Näsijärven Hornu

Sanojen ja nimien alkuperä

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 09 Touko 2016 13:47

Sahalahdelta löytyy Virolaislahti ja -vuori. Mutta, sieltä löytyy lisäksi Keljonjärvi ja Keljo-niminen paikka, ven. kel'ja "munkin asuinhuone". Viereisen Kirkkojärven vieressä on Kurmitanmäki, taustalla ilmeisesti vastaava ven. gornica, "vierashuone tms.", kuin Turun Kaarnitta-saaressa. Paikalla liikkuneet eivät todennäköisesti olleet varsinaisia virolaisia, sillä Keljonjärven vieressä on myös Lyytikkämäki, jossa on ilmeisesti oleskellut tai jopa asunut lyydiläisiä, <- ven. ljudi, "ihmiset, kansa".

Pari asiaa tulee mieleen. Jos myyttinen vihanpito Hämeen ja Karjalan välillä on totta, miten nämä lyytikät jne. ovat soluttautuneet moniin paikkoihin keskelle Hämettä? Toinen asia on se, että Syvärin Kannaksen Vepsän ja sitä sivuavan lyydiläisalueen ja Inkerinmaan, aina Narvaan asti, asutus on ilmeisesti sekoittunut moneen otteeseen. Vepsäläinen siirtolainen Inkereenjoella on saattanut kutsua itseään lyydiläiseksi ja olla Narvassa käydessään inkeroinen?

Liittyen näihin vieru, pärnä ja ehkä jopa muro-tyyppisiin nimiin:"...nykylyydin ja viron välillä on niin paljon yhteisiä piirteitä, että lyydin ja viron välillä on täytynyt olla kieliyhteys myöhäiskantasuomea välittömästi seuranneena aikana..."

http://lyydi.net/?page_id=54
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6628
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Pystynen » 10 Touko 2016 02:16

Kinaporin kalifi kirjoitti:"...nykylyydin ja viron välillä on niin paljon yhteisiä piirteitä, että lyydin ja viron välillä on täytynyt olla kieliyhteys myöhäiskantasuomea välittömästi seuranneena aikana..."

http://lyydi.net/?page_id=54

Tämä ei oikein mitenkään pidä kutiaan:
a, d) Loppu- ja sisäheitto tosiaan toimii virossa ja lyydissä/vepsässä samoin ehdoin, mutta kieliyhteydellä sitä ei tarvitse selittää. Jo kantasuomeen voi olettaa kvantiteettivaihtelua, jossa 2. tavun vokaali on pidempi lyhyen 1. tavun vs. lyhyempi pitkän 1. tavun jäljessä. Eli esim. *kala [kala] mutta *kalma [kalmă].
— Natalie Kuznetsovan tuore artikkeli aiheesta (lähinnä inkeroisen ja vatjan näkökulmasta): http://www.kirj.ee/26968/?tpl=1061&c_tpl=1064
b) Vokaalisointu on säilynyt ainakin vepsän murteissa, muistaakseni osittain lyydissäkin.
c, e) Klusiilien säilyminen pimedad, maksab -tyyppisissä muodoissa on arkaismi eikä yhteinen innovaatio;
g) "Oota, kun" tunnetaan myös suomen murteissa;
h) Näistä osa on myöhäisiä lainasanoja venäjästä, toiset taas tunnetaan suomenkin murteissa.

Ainoa yhtäläisyys johon en osaa suoralta kädeltä sanoa mitään on kohta f) eli yksittäis-t:llinen passiivin partisiippi.

Kirjoitelmassa on jotain muutakin hämärää:
Tässä yhteydessä on syytä mainita, että Aleksander Barantsevin historiallis-vertailevien tutkimusten perusteella lyydi ja aunus eivät ole kehittyneet vepsästä, kuten Dmitri Bubrih on aikoinaan esittänyt (…) Sanotun valossa on todennäköistä, että itäkantasuomeen palautuvasta kieliläheisyydestään huolimatta lyydiläiset ja vepsäläiset edustavat eri muinaisheimoja.

On selvää että lyydi ei ole kehittynyt nykyvepsästä, mutta se ja vepsä voidaan molemmat moitteitta palauttaa yhteiseen muinaisvepsään (jossa on täytynyt olla vielä tallella esim. pitkät vokaalit). Mitään selvää rajaa lyydin ja vepsän välille ei minusta voi edes vetää; esim. Kuujärven lyydi on varsinainen tilkkutäkki (samainen Pahomov esittelee kirjassaan "Kuujärven lyydiläistekstejä" murteesta kasapäin vepsäläisyyksiä).
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1144
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 10 Touko 2016 09:47

Pystynen kirjoitti:On selvää että lyydi ei ole kehittynyt nykyvepsästä, mutta se ja vepsä voidaan molemmat moitteitta palauttaa yhteiseen muinaisvepsään (jossa on täytynyt olla vielä tallella esim. pitkät vokaalit). Mitään selvää rajaa lyydin ja vepsän välille ei minusta voi edes vetää; esim. Kuujärven lyydi on varsinainen tilkkutäkki (samainen Pahomov esittelee kirjassaan "Kuujärven lyydiläistekstejä" murteesta kasapäin vepsäläisyyksiä).

En osaa ottaa kantaa muuhun, mutta totesin päättelyn perustuvan virolaisyhteyksien osalta ehkä ainakin osin yhteissanastoon, tyyppiä "tuul puhub". Sen lisäksi oli ehkä havaittavissa pienimuotoista lyydiläisten erityispiirteiden korostamista vs. vepsä, kuten totesitkin.

Liittyen mölö-nimiin, vrt. Rahkosen esille tuomat nimet tyyppiä molo-, "perehod, kulkuväylä tms". Itkonen tuo esille kirjoituksessaan Välikatsaus... sanan malo, "rako, loma". Lähinnä Kaakkoisessa Suomessa esiintyy muutamia ilmeisiä malo-paikannimiä, esim. Malonsalmi Imatralla, Malosentaipale Puumalassa ja siitä hieman idempänä Malosensalmi jne., siellä ilmeisesti liittyen viereiseen Tiimataipaleeseen.

http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 83_349.pdf
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6628
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 11 Touko 2016 07:51

Kopio toisesta ketjusta:

Kaivelin äskettäin esille Rjabininin tutkimuksen zoomorfisten korujen levikistä, Zoomorfnie ukrasenie drevnei Rusi X-XIV v.v., a siis nämä lintuhevoset jne. Karttojen mukaan niitä esiintyy aluksi ts. vanhimpien muotojen osalta, 900-luvulta alkaen, Sääsjoen ja Ojatin välisen alueen lisäksi vain Rostovin ja Muromin kaupunkien läheisyydessä. Keskittymät kartalla ovat ihmeen selvärajaisia. Sitten: Murom häviää ja Inkerin ylänkö nousee esiin. Lopulta, myös Rostov häviää ja Kostroma nousee kartalle. Inkerin ylängön, Syvärin Vepsän ja Kostroman yhteys jatkuu 1300-luvulle, ainakin koruja on siis vaihdeltu. Joten, ovatko itäiset sanat välttämättä mitään erityisen muinaista kieltä?

P.S. Sipin aiempi Rolloff-tulos..."Nyt mordvalainen admixi Itä-Suomessa asettuu arvoon 57.254 sukupolvea, 18.618 std.error, josta saadaan luottamusväliksi 38,5-76 sukupolvea" liittynee tähän samaan ilmiöön? Ajoitus ensimmäisen vuosituhannen loppupuoli j.a.a?

P.S. liittyen tähän ketjuun: suolakaupan keskus Galich, josta mahdollisesti esim. Halinen ja Halikko, sijaitsee Kostroman alueella. Galichin nimeksi mainitaan 1200-luvun alussa vielä Grad Mersky, "merjalaisten kaupunki". Järven laskujoki on muuten Veksa, vrt. esim. Viksa- Vuoksen Suvannossa.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6628
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 16 Touko 2016 11:23

Piikkiön Hepojoelta, Nummilan linnavuoren vierestä löytyy Suolanväljä. Viron kielellä tori on vieläkin väljak, Suolanvälja on siis mitä ilmeisimmin muinainen suolatori. Suolanväljä löytyy myös Paimionjoelta, sen pienen sivujoen Suolaojan varrelta. Sen vieressä sijaitsee myös Vironhaka, joka ilmeisesti todistaa eräästä tietystä varhaisemmasta suolan tulosuunnasta, samoin kuin ilmeisesti Piikkiön paikannimi Koroinen ja Paimionjoen latvoilta löytyvä Halikkola.

Suola oli ilmeisesti ylivoimaisesti tärkein yksittäinen tuontiartikkeli keskiajalla, liittyen ruoan säilytykseen. Birger solmi noin vuonna 1250 Lyypekin kanssa sopimuksen, joka takasi saksalaisille kauppiaille vapaan liikkuvuuden ja verovapauden Ruotsin valtakunnan alueella. Kun Hämeen ristiretki ajoittuu suunnilleen samoihin vuosiin, nousee esiin kysymys siitä, mikä oli lyypekkiläisen rahan rooli ristiretken järjestämisessä ja ammattimaisten palkkasoturien osuus Birgerin armeijassa. Oli kuin oli, 1300-luvulla suolakauppa Suomen alueella on jo täysin saksalaisten käsissä, ei liene sattumaa että Piikkiön Suolaväljän vieressä sijaitsee Saksan talo, jonka ehkä saattoi perustaa paikalle asettunut kauppias? Lyypekkiläisten välittämä Luneburgin suola pääsi näin ilmeisesti monopoliasemaan Suomen alueella ja voitot olivat varmasti astronomisia.

P.S. orko-nimistöllä on aika valaiseva levikki, vrt. viron org, "laakso, painanne tms.". Niitä löytyy em. Piikkiön ja Paimion alueelta, mutta lännessä esim. Laajoelta, mahdollisesti liittyen siellä Karjalankylään. Idässä niitä taas esiintyy hyvin paljon Savitaipaleen ympäristössä, kuten myös esim. vieru-nimistöä jne. Taustalla on jokin Viron aluetta lähellä oleva väestöryhmä, mutta voisihan olla jopa niin, että se muuttikin Savitaipaleelle Turun suunnasta, jopa ehkä hieman autettuna, vrt. tuon alueen Suomen- paikannimet? Turun suuntaan ryhmä olisi taas muuttanut jostain Narvan vaiheilta?

https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... paivio.pdf
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6628
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 17 Touko 2016 10:38

Venäläinen tutkija Bubrih totesi karjalaisten muodostuneen varsin myöhään alueelle muuttavien hämäläisten, läheltä Peipsijärveä ja Novgorodin lähialueilta saapuvien siirtolaisten sekä Laatokan kaakkoisrannan vepsäläisten sulautuessa toisiinsa:

"Он считал, что частично население пришло из земель еми, часть – из мест, близких к Чудскому озеру и Новгороду. Допускается участие и древней веси (Бубрих, 1947, 1971)."

С. И. Кочкуркина ЭТНОКУЛЬТУРНЫЕ ПРОЦЕССЫ ЭПОХИ СРЕДНЕВЕКОВЬЯ

Sanaston perusteella Peipsin lähialueilla on ollut ilmeinen rooli, muuten on vaikea selittää vieru, orko ja ketvele-tyyppisiä selviä virolaisuuksia. Ne näyttävät kuitenkin liittyvän ehkä lähinnä ns. viipurin- tai suomenlahdenkarjalaan, inkeroiseen ja äyrämöiseen, olisikohan raja Kannaksella mennyt jossain Suvannon vaiheilla, Käkisalmesta etelään? Mölö-tyypin sanasto voisi olla vepsäläistä ja venäläisyydet olisi ehkä omaksuttu viimeistään jossain Laatokanlinnan liepeillä?

Liittyen em. Pahomovin artikkeliin:

"Lyydiläisten alkukotia on siis etsittävä paljon etelämpää, todennäköisesti nykyisen Novgorodin alueelta, jonka vanha paikannimistö on itämerensuomalaista perua, esim. ozero Il’men’, aik. kronikoissa jezero Ilmer’ (< *Ilmär’, vrt. Kalevalan Ilmari) < Ilmajärvi, reka Msta < Mustajoki. Sinne Peipsijärven ja Pihkovanjärven itäpuolelle Terho Itkonen on myös sijoittanut olettamansa itäkantasuomen, jonka vanhimmat erikoispiirteet ulottuvat vatjaan ja eteläviroon sekä eräihin etäsukukieliin saakka (Itkonen 1983: 209–). "

Tämä Peipsin-Pihkovanjärven seuduilta muuttava muinaislyydiläinen elementti näkyy mielestäni myös siten nimistössä että Lyytinen on nimenä ilmeisesti täysin verrattavissa esim. nimiin Hämäläinen ja Karjalainen. Tähän samaan ryhmään viitannee myös Kallio tuoreessa kirjoituksessaan liittyen chud'-ryhmään, jonka nimitys olisi siis skandinaavinen käännös nimitykselle ljudi, "ihmiset, kansa".

P.S. vielä lainaus Pystyseltä tähän:

"Jos tapana on ollut nimittää naapureita parisataa kilometriä liian kaukaisilla, isompien kansojen nimillä, niin voitaisiin olettaa, että nimillä vepsäläinen : lyydi(läinen) on ollut samanlainen suhde kuin nimillä ruotsi/ruotsalainen : savolainen tai venäläinen : karjalainen. Eli ehkä alunperin kyse on ollut siitä, että nykyiset lyydiläiset ja vepsäläiset ainakaan olivat jonkinlaisessa liitossa tai vasallisuhteessa näiden F & S:n olettamien "substraattivepsäläisten" kanssa, ja heiltä nimitys vepsäläinen olisi lopulta myös tarttunut nykyisille etelävepsäläisille. Alkuperäisin Äänisen seudun imsujen kansannimi saattaisi siis hyvinkin olla keski"vepsäläisten" käyttämä tšuudi.

Myös lyydin täytyy kyllä olla aika vanha: se on lainattu Aunuksen seudulla jo ennen muinaiskarjalaista spiranttien katoa. Se sattuu silti osumaan hyvin yhteen seudun vahvimmin venäläistyneen, Petroskoilta Laatokankaupungille ulottuvan kaistaleen kanssa. Variantit *liüði > *liüvi > livvi ja *liüdi > ľyydi eivät muutenkaan voi palautua yhteiseen lähtöasuun, koska perintösanastossa pitäisi edellisessä tietysti esiintyä vahva aste (**lyyti).

(Sama ilmiö kuin länsimurteiden lainasanoissa tyypiä loora 'laatikko': tälläinen "heikkoasteinen" muoto on täytynyt lainata asussa *looða, aikana jolloin kielessä *ð vielä oli, mutta jolloin se oli jo eriytynyt omaksi marginaaliseksi foneemikseen.)"
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6628
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 17 Touko 2016 16:26

Kinaporin kalifi kirjoitti:Kopio toisesta ketjusta:

Kaivelin äskettäin esille Rjabininin tutkimuksen zoomorfisten korujen levikistä, Zoomorfnie ukrasenie drevnei Rusi X-XIV v.v., a siis nämä lintuhevoset jne. Karttojen mukaan niitä esiintyy aluksi ts. vanhimpien muotojen osalta, 900-luvulta alkaen, Sääsjoen ja Ojatin välisen alueen lisäksi vain Rostovin ja Muromin kaupunkien läheisyydessä.

Sivuhuomio tähän liittyen: tuore BigY-tilaus, FTDNA 453779 Serov, Melenkin alue Okalla, Muromin vieressä, ilmeisesti karjalainen N1c1.

http://forum.molgen.org/index.php/topic ... 3.html#new
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6628
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Rekonpoika » 17 Touko 2016 17:04

Ufan ympäristöstä löytynyt suomalaista I1-L258:a joten kyllä jotkut itään menijät ovat voineet noinkin kauas seikkailla.
Rekonpoika
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 4220
Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja aikalainen » 17 Touko 2016 17:21

Kinaporin kalifi kirjoitti:Piikkiön Hepojoelta ....

Mielenkiintoisia osumia. Osumien merkityksen arviointi onkin sitten jo vaikeampaa.

Kalihvi kirjoitti: ei liene sattumaa että Piikkiön Suolaväljän vieressä sijaitsee Saksan talo, jonka ehkä saattoi perustaa paikalle asettunut kauppias

Osa saksa-nimisistä taloista saattaisikin liittyä sakemanneihin. Toisaalta näitä saksa-taloja löytyy koko maasta lounaiselta rannikolta Pohjois-Karjalaan, joten joukossa on varmaan muitakin nimen lähteitä.

Kun monet talojen nimet tulevat perustajan etunimestä, niin tulee mieleen, voisiko osa näistä saksoista olla jonkin etunimen pohjalta tehtyjä väännöksiä. Esim. raamatullinen Sakarias tai Sakkeus tai jokin muu vielä sopivampi etunimi.

Kalihvi kirjoitti:Liittyen em. Pahomovin artikkeliin:
"Lyydiläisten alkukotia on siis etsittävä paljon etelämpää, todennäköisesti nykyisen Novgorodin alueelta, jonka vanha paikannimistö on itämerensuomalaista perua, esim. ozero Il’men’, aik. kronikoissa jezero Ilmer’ (< *Ilmär’, vrt. Kalevalan Ilmari) < Ilmajärvi, reka Msta < Mustajoki. "

Mielestäni järven nimi Ilmen/Ilma sopisi olemaan samaa kantaa kuin Ilmeenjoki ja Ilomantsi, eli siinä olisi taustalla saamen tai jonkin muun uralilaisen kielen ylä-sanan johdannainen. Järvi sijaitsee sopivasti Olhavanjoen yläpäässä.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1916
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 17 Touko 2016 23:42

Rekonpoika kirjoitti:Ufan ympäristöstä löytynyt suomalaista I1-L258:a joten kyllä jotkut itään menijät ovat voineet noinkin kauas seikkailla.

Mahdollista, vaikka en ole ihan varma mihin suuntaan tässä on menty ja missä vaiheessa. Muromalla on korulöytöjen perusteella ollut selvästi joku yhteys, suora tai epäsuora, Laatokan-Suomenlahden alueelle asti.

Melenkiä vastapäätä, Okan toisella puolella, on taas Vyksa, joka on ilmeisesti saanut nimensä Vyksunka-laskujoestaan, Kostromassahan laskujoen nimi oli Veksa, vrt. Suvannon ilmeinen Viksa- jne.?!

P.S. Serov kuuluu ilmeisesti varhaiseen "karjalaiseen" VL-62-linjaan, jonka harvat kartalle merkityt varhaiset asuinsijat ovat Murom, Kostroma sekä Vienajoen alue, pl. ilmeiset Siperiaan siirtyneet kuten Volkov.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6628
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 19 Touko 2016 10:26

Kopio toisesta ketjusta, liittyen Suomen alueen puola-nimistöön, joka voisi ilmeisesti vastata esim. diftongin pohjalta merjan bol-nimistöä, *pool- ->puol- (EDIT Rekonpojan painostamana totean että Kargopol ei välttämättä liity teemaan mitenkään, sille on esitetty myös mm. pole l. "pelto"-etymologia). Epäselvää on, liittyvätkö Kaakkois-Viron palo, palu-nimet tähän samaan kokonaisuuteen. Suomessa nimet seurailevat yleisesti ottaen mm. vieru-nimistöä, pääsuunnassa Viipuri-Jämsä, mutta saattavat yllättäen tulla esille esim. Perniössä, jossa linnavuori Puolanmäki.

"Kirjataanpa tämäkin huomiona ja ideana ylös: merjan "-bol" kylänimet vastaavat Sortavalan vanhaa venäjänkielistä nimeä:"Paikkakunta tunnetaan jo 1100-luvulta. Se oli tärkeä kauppapaikka 1500-luvulla ja mainitaan venäläisissä kirjallisissa dokumenteissa 1582 kylänä nimellä Сердоболь, Serdobol (Serdovol), ja tällä nimellä kaupunkia venäjän kielessä kutsuttiin vuoteen 1918 saakka."

"Among other place names with this root are a number of settlement names also: for example the village Jáxrobol on the shore of the lake Jáxrobol’skoe ózero (a secondary derivation) in the Jaroslavl’ Volga area, generally etymologised from ‘lake village’, bearing the basic element -bol(V), -bal(V) that forms settlement names of substratum origin."

http://www.helsinki.fi/venaja/nwrussia/ ... lqvist.pdf

Sivuhuomiona: samaan levikkialueeseen liittyvä, vörun kielestä tavattu muro, "pihapiiri", esiintyy erillisen, hieman yllättävän paikallisen nimikeskittymän l. Laitilan-Euran alueen seuduilla myös muodossa moro-, muualla muoto on odotetusti muro-.

Lisäksi, olisiko ihan mahdotonta että Pohjan Simijärven nimessä olisi esillä merja-muroman sana sim-, "musta"? Järven rannalla on kallio nimeltä Mustahoro, "Mustavuori" ja vieressä on vastinparina pieni Valk(-ea)järvi, nimet antanut asutuskeskus olisi voinut sijaita Karjalohjan Muromäen ympärillä? Viereinen paikannimi Hotopohja perustunee samaan slaavilaiseen hodit, "mennä, kulkea"-kantaan kuin itäsuomalainen murresana hotu, "väylä".

P.S.:"In the territory of Central Russia a root of the forms Sim(V)-,
Sem(V)- etc. (‘black’) would generally be expected to be more ancient than the form Šim(V)-
with its variants (compare also the Mari forms śimә, šimә etc. ‘black’).

Correspondingly, the lake name Smer (Smeer) in Mari Èl has been translated as ‘dark lake’
by separating the Mari jer (‘lake’) and, possibly, Mari sim etc. (‘black’) or Chuvash sěm
(‘dark’) (see Voroncova & Galkin 2002: 304; Veršinin 2005: 19)."

http://www.helsinki.fi/venaja/nwrussia/ ... lqvist.pdf

Levikkialueen kerrostumissa on mielestäni hyvin selvästi nähtävissä ilmeinen protovepsä, mahdollisesti käytännössä merja-muroma, joku vörun kieltä lähellä oleva IMS-murre sekä myös lyydiläiskerros, johon liittyy paljon slaavilaisia lainasanoja. Tämä sekoitus lienee levinnyt Suomeen Inkerinmaalta, liittyen suomenlahden karjala-äyrämöinen-inkeroinen-murrealueeseen.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6628
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Rekonpoika » 19 Touko 2016 10:43

Eiköhän asia ole niin että itäslaavien polit (Stavropol, Kargopol, Sevastopol) tulevat kreikasta eivätkä merjasta.
Rekonpoika
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 4220
Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 19 Touko 2016 10:48

Rekonpoika kirjoitti:Eiköhän asia ole niin että itäslaavien polit (Stavropol, Kargopol, Sevastopol) tulevat kreikasta eivätkä merjasta.

Merjalaisalueen bol-nimille ei kai ole esitetty mitään yleisesti hyväksyttyä etymologiaa, silti ne ovat siellä ja liittyvät ko. alueella merjalaisiin.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6628
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Rekonpoika » 19 Touko 2016 10:56

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:Eiköhän asia ole niin että itäslaavien polit (Stavropol, Kargopol, Sevastopol) tulevat kreikasta eivätkä merjasta.

Merjalaisalueen bol-nimille ei kai ole esitetty mitään yleisesti hyväksyttyä etymologiaa, silti ne ovat siellä ja liittyvät ko. alueella merjalaisiin.


Miten voidaan olla varmoja että ne liittyvät merjalaisiin jos etymologiastakaan ei olla varmoja.

Joka tapauksessa puhuin nyt poleista enkä -bolista.

Kreikkalaisväännösten lisäksi meillä on käytännön esimerkki pole:n (pohjana kantaslaavin polje) muuttumisesta poliksi. Adreyano Pole -> Andreapol.
Rekonpoika
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 4220
Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 19 Touko 2016 11:04

Rekonpoika kirjoitti:Miten voidaan olla varmoja että ne liittyvät merjalaisiin jos etymologiastakaan ei olla varmoja.

Tosiaan. Ehkä alueelle onkin muuttanut kreikkalaisia? Oletan että et jaksanut lukea aiheeseen liittyen edes linkin takana olevaa Ahlqvistin tutkimusta, muista puhumattakaan. Merja-muroman nimistöä ovat myös tutkineet mm. Rahkonen ja Mullonen, noin vinkkinä.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6628
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Rekonpoika » 19 Touko 2016 11:08

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:Miten voidaan olla varmoja että ne liittyvät merjalaisiin jos etymologiastakaan ei olla varmoja.

Tosiaan. Ehkä alueelle onkin muuttanut kreikkalaisia? Oletan että et jaksanut lukea aiheeseen liittyen edes linkin takana olevaa Ahlqvistin tutkimusta, muista puhumattakaan. Merja-muroman nimistöä ovat myös tutkineet mm. Rahkonen ja Mullonen, noin vinkkinä.


Ei tarvitse kreikkalaisia, kreikkalaiskatolisetkin ja slaavitkin riittävät. Eivät kai Ahlqvist ja Rahkonen mene johtamaan Kargopolia merjasta polin takia, toisin kuin kaikki muut polit ympäri Venäjää ja Ukrainaa?
Rekonpoika
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 4220
Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 19 Touko 2016 11:20

Rekonpoika kirjoitti:Ei tarvitse kreikkalaisia, kreikkalaiskatolisetkin ja slaavitkin riittävät. Eivät kai Ahlqvist ja Rahkonen mene johtamaan Kargopolia merjasta polin takia, toisin kuin kaikki muut polit ympäri Venäjää ja Ukrainaa?

Minä kirjoitin:"...vrt. Kargopol", siitä on turha syyttää muita. Lisäksi ja varmuuden vuoksi: bol-nimien etymologia on hämärä, mikään ei estä sitä että ne ovat lainaa myös merja-muromassa.

P.S. Ahlqvistin sanoin:

"In spite of the fact that the element -bol(V), -bal(V) has been mostly associated
with the Merya language, its distribution is far too wide to be only of Merya origin,
and its roots could turn out to be from Pre-Merya substratum (Ahlqvist 1997: 27–30; 2000: 18
ff.)."
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6628
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Rekonpoika » 19 Touko 2016 11:28

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:Ei tarvitse kreikkalaisia, kreikkalaiskatolisetkin ja slaavitkin riittävät. Eivät kai Ahlqvist ja Rahkonen mene johtamaan Kargopolia merjasta polin takia, toisin kuin kaikki muut polit ympäri Venäjää ja Ukrainaa?

Minä kirjoitin:"...vrt. Kargopol", siitä on turha syyttää muita.


Juuri niin, kun tutkijat eivät sitä tee niin asialle todennäköisesti on hyvä syy - kuten kreikkalainen tai slaavilainen etymologia joka on nähtävissä ympäri Itä-Eurooppaa.
Rekonpoika
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 4220
Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 23 Touko 2016 09:16

Rahkonen liittää s. 240, Southeastern... saamen, merjan ja Novgorodin tsuudin järvisanastoa originaaliin muotoa *jäkra/-ä. Turun mahdollisen muinaisen sataman kohdalla Kastussa (?ven. gost-, "vieras") Aurajokeen laskee sivujoki nimeltä Vähäjoki. Se laajenee hieman ylempänä muodoltaan "järvimäiseksi" ja tämän vesistön rannalla sijaitsee Jäkärlä, ehkä siis *Jäkrä-lä tai jopa Jäkrä-lya/Jäkrä-lej, ?"Järvijoki", lya/lej ks. Rahkonen s. 235.

Jos viereiset Koroinen (?<- gorod, "linna, varustus"), Kastu ja Halinen (?<- Galich, vrt. ru Halis) voisivat olla siirtonimistöä, miksipä ei myös nimi Jäkärlä ja jossain tsuudien tms. Turussa oleskellessaan piti asuakin?

P.S. ihan toiseen asiaan liittyen: en tiedä onko Muolaan nimelle esitetty etymologiaa, mutta se voisi ehkä olla molo-nimi, liittyen siis kulkuyhteyteen? Taustalla olisi ehkä *moola, -o, josta toisaalta olisi kehittynyt diftongisoitunut muoto muola-, toisaalta labiaalistumisen pohjalta Itä-Suomen mölö-nimet? "Muolaa sijaitsee Suomenlahden ja Laatokan välisellä vedenjakaja-alueella, jonka vuoksi sen alueen järvet laskevat eri suuntiin."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Muolaa

Vastaavasti *roona, "suo, kosteikko tms." olisi kehittynyt muotoihin ruona ja rönä, josta ryönä. Kostroman nimi voisi muuten perustua sanapariin kostaa, "virrata vastavirtaan" ja roona, "kosteikkoalue". Tämä viimeinen ihan Rekonpojan iloksi.

P.P.S.

Ruona/rönä-sanasto viittaa siis myös vesijättöniittyyn, esim. Syvärin alueella Рямжа’к ‘, "пожня" l. niitty". "Возможно, что первая часть слова рян/рям соотносится с вепс. röun, rüŭn ‘край, опушка, сторона’; кар. ливв. rüöna ‘водное растение’, ‘хвощ’."

http://phil.spbu.ru:8080/msk/nauchnye-temy/srg-11
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6628
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Näsijärven Hornu

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 24 Touko 2016 09:38

Kinaporin kalifi kirjoitti:Kopio toisesta ketjusta, liittyen Suomen alueen puola-nimistöön, joka voisi ilmeisesti vastata esim. diftongin pohjalta merjan bol-nimistöä, *pool- ->puol- (EDIT Rekonpojan painostamana totean että Kargopol ei välttämättä liity teemaan mitenkään, sille on esitetty myös mm. pole l. "pelto"-etymologia). Epäselvää on, liittyvätkö Kaakkois-Viron palo, palu-nimet tähän samaan kokonaisuuteen. Suomessa nimet seurailevat yleisesti ottaen mm. vieru-nimistöä, pääsuunnassa Viipuri-Jämsä, mutta saattavat yllättäen tulla esille esim. Perniössä, jossa linnavuori Puolanmäki.

"Kirjataanpa tämäkin huomiona ja ideana ylös: merjan "-bol" kylänimet vastaavat Sortavalan vanhaa venäjänkielistä nimeä:"Paikkakunta tunnetaan jo 1100-luvulta. Se oli tärkeä kauppapaikka 1500-luvulla ja mainitaan venäläisissä kirjallisissa dokumenteissa 1582 kylänä nimellä Сердоболь, Serdobol (Serdovol), ja tällä nimellä kaupunkia venäjän kielessä kutsuttiin vuoteen 1918 saakka."

"Among other place names with this root are a number of settlement names also: for example the village Jáxrobol on the shore of the lake Jáxrobol’skoe ózero (a secondary derivation) in the Jaroslavl’ Volga area, generally etymologised from ‘lake village’, bearing the basic element -bol(V), -bal(V) that forms settlement names of substratum origin."

http://www.helsinki.fi/venaja/nwrussia/ ... lqvist.pdf

Jatkokommenttina tähän: jonkunlaista substraattiainesta edustavat *pool- nimet ovat ilmeisesti myös jakautuneet jatkokehityksen osalta kahteen suuntaan, toinen diftongin pohjalta muotoa puola-, toinen labiaalinen muoto pölö-, vrt. *roona, ruona- ja rönö-. Molemmat löytyvät ilmeisesti ainakin Kymin Vaskovuolteesta (vrt. Vasknarva, ?veps "Uusikoski"), Pölönsaari ja Puolinsaari. Liittyisivätkö viereiseen Suurikylä-kylään?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6628
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

EdellinenSeuraava

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa