Olisikohan missään saatavilla jonkunlaista tutkimusta tai ihan vain luetteloa vanhoista saamelaisista nimistä? Niilat ja jounit ja aslakithan edustavat naapureilta lainattua, osin kristillistäkin perinnettä olevaa nimistöä. Saamelaisten kirjoitettu historia ei ulotu kovin kauas, mutta vanhoista verokirjoista yms. kyllä nimiä pitäisi löytyä?

Tornionlaakson Historia-kirjasta löytyi muutama nimi, osiosta jossa kuvattiin joitakin Tornion Lapin lapinkyliä 1500/1600-luvuilta. Tuohon aikaan jo suurin osa etunimistöä oli ruotsalaisperäistä (joissakin norjalaista tai suomalaista) mutta joitakin vanhoja nimiä oli vielä käytössä. Etunimistöä oli mm. Huuva (Juuva), Nimba, Kuppung (Kubbe, Cupund jne), Gulle, Iha, Tautia, Juntturi, Panne, Eidi (Eiri), Riimi, Suortti, Päiviö, Sarria (Aikasarria), Miellu, Mielitty, Kuiva. Ilmeisesti melkein kaikki miesten nimiä kun miehiä verokirjoihin pääasiassa taidettiin pistää. Sukunimiä on mainittu vain muutama: Vasara, Lusikka, Ponga, Sormi.

Listatut kylät ovat kaikki melko lännessä (Enontekiöllä itäisimmät), olisi kiinnostava tietää olisiko idempänä etunimistö ollut erilaista.

Eipä tule kyllä mieleen mitään teosta, missä saamelaisia henkilönnimiä olisi listattu kattavasti. Ilmeisesti vain Lapin yleisistä ja paikallishistorioista noita täytyy jäljittää.

Sellaiseen sukunimiin liittyvään seikkaa olen törmännyt Lumpus/Lumbus sukunimisistä, että nimi tulee mitä ilmeisimmin suvantoa tarkoittavasta lompolo sanasta Tervolassa Kemijoki varressa olleen tilan kautta. Lieneekö heissä (meissä) jonkin verran saamelaistakin verta.

Muistaakseni ko. nimisiä sukuja on 3. jotka eivät siis ole keskenään sukua johtuen siitä, että asuttaneet samaa tilaa vuorollaan ja saaneet siitä nimen.

Tuo länsisuomalainen käytäntö Lapissa aiheuttaakin sekavuutta, kun saman sukunimen omaavia on ympäriinsä olematta sukua, vain koska ovat asuttaneet vuorollaan samaa tilaa. Sodankylän Syväjärvelläkin on vanhat ja uudet Aikiot, Mattaset ja ties mitkä.