattavassa selvityksessä pitäisi tietysti tutkia alueet Venäjän Karjalasta Viroon, kun vanhoja imsusanoja etsitään.

Mielenkiintoisia löytöjä!
Sikäli kuin sanaa ei tunneta mistään itämerensuomalaisesta kielestä, sitä ei voine suomalaisten piikkiin panna. Silloin Viiksi-joet pitänee liittää johonkin x-kielen tyyppiseen. Jos noissa kielissä vokaalien pituusoppositio olisi kadonnut kuten esim. mordvassa, niin niiden puolipidentynyt ääntämys olisi saattanut tuottaa suomenkielisille pitkävokaalisen muodon. Samaa ilmiötä tunnetaan myös mm. slaavilaisissa lainasanoissa: kaatiot, räähkä jne. ovat kai lähtökielessä lyhytvokaalisia [paitsi jos tosi vanhoja?] (joskin kai painollisia).

Viks-/Viiks-vaihtelu paikannimistössä selittyisi siis suomenkielisten horjuntana lähtökielen vokaalin hahmottamisessa. Myös Vuoht- ja Vieks-nimielementit on hahmotettu pitkävokaalisina, vaikka rinnalla tavataan ainakin Voht-muotoa.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


30 Heinä 2017 22:46
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1757
Viesti Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'
Jaska kirjoitti:
Sikäli kuin sanaa ei tunneta mistään itämerensuomalaisesta kielestä, sitä ei voine suomalaisten piikkiin panna. Silloin Viiksi-joet pitänee liittää johonkin x-kielen tyyppiseen.

Eikös sen pitänyt olla X-kielessä vähän muussa muodossa, ja tämä viiksimuoto oli saman kantasanan imsuversio? Sehän tässä oli ajatuksena, että kartalta etsitään mahdollista imsuun saakka säilynyttä, mutta tytärkielistä sittemmin unhoittunutta sanaa.


30 Heinä 2017 22:56
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 65 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3, 4  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 0 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia