Näsijärven Hornu

[Kinaporin kalifi]

Suurin osa ruona-sanastosa liittyy pieniin vesiin. Nimistö puuttuu kokonaan Itä-Suomesta, pääesiintymisalueet ovat lounainen ja Länsi-Lappi. Sijainti viittaa läntiseen lainasanaan.

Kaakkois-Suomessa sana esiintyy ilmeisesti muodossa rönä, vrt. muola-, mölö.

[Sigfrid]

Olen lukenut Vahtolan ja muidenkin tutkijoiden talo- ja sukunimistöön liittyvää todistelua, en muuta. En usko, että talonnimitutkimuksella päästään 1000-luvulle, siispä selityksen niin aikaiselle muutolle täytyy olla jokin muu.

Kuunatsit liittyivät pirkingien seikkailuihin Iron Sky -elokuvassa. Siinä pirkkalaiset seikkailevat kuun takapuolelle sodan jälkeen paenneiden natsien kanssa, jotka suunnittelevat maan valtausta uuden teknologiansa avulla.

edit sorry, ei tuo kuunatsijuttu mennyt ihan noin. Olisi kuitenkin voinut mennä Pirkkalaiset seikkailivat ainakin sen edeltäjässä, in the Pirkinning.

[Sigfrid]

Suurin osa ruona-sanastosa liittyy pieniin vesiin. Nimistö puuttuu kokonaan Itä-Suomesta, pääesiintymisalueet ovat lounainen ja Länsi-Lappi. Sijainti viittaa läntiseen lainasanaan.

Kaakkois-Suomessa sana esiintyy ilmeisesti muodossa rönä, vrt. muola-, mölö.

Joten se ei ole voinut siirtyä sieltä länteen ruona-muodossa.

[Kinaporin kalifi]

Kalffi mainitsi pöllä nimen joka myös kuuluu saman alueen nimistöön,mistä lie tulleet,huomiotavaa se että satakunnassa nimet sijaitsevat osin sisämaassa mutta perämeren rannikolla aika lähellä rannikkoa ja lapissa hajanaisesesti harvakseltaan.

Minusta vaikuttaisi siltä että lounaisen rannikon pöllä-sikermän nimeämisperusteena on jokin saarisana, mutta kaakossa ja Pohjois-Pohjanmaalla pöllä (?< pölö) on esim. (heinäinen?) järvenlahti, suo tms. Esim. palo-sana Virossa voi tarkoittaa vörossa suota, mutta standardivirossa "palanutta maata".

[Kinaporin kalifi]

Pohjanmaan rannikolle pöllä lienee tullut Varsinais-Suomesta muun siirtosanaston mukana.

Nimien vertailu ilman että edes yrittää pitää kiinni nimeämisperusteesta on aika ylimalkaista puuhaa.

[Kinaporin kalifi]

...Siksipä pöllä sopisi sen mukana levinneeksi. Jos se olisi levinnyt hämäläisten / länsisuomalaisten mukana pitäisi sen mukaisia paikannimiä löytyä myös Tornionlaaksosta.

Pöllä- ( tai pöllö- ja vastaavat muut versiot) voi olla aika myöhäinen innovaatio, sen taustalla voi olla esim. ?*po(o)lV-tyyppinen sana joka muuten ehkä vielä näkyy jossain paikannimissä, esim. Pollonkoski. ?*Ro(o)na lienee toinen esimerkki, siitä siis sekä ruona että rönä. Tämä inkerois- tms. hässäkkä liittyy nimen omaan siihen, että uudelle alueelle siirtyvä sana olisi vielä diftongiutumaton. Merjankaltaisen *mo(o)lo, josta mahdollisesti/ilmeisesti muola- ja mölö on kaiketi samaa sarjaa jne.

[Sigfrid]

Pohjanmaan rannikolle pöllä lienee tullut Varsinais-Suomesta muun siirtosanaston mukana.

Nimien vertailu ilman että edes yrittää pitää kiinni nimeämisperusteesta on aika ylimalkaista puuhaa.

Samaa mieltä. Merkityksen tulisi olla sama.

[jussipussi]

Olen lukenut Vahtolan ja muidenkin tutkijoiden talo- ja sukunimistöön liittyvää todistelua, en muuta. En usko, että talonnimitutkimuksella päästään 1000-luvulle, siispä selityksen niin aikaiselle muutolle täytyy olla jokin muu.

Kuunatsit liittyivät pirkingien seikkailuihin Iron Sky -elokuvassa. Siinä pirkkalaiset seikkailevat kuun takapuolelle sodan jälkeen paenneiden natsien kanssa, jotka suunnittelevat maan valtausta uuden teknologiansa avulla.

edit sorry, ei tuo kuunatsijuttu mennyt ihan noin. Olisi kuitenkin voinut mennä Pirkkalaiset seikkailivat ainakin sen edeltäjässä, in the Pirkinning.

Et sitten muista siitä paljoa. Lue uudelleen. Se sisältää myös paikannimien tutkimuksen jonka perusteella ajoitus on tehty.

[Sigfrid]

Jussipussi

".Siksipä pöllä sopisi sen mukana levinneeksi. Jos se olisi levinnyt hämäläisten / länsisuomalaisten mukana pitäisi sen mukaisia paikannimiä löytyä myös Tornionlaaksosta"

Ohhoh. Uskotko, että Torniojokilaakso selittää kaiken länsisuomalaisen muuttoliikkeen pohjoiseen Satakunnasta, Varsinais-Suomesta ja Hämeestä? Et kai ole tosissasi.

[Kinaporin kalifi]

Pohjanmaan rannikolle pöllä lienee tullut Varsinais-Suomesta muun siirtosanaston mukana.

Nimien vertailu ilman että edes yrittää pitää kiinni nimeämisperusteesta on aika ylimalkaista puuhaa.

Samaa mieltä. Merkityksen tulisi olla sama.

Lounais-Suomen pöllä-karit eivät esimerkiksi ilmeisesti tältä pohjalta liity Oulaisten pöllä-soihin tms., jotka taas liittyvät Kaakkois-Suomen nimistöön. Näissä jälkimmäisissä on taustalla baltoslaavin bala, pala...bolo(-to), "heinäinen suo".

[Sigfrid]

Olen lukenut Vahtolan ja muidenkin tutkijoiden talo- ja sukunimistöön liittyvää todistelua, en muuta. En usko, että talonnimitutkimuksella päästään 1000-luvulle, siispä selityksen niin aikaiselle muutolle täytyy olla jokin muu.

Kuunatsit liittyivät pirkingien seikkailuihin Iron Sky -elokuvassa. Siinä pirkkalaiset seikkailevat kuun takapuolelle sodan jälkeen paenneiden natsien kanssa, jotka suunnittelevat maan valtausta uuden teknologiansa avulla.

edit sorry, ei tuo kuunatsijuttu mennyt ihan noin. Olisi kuitenkin voinut mennä Pirkkalaiset seikkailivat ainakin sen edeltäjässä, in the Pirkinning.

Et sitten muista siitä paljoa. Lue uudelleen. Se sisältää myös paikannimien tutkimuksen jonka perusteella ajoitus on tehty.

Pitääpä lukea uudelleen. Joka tapauksessa tila-, talo- ja sukunimet eivät ulotu 1000-luvulle. Joitakin saarinimiä voi perustella karjalaismuuttajilla. Voitko antaa esimerkin näistä paikannimistä, jotka ulottuvat 1000-luvulle?

[Sigfrid]

Nimien vertailu ilman että edes yrittää pitää kiinni nimeämisperusteesta on aika ylimalkaista puuhaa.

Samaa mieltä. Merkityksen tulisi olla sama.

Lounais-Suomen pöllä-karit eivät esimerkiksi ilmeisesti tältä pohjalta liity Oulaisten pöllä-soihin tms., jotka taas liittyvät Kaakkois-Suomen nimistöön. Näissä jälkimmäisissä on taustalla baltoslaavin bala, pala...bolo(-to), "heinäinen suo".

No ei tietenkään, koska Oulainen asutettiin 1500-luvulla ja sen nimistö on rannikon siirtonimiä. Oulaisten paikannimet ovat alle 500 vuotta vanhoja. Joku Pöllä-nimen ottanut on saattanut muuttaa sinne ja suo on nimetty muuttajan mukaan. Savoon muutettuaan nimi muuttui muotoon Pöllänen.

[Sigfrid]

Yks juttu vielä. Kun mennään 1000-luvulle, niin Karjalan kannaksella ja Lounais-Suomessa plus Hämeessä oli paljon samanlaista nimistöä. Nimistö muuttui savolaiseksi vasta asutuksen laajentuessa sisämaahan.

[jussipussi]

Jussipussi

".Siksipä pöllä sopisi sen mukana levinneeksi. Jos se olisi levinnyt hämäläisten / länsisuomalaisten mukana pitäisi sen mukaisia paikannimiä löytyä myös Tornionlaaksosta"

Ohhoh. Uskotko, että Torniojokilaakso selittää kaiken länsisuomalaisen muuttoliikkeen pohjoiseen Satakunnasta, Varsinais-Suomesta ja Hämeestä? Et kai ole tosissasi.

En taaskaan ymmärrä mitä tarkoitat.

[Sigfrid]

Jussipussi

".Siksipä pöllä sopisi sen mukana levinneeksi. Jos se olisi levinnyt hämäläisten / länsisuomalaisten mukana pitäisi sen mukaisia paikannimiä löytyä myös Tornionlaaksosta"

Ohhoh. Uskotko, että Torniojokilaakso selittää kaiken länsisuomalaisen muuttoliikkeen pohjoiseen Satakunnasta, Varsinais-Suomesta ja Hämeestä? Et kai ole tosissasi.

En taaskaan ymmärrä mitä tarkoitat.

Miksi Pöllä-nimien läntinen alkuperä Perämerellä ja Kuusamossa edellyttää sen esiintymistä Torniojokilaaksossa? Eihän Torniojokilaakso liity kulttuurisestikaan ollenkaan noihin nimen esiintymisalueisiin. Päinvastoin, Torniojokilaakso on monessa suhteessa poikkeus.

[Kinaporin kalifi]

No ei tietenkään, koska Oulainen asutettiin 1500-luvulla ja sen nimistö on rannikon siirtonimiä. Oulaisten paikannimet ovat alle 500 vuotta vanhoja. Joku Pöllä-nimen ottanut on saattanut muuttaa sinne ja suo on nimetty muuttajan mukaan. Savoon muutettuaan nimi muuttui muotoon Pöllänen.

Uskot tietysti itse mitä haluat, mutta selityksesi ei juuri vakuuta. Miksi nimeämisperuste olisi muuttaessa muuttunut vastaamaan Kaakkois-Suomen mallia? Luin muuten päivällä Lehtisen Kielet vuosituhannet-kirjaa, Lehtinen alleviivasi sitä miten tietyt kaakkoiset murrepiirteet nousevat esiin Pohjois-Pohjanmaan karjalaisrajalla.

[jussipussi]

Jussipussi

".Siksipä pöllä sopisi sen mukana levinneeksi. Jos se olisi levinnyt hämäläisten / länsisuomalaisten mukana pitäisi sen mukaisia paikannimiä löytyä myös Tornionlaaksosta"

Ohhoh. Uskotko, että Torniojokilaakso selittää kaiken länsisuomalaisen muuttoliikkeen pohjoiseen Satakunnasta, Varsinais-Suomesta ja Hämeestä? Et kai ole tosissasi.

En taaskaan ymmärrä mitä tarkoitat.

Miksi Pöllä-nimien läntinen alkuperä Perämerellä ja Kuusamossa edellyttää sen esiintymistä Torniojokilaaksossa? Eihän Torniojokilaakso liity kulttuurisestikaan ollenkaan noihin nimen esiintymisalueisiin. Päinvastoin, Torniojokilaakso on monessa suhteessa poikkeus.

No siksi, että Tornionlaakson vanhin suomalaisperainen asutus on länsisuomalaista. Jos pöllä olisi ollut länsisuomalaisten käyttämä sana, niin kai se olisi levinnyt myös Tornionlaaksoon. Kun ei ole niin se on levinnyt myöhemmän väestön siirtymän myötä.

[Sigfrid]

No ei tietenkään, koska Oulainen asutettiin 1500-luvulla ja sen nimistö on rannikon siirtonimiä. Oulaisten paikannimet ovat alle 500 vuotta vanhoja. Joku Pöllä-nimen ottanut on saattanut muuttaa sinne ja suo on nimetty muuttajan mukaan. Savoon muutettuaan nimi muuttui muotoon Pöllänen.

Uskot tietysti itse mitä haluat, mutta selityksesi ei juuri vakuuta. Miksi nimeämisperuste olisi muuttaessa muuttunut vastaamaan Kaakkois-Suomen mallia? Luin muuten päivällä Lehtisen Kielet vuosituhannet-kirjaa, Lehtinen alleviivasi sitä miten tietyt kaakkoiset murrepiirteet nousevat esiin Pohjois-Pohjanmaan karjalaisrajalla.

Muuttaja otti uudistilansa nimen rannikolta, kotiseudultaan. Mäet, niityt, suot jne nimettiin tilan nimen mukaan Pöllänpelloiksi, -niityiksi, -puroiksi, -soiksi. Samalla tavalla on nimetty tuhansia paikkoja Suomessa.

Missä tämä karjalalaisraja esiintyy ja millä perusteilla? Hakemalla samankaltaisia ims-sanoja ja merkkaamalla raja senmuiaan ja sitten käyttäen väittämää todisteena rajan sijainnista. Vai onko olemassa todisteita karjalaisesta asutuksesta ennen länsisuomalaisia?

[jussipussi]

Olen lukenut Vahtolan ja muidenkin tutkijoiden talo- ja sukunimistöön liittyvää todistelua, en muuta. En usko, että talonnimitutkimuksella päästään 1000-luvulle, siispä selityksen niin aikaiselle muutolle täytyy olla jokin muu.

Kuunatsit liittyivät pirkingien seikkailuihin Iron Sky -elokuvassa. Siinä pirkkalaiset seikkailevat kuun takapuolelle sodan jälkeen paenneiden natsien kanssa, jotka suunnittelevat maan valtausta uuden teknologiansa avulla.

edit sorry, ei tuo kuunatsijuttu mennyt ihan noin. Olisi kuitenkin voinut mennä Pirkkalaiset seikkailivat ainakin sen edeltäjässä, in the Pirkinning.

Et sitten muista siitä paljoa. Lue uudelleen. Se sisältää myös paikannimien tutkimuksen jonka perusteella ajoitus on tehty.

Pitääpä lukea uudelleen. Joka tapauksessa tila-, talo- ja sukunimet eivät ulotu 1000-luvulle. Joitakin saarinimiä voi perustella karjalaismuuttajilla. Voitko antaa esimerkin näistä paikannimistä, jotka ulottuvat 1000-luvulle?

En minäkään muista niitä ulkoa. Niitä on paljon. Naara nimi vie ajoituksen peräti 300 luvulle saattoi kyllä olla 600 lukukin. Asiasta keskusteltiin noin vuosi sitten jossain ketjussa. Et ole muuttanut käsitystäsi tuumaakaan. Siksi sanoinkin, että omien käsitysten oikaiseminen on todella vaikeaa.

[Sigfrid]

En taaskaan ymmärrä mitä tarkoitat.

Miksi Pöllä-nimien läntinen alkuperä Perämerellä ja Kuusamossa edellyttää sen esiintymistä Torniojokilaaksossa? Eihän Torniojokilaakso liity kulttuurisestikaan ollenkaan noihin nimen esiintymisalueisiin. Päinvastoin, Torniojokilaakso on monessa suhteessa poikkeus.

No siksi, että Tornionlaakson vanhin suomalaisperainen asutus on länsisuomalaista. Jos pöllä olisi ollut länsisuomalaisten käyttämä sana, niin kai se olisi levinnyt myös Tornionlaaksoon. Kun ei ole niin se on levinnyt myöhemmän väestön siirtymän myötä.

Kuinkahan paljon Länsi-Suomen muinaiskielessä oli Torniojokilaaksosta puuttuvia sanoja, paikannimiä? Voin luvata, että löydän tarvittaessa kymmeniä paikannimiä, jotka esiintyvät Perämerellä Limingasta etelään ja Lounais-Suomessa, mutta ei Torniojokilaaksossa eikä Itä-Suomessa. Harha syntyy tietämättömyydestä.. Ero johtuu siitä, että Torniojokilaakson pirkkalaisasutus on nuorempaa kuin vastaava kolonisaatio Limingasta Lohtajalle. Oulun proffat eivät ole koskaan tutkineet Limingan eteläpuolista asutusta, joten olemattomaan tutkimustietoon emme voi vedota vertaamalla Tornijokilaaksoa käsittelevään tutkmuiseen.