Taavetti kirjoitti:Jostakin muistan lukeneeni, että Karjalan Lempaala olisi Suomesta Lempäälän seuduilta sinne muuttaneiden inkeriläisten mukanaan viemä nimi. Muitakin vastaavia nimisiirtoja lie tapahtunut niiden muuttojen yhteydessä. Inkeriläisten muutto ainakin on tosiasia, koska viime syksyyn asti, ehkä parinkymmenen vuoden ajan, heidän jälkeläistensä sallittiin tulla Suomeen paluumuuttajina.
Nyt kun asiasta mainittiin, muistan minäkin hämärästi jotain tällaista lukeneeni, siis Kannaksen Lempaalan olevan siirtonimi Ylä-Satakunnan Lempäälästä. Mutta miten varma tuollainen tieto on? Nimiä kyllä kulkeutuu muuttajien mukana. Esimerkiksi Kihniön Nerkoojärvi on mitä todennäköisimmin saanut nimensä savolaisilta uudisasukkailta (vrt Ylä-Savon Nerkoojärvi). Kun Kihniön Nerkoojärvi on niinkin iso kuin on, on varmaa, että sillä on jokin muu nimi ollut, ennen savolaisten tuloa 1500-luvulla. Tämä vanha nimi on yksinkertaisesti saanut väistyä unholaan, sillä Kihniön uudisviljelijät olivat enimmäkseen, elleivät kaikki, Savosta tulleita. Näin siis on, ellemme oleta, että samat ortodoksimunkit, jotka toivat mukanaan runsaan Kelja-nimistön ym. heihin viittaavat nimet olisivat tuoneet mukanaan myös Nerkoo-nimen.
Vanhan Ruoveden historiassa mainitaan (isäntäluettelossako?) myös erään isännän (Makkosestako?) muuttaneen 1600-luvulla Inkeriin. Tämän muuttajan esi-isät olivat alunperin savolaisia ja savolaisethan ne pääosin Inkeriin muuttivat.
Mutta takaisin Lempäälään. Jotta lempääläläisten mukaan olisi Inkerissä kokonainen pitäjä saanut nimensä, on heitä tarvinnut sinne muuttaa toinenkin perhekunta. Asiaan kannattaa palata myöhemmin.





