Näsijärven Hornu

[Kalevanserkku]

Jostakin muistan lukeneeni, että Karjalan Lempaala olisi Suomesta Lempäälän seuduilta sinne muuttaneiden inkeriläisten mukanaan viemä nimi. Muitakin vastaavia nimisiirtoja lie tapahtunut niiden muuttojen yhteydessä. Inkeriläisten muutto ainakin on tosiasia, koska viime syksyyn asti, ehkä parinkymmenen vuoden ajan, heidän jälkeläistensä sallittiin tulla Suomeen paluumuuttajina.

Nyt kun asiasta mainittiin, muistan minäkin hämärästi jotain tällaista lukeneeni, siis Kannaksen Lempaalan olevan siirtonimi Ylä-Satakunnan Lempäälästä. Mutta miten varma tuollainen tieto on? Nimiä kyllä kulkeutuu muuttajien mukana. Esimerkiksi Kihniön Nerkoojärvi on mitä todennäköisimmin saanut nimensä savolaisilta uudisasukkailta (vrt Ylä-Savon Nerkoojärvi). Kun Kihniön Nerkoojärvi on niinkin iso kuin on, on varmaa, että sillä on jokin muu nimi ollut, ennen savolaisten tuloa 1500-luvulla. Tämä vanha nimi on yksinkertaisesti saanut väistyä unholaan, sillä Kihniön uudisviljelijät olivat enimmäkseen, elleivät kaikki, Savosta tulleita. Näin siis on, ellemme oleta, että samat ortodoksimunkit, jotka toivat mukanaan runsaan Kelja-nimistön ym. heihin viittaavat nimet olisivat tuoneet mukanaan myös Nerkoo-nimen.

Vanhan Ruoveden historiassa mainitaan (isäntäluettelossako?) myös erään isännän (Makkosestako?) muuttaneen 1600-luvulla Inkeriin. Tämän muuttajan esi-isät olivat alunperin savolaisia ja savolaisethan ne pääosin Inkeriin muuttivat.

Mutta takaisin Lempäälään. Jotta lempääläläisten mukaan olisi Inkerissä kokonainen pitäjä saanut nimensä, on heitä tarvinnut sinne muuttaa toinenkin perhekunta. Asiaan kannattaa palata myöhemmin.

[aikalainen]

Esimerkiksi Kihniön Nerkoojärvi on mitä todennäköisimmin saanut nimensä savolaisilta uudisasukkailta (vrt Ylä-Savon Nerkoojärvi). Kun Kihniön Nerkoojärvi on niinkin iso kuin on, on varmaa, että sillä on jokin muu nimi ollut, ennen savolaisten tuloa 1500-luvulla. Tämä vanha nimi on yksinkertaisesti saanut väistyä unholaan, sillä Kihniön uudisviljelijät olivat enimmäkseen, elleivät kaikki, Savosta tulleita. Näin siis on, ellemme oleta, että samat ortodoksimunkit, jotka toivat mukanaan runsaan Kelja-nimistön ym. heihin viittaavat nimet olisivat tuoneet mukanaan myös Nerkoo-nimen.

Nimen selitykseen emme tarvitse savolaisia uudisasukkaita tai erämaissa hortoilevia ortodoksimunkkeja, vaan paikallisia villisti kirmanneita puolialastomia alkuasukkaita.

Nerkoita löytyi Karttapaikalta kolme ryvästä: Ylä-Savosta (Iisalmen eteläpuolelta), Hämeenlinnasta ja Kihniöstä. Kahteen ensimmäiseen nimeen liittyy voimakkaasti jokin niemi, ja Kihniön Nerkoojärvessäkin on useita niemiä, joista yksi melko iso ja hallitseva.

Näiden taustalle on tarjottu selitykseksi saamen niemi-sanaa, joka on jotain sen tapaista, että voisi vääntyä suomeen nerkooksi. (Olikohan se njarga tai jotain sinne päin.)

[Kalevanserkku]

Esimerkiksi Kihniön Nerkoojärvi on mitä todennäköisimmin saanut nimensä savolaisilta uudisasukkailta (vrt Ylä-Savon Nerkoojärvi). Kun Kihniön Nerkoojärvi on niinkin iso kuin on, on varmaa, että sillä on jokin muu nimi ollut, ennen savolaisten tuloa 1500-luvulla. Tämä vanha nimi on yksinkertaisesti saanut väistyä unholaan, sillä Kihniön uudisviljelijät olivat enimmäkseen, elleivät kaikki, Savosta tulleita. Näin siis on, ellemme oleta, että samat ortodoksimunkit, jotka toivat mukanaan runsaan Kelja-nimistön ym. heihin viittaavat nimet olisivat tuoneet mukanaan myös Nerkoo-nimen.

Nimen selitykseen emme tarvitse savolaisia uudisasukkaita tai erämaissa hortoilevia ortodoksimunkkeja, vaan paikallisia villisti kirmanneita puolialastomia alkuasukkaita.

Nerkoita löytyi Karttapaikalta kolme ryvästä: Ylä-Savosta (Iisalmen eteläpuolelta), Hämeenlinnasta ja Kihniöstä. Kahteen ensimmäiseen nimeen liittyy voimakkaasti jokin niemi, ja Kihniön Nerkoojärvessäkin on useita niemiä, joista yksi melko iso ja hallitseva.

Näiden taustalle on tarjottu selitykseksi saamen niemi-sanaa, joka on jotain sen tapaista, että voisi vääntyä suomeen nerkooksi. (Olikohan se njarga tai jotain sinne päin.)

Niinpä. Myös slaavilaista etymologiaa on Nerkoille tarjottu. Venäjällä on joukko Ner-alkuisia järvennimiä, jotka joku tutkija on yhdistänyt ainakin Ylä-Savon Nerkoojärveen. Tässä siis kilpailevat saamelaiset ja slaavilaiset nimenantajuudesta.

[aikalainen]

Esimerkiksi Kihniön Nerkoojärvi on mitä todennäköisimmin saanut nimensä savolaisilta uudisasukkailta (vrt Ylä-Savon Nerkoojärvi). Kun Kihniön Nerkoojärvi on niinkin iso kuin on, on varmaa, että sillä on jokin muu nimi ollut, ennen savolaisten tuloa 1500-luvulla. Tämä vanha nimi on yksinkertaisesti saanut väistyä unholaan, sillä Kihniön uudisviljelijät olivat enimmäkseen, elleivät kaikki, Savosta tulleita. Näin siis on, ellemme oleta, että samat ortodoksimunkit, jotka toivat mukanaan runsaan Kelja-nimistön ym. heihin viittaavat nimet olisivat tuoneet mukanaan myös Nerkoo-nimen.

Nimen selitykseen emme tarvitse savolaisia uudisasukkaita tai erämaissa hortoilevia ortodoksimunkkeja, vaan paikallisia villisti kirmanneita puolialastomia alkuasukkaita.

Nerkoita löytyi Karttapaikalta kolme ryvästä: Ylä-Savosta (Iisalmen eteläpuolelta), Hämeenlinnasta ja Kihniöstä. Kahteen ensimmäiseen nimeen liittyy voimakkaasti jokin niemi, ja Kihniön Nerkoojärvessäkin on useita niemiä, joista yksi melko iso ja hallitseva.

Näiden taustalle on tarjottu selitykseksi saamen niemi-sanaa, joka on jotain sen tapaista, että voisi vääntyä suomeen nerkooksi. (Olikohan se njarga tai jotain sinne päin.)

Niinpä. Myös slaavilaista etymologiaa on Nerkoille tarjottu. Venäjällä on joukko Ner-alkuisia järvennimiä, jotka joku tutkija on yhdistänyt ainakin Ylä-Savon Nerkoojärveen. Tässä siis kilpailevat saamelaiset ja slaavilaiset nimenantajuudesta.

Kilpailu on kuitenkin epätasainen. 1) Em. nerkoisiin (ks. kartat edellä ja jäljessä) liittyy hyvin voimakkaasti niemi, joten kytkös maastonkohdan ja sitä tarkoittavan saamelaissanan perusteella on hyvin voimakas. 2) Kihniössä, Iisalmessa ja Hämeenlinnassa on muinoin asunut paljon ilmeisemmin lappalaisia kuin slaavilaisia.

kartta2
kartta3

Asiasta toiseen: Muinaisten merjalaisten Nerojärvellä on yksi hallitseva hallitseva niemi. Voisikohan sekin olla samaa kantaa, eli saamelaista (tai länsiuralilaista) perua. Ellei sitten taustalla ole jotain vielä vanhempaa paleokielistä niemisanan perua, joka olisi saameenkin lainattu. Tai sitten vain sattumaa.

[Nefertiti]

Joskus paikannimille on mahdoton löytää mitään johdosta mistään historiasta. Ne syntyvät vaan spontaanisti jonkin ihmisen tai joukon keksimänä.

Muistan itse lapsuudesta, jolloin teini-ikäisinä 70-luvulla annoimme eräälle kokoontumispaikalle kemijoen eräälle niemelle nimen "miinus". Nimi oli vastalause aikaisemmin teiniporukaaan repineestä riidasta, jossa osa ryhtyi viettämään aikaansa plussa-baarissa ja me vastaavasti olimme miinus-niemellä.

Nimi eli vielä 2000-luvun alussa nuorison nimistössä. Karttanimistöön se ei ole päässyt - vielä.

Luulen että aika moni paikannimi saanee alkunsa tämäntapaisesti.

[aikalainen]

Nerkoo-nimistä ja niiden mahdollisesta niemi-merkityksestä vielä sen verran, että tämäkin niemi saattaisi liittyä samaan sarjaan: Nerooniemi

[Kinaporin kalifi]

Nerkoo-nimistä ja niiden mahdollisesta niemi-merkityksestä vielä sen verran, että tämäkin niemi saattaisi liittyä samaan sarjaan...

Merjamaa-sivustolla on esillä mm. pari paikannimeä, Неритино l. Neritino ilmeisesti merjan sanasta ner(V), joka on käännetty sanoilla nokka ja kärki sekä Нерожино l. Nerosino, joka jäi hieman hämäräksi, ehkä sanasta nuriso, joka on käännetty itkeä. Ehkä nimen takana on myös nokka, kuten edellä. Volgansuomalaisten alueelta näyttäisi siis joka tapauksessa löytyvän vastine niemeen liittyville toponyymeille. Kiinnostava löytö tämä niemi-teema, kiitos kun toit sen esille.

Iisalmen Nerkoonniemen ympärillä on muuten lukuisia Nerohmäki ja Nerohvirta-tyyppisiä nimiä, joten neroh- saattaisi olla alkuperäisempi muoto ainakin siellä. Jos taas neroh- pohjautuu IMS-äänteenmuutosta edeltävään neros-tyyppiseen sanaan, vastaavuus esim. Nerosinoon on aika suuri.

Keiteleeltä taas löytyy, ehkä oireellisesti Vepsän saaren vierestä, Neruniemi:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... &map.y=181

Nyt kun suomen terävä on paitsi terävä myös kuvaannollisesti älykäs, voisi nero olla samoin kapea l. terävä ja myös samoin älykäs. Pohjalla voisi olla lainasana, esim. tyyppiä:

Proto-IE: *nArǝw-
Nostratic etymology: Nostratic etymology

Meaning: narrow, a narrow place

Baltic: *nar̂-t-a- c., *nar̃-w-a- c., *nar-w-ā̂ f.

Germanic: *narw-a- adj., *nirw-a- adj.; *narw-ō(n-) f., *narw-an- m.

Erikoisesti:

Proto-Baltic: *nar̂-t-a- c., *nar̃-w-a- c., *nar-w-ā̂ f.
Meaning: edge, corner

http://starling.rinet.ru/cgi-bin/etymol ... oot=config

[aikalainen]

Nerkoo-nimistä ja niiden mahdollisesta niemi-merkityksestä vielä sen verran, että tämäkin niemi saattaisi liittyä samaan sarjaan...

Merjamaa-sivustolla on esillä mm. pari paikannimeä, Неритино l. Neritino ilmeisesti merjan sanasta ner(V), joka on käännetty sanoilla nokka ja kärki sekä Нерожино l. Nerosino, joka jäi hieman hämäräksi, ehkä sanasta nuriso, joka on käännetty itkeä. Ehkä nimen takana on myös nokka, kuten edellä. Volgansuomalaisten alueelta näyttäisi siis joka tapauksessa löytyvän vastine niemeen liittyville toponyymeille. Kiinnostava löytö tämä niemi-teema, kiitos kun toit sen esille.

Iisalmen Nerkoonniemen ympärillä on muuten lukuisia Nerohmäki ja Nerohvirta-tyyppisiä nimiä, joten neroh- saattaisi olla alkuperäisempi muoto ainakin siellä. Jos taas neroh- pohjautuu IMS-äänteenmuutosta edeltävään neros-tyyppiseen sanaan, vastaavuus esim. Nerosinoon on aika suuri.

Keiteleeltä taas löytyy, ehkä oireellisesti Vepsän saaren vierestä, Neruniemi:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... &map.y=181

Enpä tiedä onko asialle kielitieteellistä katetta, mutta vaistolla ajatellen aiempi Neroo ja tämä Neru ovat olemukseltaan saman henkisiä. Kumpikin selkeitä niemiä ja kummankin lähellä merkkejä muinaisista asukkaista, joten nimikin voisi olla suomea edeltävää perua. Nerun lähellä on muitakin outoja nimiä: sosko, kötkö, iit.

Hämeestä löytyy myös Nerosjärvi, mutta siellä niemet eivät ole kovin hallitsevia, ellei sitten erittäin hallitsevia ja liki manteereessa kiinni olevia "saloja" ole muinoin tulkittu niemiksi. Tämä jää vähän epämääräiseksi.

Yhteinen nimittäjä pitäisi löytyä ainakin Ylä-Savon ryppäälle: neroh ja nerkoo. Lisäksi mielellään myös näille: neroo, neru ja ehkä myös neros. Ja sitten vielä näillekin: merjan nerotino ja nerojärvi. Ja kaikille kytkös maastonkohtaan, joka on niemi.

[Kinaporin kalifi]

Nerun lähellä on muitakin outoja nimiä: sosko, kötkö, iit.

Vaikka sosko l. ilmeisesti oikeastaan soska vaikuttaa oudolta tässä yhteydessä, sillä saattaisi olla ilmeinen humoristis-topografinen tausta, mikä ilmenee karttakuvaa tarkemmin katsoessa:

""Soska" - was a small maple pipe gradually narowing to the top. It was used to blow air inside the bag. It was coming out through a hole in the back and skin was sealed around tied with thin rope. Two other pipes (or more) were for playing music. Smaller one - "perabor" - was used to play melody. It was made from a stick burned through entire length by a metal rod. 6 to 8 playing holes were burned through the side. The holes were placed at the same distance from each other but had different diameters. In 8-hole design the 7th hole was on the opposite back side, similar to double pipe, and 8-th was at the bottom on a side. The split goose feather or a straw - "pishchyk" - was inserted into upper entrance opening. This opening was inserted into a pipe and skin was tightly sealed by thin rope. The bottom end of the pipe was attached to a horn - "rahaven'" - a bent widening opening made out of specially hard wood of "Karellian birtch".

Löytyy kohdasta Bagpipe or Duda:

http://www.belarusguide.com/culture1/mu ... ments.html

Rakkopillistä lisää mm:

http://en.wikipedia.org/wiki/Bladder_pipe

http://en.wikipedia.org/wiki/Puvama

Soskonniemen toinen puoli on muuten nimeltään Kirkkoranta. Kun vieressä on vielä Vepsän saari, sanoisin että kyse on tässäkin alkuaan ortodoksihenkisestä kokoontumispaikasta.

[Kalevanserkku]

Nerun lähellä on muitakin outoja nimiä: sosko, kötkö, iit.

Vaikka sosko l. ilmeisesti oikeastaan soska vaikuttaa oudolta tässä yhteydessä, sillä saattaisi olla ilmeinen humoristis-topografinen tausta, mikä ilmenee karttakuvaa tarkemmin katsoessa - -.

Mitenkähän Neruniemen ja lähellä olevan Nerulammen loppu-u olisi selitettävä? Riittääkö pelkkä huumori? Suomessahan jossakin murteessa toisen tavun o on muuttunut u:ksi. Ainoa kuulomuististani näin äkkiseltään löytyvä esimerkki on putuaa < putoaa (muutos on tapahtunut myös sanansisäisesti), mutta voidaanko tällaista kuulla lähelläkään Konginkangasta?

Toinen mahdollinen selitys olisi, että aunukselaisuuden tunnusmerkiksi olisi tullut (ainakin paikoitellen) tuo savolaisten kannalta odotuksenvastainen, loppu-a:n sijasta käytetty, loppu-u, joka olisi sitten laajentunut (tässä tulee savolaishuumorikin mukaan) sellaisiinkin tapauksiin, joissa aunukselaiset eivät loppu-u:ta käytä.

[Kinaporin kalifi]

Mitenkähän Neruniemen ja lähellä olevan Nerulammen loppu-u olisi selitettävä? Riittääkö pelkkä huumori? Suomessahan jossakin murteessa toisen tavun o on muuttunut u:ksi. Ainoa kuulomuististani näin äkkiseltään löytyvä esimerkki on putuaa < putoaa (muutos on tapahtunut myös sanansisäisesti), mutta voidaanko tällaista kuulla lähelläkään Konginkangasta?

Toinen mahdollinen selitys olisi, että aunukselaisuuden tunnusmerkiksi olisi tullut (ainakin paikoitellen) tuo savolaisten kannalta odotuksenvastainen, loppu-a:n sijasta käytetty, loppu-u, joka olisi sitten laajentunut (tässä tulee savolaishuumorikin mukaan) sellaisiinkin tapauksiin, joissa aunukselaiset eivät loppu-u:ta käytä.

Lieneekö tässä tosiaan esillä jokin mahdollinen vepsäläisyys, kuten livvissä l. aunuksenkarjalassa?

"1. Jos varsinaiskarjalassa substantiivien, adjektiivien ja adverbien samoin kuin partitiivin ja essiivin sijapäätteen loppuvokaalina ovat a,ä (akka, isäntä, äijä, kieltä, miehenä), niin livvissä vastaavasti on u,y (akku, izändy, äijy, kieldy, miehenny) ja lyydissä -e, o (akk(e), izänd(e), äi(j), kield, miehen). "

http://www.soros.karelia.ru/projects/19 ... urt_f.html

[Pystynen]

Nyt kun suomen terävä on paitsi terävä myös kuvaannollisesti älykäs, voisi nero olla samoin kapea l. terävä ja myös samoin älykäs. Pohjalla voisi olla lainasana, esim. tyyppiä:()

Germaanin *narwaz näkyy muissa lähteissä pidettävän tuntematonta alkuperää olevana, esim: http://www.etymonline.com/index.php?term=narrow
Liettuan sanojen nártas "nurkka", nãrwa "lintuhäkki" tähän liittäminen ei vielä oikein näytä riittävän IE-juuren kokoon pistämiseen. StarLingin hepuilla on tapana viitata kovasti paitsi todettuihin vastineisiin, myös "nostraattisiin" juuriin (tässä tapauksessa esim. mongolian /narin/ & tamilin /neer/ "ohut", japanin /naris-/ "tasoittaa") joiden paikkansapitävyys on yleensä vähintäänkin kyseenalaista

Tuo merjan "ner-" tulee ihan pätevästä joskin imsukielissä esiintymättömästä uralilaisesta juuresta *nä(x)ri "nenä, kuono" (esim. mokassa /ńɛŕ/, marissa /ner/), josta voisi lähteä yrittää kehittämään samantapaista johtoa: lainattu asu *nerV merkityksessä "kärki" jostain sukukielestä, ja tästä johdos nero "kärkevä heppu"? Joskin SKRJK kertoo sanan alkuperäisemmäksi merkitykseksi "taito, kyky", joten ehkä ei.

Mitä paikannimiin tulee, suomessahan -o ja -u voivat olla johdinaineita ja melko samamerkityksisiäkin (esim. kaivo, kaivu), rinnakkaisasuja on hyvinkin voitu muodostaa.

Mielessä tosin käy, olisiko nenä ~ liettuan nanā jotain sukua. R:stä on kyllä vaikea päästä eroon, jollain hypoteettisella *na-päätteellä pitäisi tulla kai pikemmin **närnä, eikä assimilaatio n-r > n-n taida sekään olla mahdollista (ainakaan ehdotetun etymologian *në(x)ri "märkä" > nuori mukaan).

[Kinaporin kalifi]

Tuo merjan "ner-" tulee ihan pätevästä joskin imsukielissä esiintymättömästä uralilaisesta juuresta *nä(x)ri "nenä, kuono" (esim. mokassa /ńɛŕ/, marissa /ner/), josta voisi lähteä yrittää kehittämään samantapaista johtoa: lainattu asu *nerV merkityksessä "kärki" jostain sukukielestä, ja tästä johdos nero "kärkevä heppu"? Joskin SKRJK kertoo sanan alkuperäisemmäksi merkitykseksi "taito, kyky", joten ehkä ei.

Mitä paikannimiin tulee, suomessahan -o ja -u voivat olla johdinaineita ja melko samamerkityksisiäkin (esim. kaivo, kaivu), rinnakkaisasuja on hyvinkin voitu muodostaa.

Asia vaikuttaa kyllä tältä pohjalta minusta aivan ilmeiseltä. Karjalaiset ovat muuten todennäköisesti tunteneet tämän sanaston rinnakkaismerkitykset pitkään: "en ole ńerońiemez rod́innuh, sanasuarez olen kazvannuh."

http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karja ... oniemi&l=1

Ner(V) niemien nimenä ja esim. v(V)ks(V)-tyyppiset laskujoen nimet vihjaisivat mielestäni vahvasti siihen suuntaan että vepsäläisillä, jos ei nyt sitten jopa esim. merjalaisilla, oli rooli karjalaisten muodostumisessa. Mm. Merjamaa-sivuston mukaan Inkere-joki löytyy paitsi Kannaksen liepeiltä, myös Merjamaalta:"Ингерь (Ингирь) «ключ, ручей»", siis Inger(V), paitsi avain (?), myös joki, puro, ehkä enemmän anecdotal evidence-osastoon liittyen.

EDIT. jos sanat löytyvät saamesta on tilanne tietysti aivan toinen.

[Pystynen]

Löytyy kyllä saamestakin, mutta mielenkiintoisesti merkitykseen "poski" siirtyneenä:
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... nue_id=796

[Taavetti]

Entä Hornavanjärvi Ruotsissa, onko etymologista nimiyhteyttä Hornuun tai hornaan?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hornavan

[Jaska]

Mielessä tosin käy, olisiko nenä ~ liettuan nanā jotain sukua.

Saamen vastine palautuu asuun *ńana, eli tässä kuten muutamissa muissakin sanoissa saame täsmää balttiin ja itämerensuomessa on epäsäännöllistä kehitystä: vrt. heinä ~ suoidni < *ajna jne. (liivi ja eteläviro tosin alkuperäisellä kannalla tämän tyypin sanoissa).

[Pystynen]

Mielessä tosin käy, olisiko nenä ~ liettuan nanā jotain sukua.

Saamen vastine palautuu asuun *ńana, eli tässä kuten muutamissa muissakin sanoissa saame täsmää balttiin ja itämerensuomessa on epäsäännöllistä kehitystä: vrt. heinä ~ suoidni < *ajna jne. (liivi ja eteläviro tosin alkuperäisellä kannalla tämän tyypin sanoissa).

"Epäsäännöllinen kehitys" on tässä ikävä kyllä edelleen epäselitys, joka ei tee muuta kuin toistaa jo todetut faktat ilman lainaoriginaalia on vaikea sanoa edes, kumpi asu on uudennos. Levikki tietysti jotain vinkkaa, mutta missä esisaamelaiset ja esi-imsut ovat täsmälleen olleet eteläviron eriytymisen aikoihin? Ehkä kyse onkin länsi/itä-asetelmasta.

(Olen nähnyt ehdotuksen, että kyse olisi sananalkuisen *ń:n vaikutuksesta: "ydinimsussa" siis kehitys *ńa > *ńe ( > ne). Pitäisi kyllä olla jo aiemmin kuin kieleen ilmaantui e-a-sanoja, kun loppuvokaalikin on mukautunut, joka taas näyttää kronologisesti aika vaikealta.)

Saamen ń- tosiaan näyttäisi kyllä kaatavan enimmät yritykset yhdistää tätä tuohon toiseen nenä-sanueeseen, joten se tästä sivujuonesta.

[Jaska]

Mielessä tosin käy, olisiko nenä ~ liettuan nanā jotain sukua.

Saamen vastine palautuu asuun *ńana, eli tässä kuten muutamissa muissakin sanoissa saame täsmää balttiin ja itämerensuomessa on epäsäännöllistä kehitystä: vrt. heinä ~ suoidni < *ajna jne. (liivi ja eteläviro tosin alkuperäisellä kannalla tämän tyypin sanoissa).

"Epäsäännöllinen kehitys" on tässä ikävä kyllä edelleen epäselitys, joka ei tee muuta kuin toistaa jo todetut faktat ilman lainaoriginaalia on vaikea sanoa edes, kumpi asu on uudennos. Levikki tietysti jotain vinkkaa, mutta missä esisaamelaiset ja esi-imsut ovat täsmälleen olleet eteläviron eriytymisen aikoihin? Ehkä kyse onkin länsi/itä-asetelmasta.

*ai > *ei -muutoksen suunnasta todistaa jo se, että saame ja baltti täsmäävät keskenään. Eteläviroa ja liiviä lukuunottamatta muu itämerensuomi on kokenut tuon muutoksen joukossa sanoja, ja samaan yhteyteen on taloudellisinta liittää myös tämä *ńana > nenä -muutos, vaikkei sanassa diftongia olekaan.

Epäsäännöllisyys ei olekaan selitys; se vain sattuu olemaan hyvin yleistä kielten kehityksessä.

[Pystynen]

*ai > *ei -muutoksen suunnasta todistaa jo se, että saame ja baltti täsmäävät keskenään.

Tuosta olen samaa mieltä, toki.

samaan yhteyteen on taloudellisinta liittää myös tämä *ńana > nenä -muutos, vaikkei sanassa diftongia olekaan.

Hyvinkin mahdollisesti tämä ilmiö liittyy edelliseen, mutta tällöin sen rajaaminen itämerensuomen sisäiseksi ilmiöksi ei näyttäisi kovin hyvältä vaihtoehdolta, kun muutos kuitenkin keskittyy läntisen levikin sanoihin. (Perintösanojen epäsäännöllisyyksissähän esiintyy pikemmin päinvastaisia tendenssejä *säppä > sappi, jne.) Olen muistaakseni maininnutkin, että vaihtoehtoinen hypoteesi voisi olla esim. että itämerensuomen ydinryhmän alle on jäänyt balttimurre, jossa oli tapahtunut muutos *ai > ei.

Menee jo asiasta ohi, mutta mitä mieltä tosiaan olet kielten sijainneista eteläviron eriytymisen aikoihin? Meillä on imsuosastolla ainakin neljä vaihtoehtoa tarjolla:
1) Esi-imsu leviää idempää nykyisille Suomenlahden eteläpuolisille alueelleen, ja eriytyy paikan päällä
2.1) Esieteläviro ja muu imsu leviävät kumpikin idempää länteen riippumattomasti
2.2) Esieteläviro leviää ensin, jää pohjoisemmassa uudemman imsuekspansion alle
2.3) Muu imsu leviää ensin, jää etelässä uudemman etelävirolaisekspansion alle

Jos slaavien alle jääneet kaakkoisimmat alkuperäiset imsut puhuivat jotain etelävironsukuisempaa murretta (mihin tämä muuten perustuikaan? oliko tästä ihan kielitieteellisiä todisteita vai mennäänkö tässä ihan vain kronikoiden kansaluokittelujen perässä?), niin ainakin 2.2 näyttää epätodennäköiseltä. Ajoin takaa sitten sitä, että 2.3 jättäisi vaihtoehdon, jossa esieteläviro ja käsittääkseni näihin aikoihin Laatokan kieppeillä hengannut esisaame jäisivätkin naapureiksi, ja näiden nykyinen a-edustus ei välttämättä olisikaan riippumatonta säilymää, vaan voisi myös olla areaalinen uudennos.

Tähän liittyy myös kysymys siitä, miten idässä itäbaltit ovat milloinkin olleet, aihe josta en ole vielä löytänyt kummemmin käsittelyä ja onko ollut joitain heimoja yleisesti mainittavien lisäksi vai oletetaanko esim. mordvalaisten ja liettualaisten todella olleen jossain vaiheessa kontakteissa?

Epäsäännöllisyys ei olekaan selitys; se vain sattuu olemaan hyvin yleistä kielten kehityksessä.

Merkityssisällöltään vähän epämääräinen väite? Muutoksen osoittaminen täysin epäsäännölliseksi ei liene mahdollista, ja en pidä kovin produktiivisena asennetta, että jos muutoksen syytä ei tiedetä, sen oletetaan tapahtuneen "ilman syytä" kunnes toisin todistetaan. Monet syyt ovat ehkä tuntemattomia (engl. unknown) mutta harvat, jos mitkään, noin periaatteessakin tuntemattomissa (engl. unknowable).

Pätee tietysti jos rajaat "epäsäännöllisyyksiksi" kaikki ei-äännelailliset muutokset, riippumatta siitä onko muita selityksiä tiedossa.

[Kalevanserkku]

Nerun lähellä on muitakin outoja nimiä: sosko, kötkö, iit.

Vaikka sosko l. ilmeisesti oikeastaan soska vaikuttaa oudolta tässä yhteydessä, sillä saattaisi olla ilmeinen humoristis-topografinen tausta, mikä ilmenee karttakuvaa tarkemmin katsoessa Soskonniemen toinen puoli on muuten nimeltään Kirkkoranta. Kun vieressä on vielä Vepsän saari, sanoisin että kyse on tässäkin alkuaan ortodoksihenkisestä kokoontumispaikasta.

Soskahan tarkoittaa karjalassa mm. tuttia, josta ei ole pitkä matka naisen ns. nisään, jota Soskonniemi kovasti ylhäältä päin katsottaessa ääriviivoiltaan muistuttaa. Paralleelina voisi esittää ruotsin sanan tutt(a), josta suomen tutti lienee saatu ja joka tarkoittaa mm. naisen rintaa.