Kinaporin kalifi kirjoitti:Vanhaa väliväylää Hämeestä Karjalaan näyttäisivät harvakseltaan seurailevan orja-nimet, kuten Orjainniemi, Orjastenkärki ja Orjapäänniemi. Jos nyt sattuisikin olemaan niin, että ne liittyvät ihan oikeaan orjakauppaan, nimet voisi kytkeä orjien keräilypaikan tai kuljetuksen välietapin valvontaan. Niemellä kun on luonnostaan aita eli vesi. Tähän liittyen: olen joskus pohtinut Rapolan käyttökelpoisuutta puolustustarkoituksessa, en ole oikein vakuuttunut asiasta. Liian suuri, epämääräisesti varusteltu, mutta harjun hautamuodostelmassa voisi säilyttää vaikka karjaa ja miksei myös orjia. En ole kuullut, että nimeä Rapola olisi liitetty orjakauppaan, mutta se muistuttaa aika paljon slaavilaista sanaa рабъ, rabo, rabu tms., "orja, palvelija".
https://en.wiktionary.org/wiki/%D1%80%D ... ast_Slavic
Voisi siis ehkä olla niin, että Rapola oli pirkkalaisten harjoittaman orjakaupan keskus tai keskuksia? Rapolan nimestä ja orja-nimien sijainnista voisi ehkä päätellä että orjat vietiin itään, esim. Laatokanlinnan tai Novgorodin orjamarkkinoille.
Tähän orja aiheeseen voisi sopia myös saamen etelää tarkoittavasta sanasta muodostetut nimet. Tälläisia ovat tietääkseni ainakin Lapin ora- ja orjas- alkuiset nimet. Voisivat ehkä olla saamen perua etelässäkin.
Mutta se viitata myös Hjallikseen.
"Ylitypografinen" ilme on jo Viitson alkuperäisen konekirjoituskaavion peruja, joskin se kieltämättä mahdollistaa myös kaavion edelleenmuokkauksen.
